Avainsana-arkisto: www

Responsiivinen Gov.uk ja muuta suuntaa

Viime aikoina www-kehittäjien – ja varmaan vähän muidenkin – huulilla on jo jonkin aikaa pyörinyt muotitermi “mobile first”. Idea on se, että www-palvelut suunnitellaan valmiiksi mobiililaitteille, niiden selaimille ja käyttötavoille sopiviksi, vasta sitten perinteisille työasemille selaimineen.

Asiaan liittyy myös toinen termi eli “responsiivinen design”. Sillä puolestaan tarkoitetaan sitä, että palvelu muotoutuu käyttäjän päätelaitteen mukaisesti. Eli sama palvelu on käytettävissä oli edessäsi kannettava tietokone tai pieniruutuisempi älypuhelin.

Tekniikkana näissä on usein HTML5 ja CSS3.

Nyt tähän ruutuun on pistänyt pelimerkkinsä Britannian hallitus: https://www.gov.uk/ Tutustumisen arvoinen sivusto.

* * *

Kehitys vie siihen suuntaan, että yhä enemmän palveluita käytetään mobiilisti ja yhä enemmän luovutaan perinteisestä työasemakäytöstä. Samalla HTM5-tyyliset teknologiat yleistyvät ja hankalien erillisten appsien ja sovellusten tarve vähenee. Käyttäjän tarvitsemat palvelut tarjotaan suoraan verkosta, joko organisaation omista tai pilveen sijoitetuista alustoista.

Samalla päästään yhä syvemmälle käyttöjärjestelmä- ja selainriippumattomuuteen. Esimerkiksi HTM5:n tietoturvan osalta on vielä matkaa maaliin, mutta eipä se standardi vielä valmis olekaan.

Nämä ovat käyttäjän kannalta oivallisia kehityssuuntia, yhä vähemmän sovelluskohtaista säätämistä ja asentelemista ja yhä enemmän hallittuja palveluita. Infrastruktuurin puolella tämä kehityskaari tarkoittaa itse alustojen arkkitehtuuristen muutosten lisäksi ainakin kahteen tärkeään seikkaan huomion kiinnittämistä:

1) Verkkoyhteyksien oltava kunnossa ja saavutettavissa. Ilman verkkoa tämä palvelut toimivat enintään huonosti.

2) Käyttäjän identiteetinhallinnan on oltava kunnossa. Käyttäjällä itsellään on oltava kontrolli siihen mitä hänestä missäkin tiedetään. Monissa nykyisissä www-palveluissa tämä asia on pitkälti retuperällä.

* * *

Linkkejä aiheeseen:

Palkitut intranetit

Jakob Nielsen on pistänyt intranettejä järjestykseen ja valinnut niistä 10 parasta. Mikä niistä tekee sitten hyviä? Muutamia näkökulmia:

Organisaation uutiset. Intranet on enemmän kuin kotisivu ja useat organisaatiot panostavat uutistuotantoon. Niiden julkaiseminen esimerkiksi multimedian avulla ja/tai järjestämällä uutisia alueittain tai organisaation osittain antaa uutisille enemmän näkyvyyttä ja korostaa niiden merkitystä

Vanhat suosikit. Monissa hyvissä intraneteissä hoidetaan kunnolla sellaiset vanhat suosikit kuin

  • työntekijähakemisto (jotta ihmiset löytäisivät toisensa),
  • SSO (jotta kertakirjautuminen riittäisi),
  • integraatiot (hyvässä integraatiossa on harkittu informaatio arkkitehtuuri (IA) yhdistettynä toimivaan navigaatioon ja käyttäjäkokemukseen)
  • CMS (myös intranetin ylläpidon pitää olla käytettävyydeltään hyvä)
  • Päivitetyt sisällöt (ajantasaiset tiedot ovat intranetin kriittinen menestystekijä)

Fokus tuottavuuteen ja tietämyksenhallintaan. Parhaat intranetit tarjoavat käyttäjilleen työkaluja, joilla työpäivästä saadaan tehokkaampi. Joskus työkalut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, kuten sähköisiä lomakkeita. Tärkeintä on tarkastella sitä, mitä työntekijät tarvitsevat työhönsä ja tarjota niihin asioihin työkaluja, joiden avulla hommat hoituvat joko paremmin tai nopeammin. On myös tärkeää parantaa tietämyksen jakamista intranetissä.

Intranetin suunnittelutrendejä. Nielsen on havainnut suunnittelutrendejä intranet-ratkaisuissa:

  • Personoinnin lisääntynyt käyttö ja erilaisten hälytysten integrointi järjestelmään
  • Työtehtäville kriittisten sovellusten ja tiedon korostaminen
  • Sisäisten ja ulkoisten uutisten integrointi
  • Paremmat hakuominaisuudet
  • Paremmat kalenterit tapahtumille ja projekteille
  • Uuden työntekijän perehdytysaineistot
  • Selkeät näkymät yrityksen taloustietoihin kuten osakekursseihin

Brändäyksestä hellittäminen. On olemassa useampia tapoja, jolla palvelua voidaan brändätä. Tärkeintä ei ole se, kutsutaanko intranetiä jollain nimenomaisella nimellä vai vain pelkästään intranetiksi vai brändätäänkö palvelua organisaation omalla nimellä. Olennaista on kiinnittää huomiota sisäiseen markkinointiin, ei siis nimeen.

Teknologia-alustan valinta. Nielsenin mukaan ei ole yhtä selvästi erottuvaa teknologia-alustaa, jonka päälle hyvä intranet voidaan rakentaa. Suosituimpia ovat esimerkiksi Microsoftin SharePoint ja Google Search Appliance. Näiden lisäksi on suosiota alustaratkaisuissa ovat saaneet: Red Hat Linux, Lotus Notes ja Domino sekä Oracle DB.

Intranetin ROI:n tunnistaminen. Voittajaintranetit keskittyvät välineen tarjoamaan mahdollisuuteen parantaa tuottavuutta, eikä niinkään oman työn oikeuttamiseen mittaamalla ROI:ta. Tuottavuuden paraneminen pitää kuitenkin jotenkin osoittaa ja tuottavuuden ROI:n mittaaminen taas on usein hankalaa. Joidenkin tutkimusten mukaan tuottavuutta pystytään parantamaan merkittävästi ja avain siihen on mitattavien tavoitteiden asettaminen etukäteen.

* * *

Bonuksena tähän vielä 8 virhettä, jotka palveluihin kirjautumisten suunnittelussa pitäisi välttää.

Suoraan asiaan

Gerry McGovern kirjoittaa CMSWiressä siitä, että web-sivustoilla ei pitäisi ihmisille selittää mitä siellä aiotaan tehdä, vaan tehdä niitä asioita. Suoraan asiaan meneminen on usein taitolaji, mutta sitä kannattaa harjoittaa.

Esimerkkinä McGovern käyttää websivustolle ripustettavia tervetulotoivotuksia, jotka ovat varsin turhia. Tai toisinpäin sitä, että ei Googlen etusivulla selosteta kuinka nopeaa ja vaivatonta tiedonhaku hakukoneella on. Yksinkertaisesti se on sitä.

McGovern moittii myös julkisia hallitusten verkkosivustoja siitä, että niitä käytetään poliitikkojen esittelyyn ja siihen kuinka paljon veroeuroja kulloinkin aiotaan johonkin kuluttaa. Erilaisia suunnitelmia kiinnostavampaa on se mitä ja kuinka olemassa olevia pulmia voidaan ratkaista. Soveltaen ja osittain nämä kommentit sopivat myös suomalaiseen julkishallintoon.

Sähköisessä asioinnissa ollaan saman pulman äärellä eli ne keskeiset palvelut pitäisi nostaa esille ja organisaatiolähtöinen esitteleminen jättää vähemmälle. Webissä pitäisi siis päästä tekemään asioista sen sijaan, että kuunnellaan suunnitelmia niistä.

Uusi hakukone – Wikia Search

Wikia on julkaissun alfa-version uudesta Wikia Search-hakukoneesta. Wikia tukee myös mediaWiki -ohjelmistoa, joka alunperin kehitettiin Wikipedia-projektiin. Sittemmin tuo avoimen lähdekoodin ohjelmisto on levinnyt useisiin muihin vastaaviin hankkeisiin.

Wikia Search on niin ikään avoimuuteen perustuva projekti, joka nojaa pitkälti käyttäjäyhteisön palautteeseen. Tässä vaiheessa kehittäjät myöntävät hakukoneen olevan vielä varsin raakile, mutta antamalla sen yhteisön tarkasteltavaksi kehitystä odotetaan saavutettavan jo varsin pian.

Semanttista webiä

Semanttinen Web tullessaan muuttaa sisällönhallintaa ja tapaa, jolla sisällönhallintaa ylläpidetään. Sisällön hallinnasta siirrtyään kohti sisällön integrointia. Sisällön hallinnoijista tulee integraattoreita, jotka liittävät muualta saatavia tiedonpalasia oikeisiin paikkoihin sen sijaan, että itse tuottaisivat kyseisen tiedon.

 Kehitys tuo monenlaisia hyötyjä ja haasteita sähköisille asiointipalveluille ja verkkojulkaisemiselle.

 – Kun informaatiota vaihdetaan palvelintasolla jostain lähteestä toisaalla julkaistavaksi, on informaation käyttöoikeuksien ja tietosuojakysymysten oltava toteuttajille ja ylläpitäjille selkeitä asioita. Mitä tahansa ei voi integroida minne tahansa, vaikka sen pystyisikin helposti tekemään.

– Kun verkkoon tuotetaan informaatiota, on semanttisen webin kontekstissa pystyttävä myös määrittelemään sen julkisuus ja julkaistavuus nykyistä laajemmin.

– Kun tiedonpalasia kootaa jonnekin, niin toteutuksessa on pohdittava sitä, miten ja minne tietoa voidaan mahdollisesti tarvita ja toteutuksessa pitäisi käyttää aina standardeja eikä lukita informaatiota räätälöityjen toteutusten taakse.

– Sisällöntuottajille ensisijaiseksi kysymykseksi nousee semanttisen webin maailmassa se, mistä voisin integroida haluamani tiedon omassa palvelussani julkaistavaksi sen sijaan, että käyttäisin sen julkaisemiseen perinteisiä tekstipohjaisia keinoja. Se taas vaatii sisällön tuottajilta myös nykyistä teknisempää ajattelutapaa ja ymmärrystä.

– Sisällön tuottajat voivat ryhtyä pohtimaan aidosti tiedon hyödynnettävyyttä ja yhdistelemistä nykyistä laajemmin, kuten aiemmin linkatussa artikkelissa kuvaillaan. Jälleen tiedon tuottajien pitää muuttaa hieman ajattelutapaansa suoraviivaisesta julkaisemisesta dynaamisemmaksi, mutta myös pohtia jokaisen tiedon integroinnin relevanssia. Ei ole ihan sama mitä tietoa yhdistetään mihinkin.

Semanttinen web on ilmiselvästi hyödyllinen idea, mutta myös riskialtis sille, että sitä hyödynntetään itse sisällön kannalta väärin. Totuutta kun semanttinen webkään ei pysty ratkaisemaan.