Aihearkisto: Avoin lähdekoodi

Työasemalinuxin versio tarjouspyynnöissä

Pikainen havainto ja muistiinpano aiheesta työasemakäyttöjärjestelmät tarjouspyynnöissä.

Miten merkitään Linuxin työasemakäyttöjärjestelmän haluttu versio tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyissä?

Jos kysymys kuulostaa tyhmältä, niin otetaan esimerkki.

Microsoft Windowsista voi käyttää esim. määritettä “Microsoft Windows XP SP 3 ja uudemmat” tai Mac OS:stä määritettä “Mac OS X 10.4 ja uudemmat”. Tällainen kuvaus antaa kohtuullisen selkeän kuvan siitä mitä vaaditaan.

Entäpä linux-työasemien kohdalla? Linuxilla ei suoraan ole mitään versiota, linuxia jaetaan useissa erilaisissa jakelupaketeissa. Paketteja on lukuisa joukko ja niiden kaikkien luetteleminen ei taas ole oikein perusteltua. Jos määritteen tekee ytimen (versiot kernel.org:ssa) mukaan (esim. “Linux (kernel-versiot 2.6 ja uudemmat)”) jätetään erilaisiin jakelupaketteihin ja työpöytäympäristöihin liittyvät asiat huomiotta.

Tietysti tästä problematiikasta päästään eroon, jos päästään käyttöjärjestelmäriippuvuudesta eroon ja pystytään tekemään sovellukseet esimerkiksi HTML5:llä mahdollisimman monelle selaimelle kerralla sopiviksi.

Ehkä sitten tulevaisuudessa.

Päivitys työasematilanteeseen

Kohta tulee kaksi vuotta täyteen ilman Windowsia työasemassa (käytössä Ubuntu Linux 10.10) ja toimintaympäristössä, jossa suurin osa muista käyttäjistä käyttää Windiows-työasemia ja sovelluksia.

Edelleenkään ei yhtään tehtävää ole jäänyt tekemättä Windows-softien puutteen vuoksi ja luulen, että tehokkuudessakaan ei erityisiä tappioita ole tullut, vaikka käytännön syistä jonkun verran enemmän täytyy konveroida materiaalia Open Officesta PDF-formaattiin, jotta sen voi jakaa muille.

Suurimmat haasteet ovat esiintyneet silloin käsittelee eräitä uudempia PowerPoint-tiedostoja (.pptx) Open Officella. Ne tuppaavat joskus menemään nk. rikki ruudulla, mutta säilyvät usein luettavana.

Yksi olennainen muutos on työskentely-ympäristöön tullut eli Windows 7 on asennettu VirtualBoxiin eli virtuaalikoneeseen. Sitä käytetään siksi, että saadaan Microsoft IE käyttöön, koska Service Desk ei suostu toimimaan kunnolla yhteen FireFoxin kanssa. Ilmeisesti kysymys on ko. järjestelmän version käyttöliittymistä ja ongelmat ilmeisesti olisi poistettavissa versiopäivityksellä.

Sitä odotellessa tuon VirtualBoxin availeminen on varsin pieniä vaiva.

Kokonaisuus on toistaiseksi yhä edelleen plussan puolella verrattuna XP-aikoihin. Virtuaalikoneessa Windows 7 vaikuttaa ihan vikkelältä yms., mutta toistaiseksi ei ole ilmaantunut tarvetta ajatella paluuta siihen maailmaan.

Jos tietotekniikkaa ajattelee, niin kehitys näyttää muutenkin menevän siihen suuntaan, että työt voi tehdä sillä järjestelmällä mikä on käytössä ja riippuvuus jostain nimenomaisesta käyttöjärjestelmästä työpöydällä vähenee vähenemistään. Ja niin sen pitääkin olla.

Vuosi ilman Windowsia

Nyt on kulunut vuosi siitä, kun tämän blogin kirjoittaja vaihtoi työasemansa käyttöjärjestelmän Windows XP:stä Ubuntuun.

Työasemalla tehdään töitä ympäristössä, jossa valtaosa kollegoista  ja muista toimijoista tekee työnsä Windows-pohjaisilla sovelluksilla, joten joitain haasteita saattoi odottaa ja myös ratkaisuja niihin.

Vuoden käyttökokemuksen jälkeen yhteenvetona voi havaita olennaisen eli yhtään asiaa ei ole jäänyt tekemättä eikä edes suurempiin pulmiin yhdessäkään asiassa ole jouduttu. Ohjelmistojen versiopäivitykset ovat parantaneet esimerkiksi OOXML-dokumenttien käsittelyä.

Ubuntun käyttö on ollut varsin miellyttävää ja nopeaa. Tukitarpeita ei ole ollut ja vain muutaman asian kohdalla käytännön tekeminen on hankalampaa kuin Windowsissa, mutta vastapainoksi aikaa säästyy useammassakin työvaiheessa.

Tänään, kuin juhlan kunniaksi, entisen työaseman korvaava läppäri Dell Latitude E4310 ilmestyi työpöydälle. Oletusasennuksena siinäkin oli Windows, mutta aiempien kokemusten perusteella siihen on nyt asennettu Ubuntu 10.10 ilman, että edes tarvitsi käydä Windowsissa. Aikaa Ubuntun asennukseen koneen saapumisesta Ubuntun ensimmäiseen boottiin kului reilusti alle tunti ja siitäkin suuri osa meni oikean version valintaan ja USB-tikun tekemiseen.

Ylipäätänsä maailma näyttää kehittyvän siihen suuntaan, ettei käyttöjärjestelmillä ole ratkaisevaa merkitystä itse työn tekemisen ja erilaisten palveluiden käyttämiselle. Vain hyvin harvat palvelut vaativat enää jotain tiettyä käyttöjärjestelmää, koska ne toteutetaan yhä useammin verkkosovelluksina ja verkosta käytettävinä.

Työnteon kannalta yksi poikkeus on olemassa ja sekin on suomalainen: Nokia. Nokia ei tarjoa Ovi Suitestaan tai PC Suitestaan Linux-versioita.

Kokemuksia Ubuntusta toimistokäytössä

Edellisessä postauksessa lokakuun lopussa tuli käsiteltyä sitä, miten Ubuntu 9.10 istuu tavalliseen toimistoläppäriin. Nyt voisi kirjata ylös muutaman käytännön kokemuksen asioista, jotka tavallisessa toimistotyössä on tullut vastaan.

Perustilanne on siis se, että valtaosa kollegoista ja yhteistyötahoista käyttää jotain Windows-työasemaa ja Microsoft Officea toimistopakettina, kun taas omassa koneessa on OpenOffice.org.

Yleinen huomio on se, että yksikään asia ei ole jäänyt tekemättä eikä yhtään varsinaista pahempaa pulmatilannetta ole tullut vastaan. Itse järjestelmä toimii nopeasti ja levytilaa vapautui kovalevyltä reippaasti. Pulmia ei siis oikeastaan ole esiintynyt. Joitain teknisiä tai toiminnallisia asioita kuitenkin

Seuraavassa muutamia sekalaisia huomioita:

  • FireFoxille piti asentaa Java-plugin erikseen ja se osoittautui pientä tekemistä vaativaksi, mutta onnistui ilman pulmia.
  • Virransäästötilassa oli oletuksena asetus “himmennä näyttöä” päällä, mikä automaattisesti himmensi välittömästi akkukäytössä läppärin näytön. Rasti pois asetuksista ja näyttö himmenee vasta valitun joutonolon jälkeen.
  • Tähän mennessä on tullut vastaan yksi Microsoft Word 2003-dokumentti, jossa on seassa WMF-grafiikkaa ei suostunut aukeamaan Openoffice.org 3.1:ssä, vaan kaatoi ohjelman. Syyt tähän on edelleen tuntematon.
  • Jotkut sovellukset vaativat ulkoasun asetuksista otetaan visuaaliset efektit pois kokonaan. Sinänsä nuo visuaaliset efektit ovat tarpeettomia ja syövät tekemiseltä tehokkuutta, joten ihan kaikkea ei tarvitsekaan käyttää. Jos haluaa itseään viihdyttää niillä, ne saa helposti päälle ja pois.
  • Sovelluksissa on usein toiminnallisuuksia, joissa vastataan ruudulla kysymyksiin Kyllä tai Peruuta. Ainakin joissakin sovelluksissa nämä vastausvaihtoehdot ovat eri järjestyksessä kuin Windows-pohjaisissa softissa, jolloin Peruuta on vasemmalla ja Kyllä oikealla. Tämä tuottaa aavistuksen verran opiskeltavaa näiden näyttöjen kanssa.
  • Yllättävän monella www-saitilla fontit eivät toimi kuten on ilmeisesti ajateltu, vaan FireFox näyttää oletusfontteja. Tämä ei ole tietenkään Ubuntu-spesifi asia, vaan usein saittien suunnitteluvirhe.
  • Fonttikokojen kanssa pelaamista on kohtalaisesti eri sovelluksissa. Säätäminen ei ole hankalaa, mutta sitä täytyy jonkun verran tehdä.
  • Euron merkki ei ole oletusarvoisesti entisellä paikallaan eli AltGr+5:ssä, vaan jossain muualla. Se piti käydä säätämässä erikseen asetuksista. Olisikohan tuohon mennyt 3 minuuttia kunnes oikea vipu asetuksista löytyi.
  • Jotain erilaisia käytäntöjä kuten esimerkiksi se, että FireFoxissa (versio 3.5.8) kun hiiren vie osoitekenttään, Windowsissa koko osoite aktivoituu, mutta linux-versiossa ei. Se ei tietysti ole bugi tai edes vika, vaan uuden oppimisen paikka tämäkin.
  • Tulostusten asetusten säätämisessä meni hetki aikaa, mutta ne vähäiset printtauksetkin saa tehtyä.
  • Työympäristön yksi ominaisuus on se, että Lotus Notesin käytöstä on nykytilanteessa hyötyä. Ubuntuun saa Notes-klientin (8.5), joskin sen käyttöönotto vaati hieman fiksaamista ja kirjastojen paikkaamista netistä kaivetuilla ohjeilla. Muutenkin nyt käytössä oleva versio on jonkun verran buginen, mutta ei niin paljoa että se haittaisi työntekoa.
  • Microsoft Word 2007-tiedostojen avaaminen  Notesista ei näytä onnistuvan eli Notes tarjoaa avattavaksi pakettia xml-tiedostoja. Kun dokkarin tallentaa kovalevylle ja siitä avaa OpenOffice.org:lla toiminnassa ei ole mitään ongelmaa. View-toiminnallisuudella dokkarit aukeavat kiltisti
  • OpenVPN vaatii komentorivikäyttöä. Kaikki muut työkäytössä olevat sovellukset saa käytettyä GNOMEsta hiirtä heiluttelemalla.
  • Pientä kikkailua työaseman pöydällä olevan telakan kanssa esiintyy silloin, jos esimerkiksi koneen pistää vain valmiustilaan ja sellaisena kytkee telakan kautta verkkoon. Jos koneen ajaa alas ennen telakasta irroittamista ja liittää sen telakkaan suljettuna, mitään murheita ei ole.  Ja edelleen käyttöönotto on varsin nopeaa.

OpenOffice.org:n (versio 3.1) heikoin lenkki näyttää olevan esitysgrafiikka Impress. Se toimii Microsoftin PowerPoint 2007:n .pptx-tiedostoformaatin kanssa yhteen normaalisti ihan kevollisesti, mutta esimerkiksi erilaisten graafien kanssa näyttää tulevan ongelmia. Tässä kohtaa on jonkin verran konversiopulmia tiedostoformaattien kanssa esiintynyt. Impress tuntuu muutenkin tahmealta verrattuna PowerPointiin.

Toisaalta OpenOffice.org:n .odp-tiedostomuotoa ei paljoa kannata kollegoille esityksiä varten lähetellä, joten tulee käytettyä valmiissa esityksissä PDF-formaattia tai sitten esitykset kovertoidaan .ppt-formaattiin. Tämä on ollut toimistokäytössä tähän mennessä kenties suurin keskustelunaihe ja sekään ei ole johtanut yhdenkään varsinaisen työtehtävän kompuroimiseen.

Sen sijaan esimerkiksi taulukkolaskennassa ja tekstinkäsittelyssä ei pulmia erilaisten dokumenttien kanssa yhteensopivuudessa ole ollut.

Nopeutta koneeseen on tullut lisää eli käynnistykset toimivat vauhdilla ja sovellusten avautumista ja latautumista ei tarvitse odotella. Samoin päivityspaketit tuntuvat tulevan usein. Päivityspakettien käsittely on helppoa ja ne asentuvat nopeasti paikalleen. Päivityspaketteja ei samaan tahtiin Windowsin kanssa ja kokokin on tyypillisesti pienempi.

Kokonaisuus käyttöjärjestelmän ja sovelluspakettien vaihtamisesta on selvästi positiivinen, sillä samalla raudalla erilaisten asioiden tekeminen on on aiempaa nopeampaa eikä kaatumisista tai järjestelmän jumittamisesta ole tietoakaan. Sovellukset toimivat pääasiassa luotettavasti (tähän mennessä on Rytmilaatikko-musiikkisoittimesta löytynyt yksi visuaalinen efekti, joka jostain syystä aina kaataa sovelluksen lennosta. Millä siis ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä).

Ubuntussa on varsin hyvät perusvalmiudet toimistotyöskentelyyn jopa windowsvaltaisessa ympäristössä. Jos taas haluaa ottaa linuxin ominaisuuksia käyttöön komentoriviltä, niin sekin käy, mutta ei ole ensinkään välttämätöntä.

Ei ole siis tarpeen vaihtaa takaisin.

Operaatio Sudon paluu

Työpaikan työasemassa on käyttöjärjestelmänä Windows XP, vanha työjuhta. Nyt se kuitenkin väistyy ja tilalle asennetaan Ubuntu 9.10 eli eräs työasemiin tarkoitettu Linux-distribuutio.

Syitä vaihdokseen on oikeastaan parikin. XP on aikansa lapsi ja päivittäisessä käytössä se on oikeasti hidas. Pelkästään käynnistys kestää yli 10 minuuttia.
Toki XP:tä voisi virittää ja säätää, mutta arvio siihen vaadittavasta työmäärästä ja tuesta on sen verran reipas, että samalla vaivalla asentaa uuden. Kyse on siis ajan säästöstä.

Toinen syy on se, että ennakkoarvion mukaan Linuxin käyttäminen normaalissa toimistoympäristössä on aivan mahdollista. Oletettavasti parin harvemmin käytössä olevan ohjelmiston tiedostomuotojen kanssa tulee haasteita, mutta kaikki olennaiset työvälineet saa Linuxiin ja muiden lähettelemät tiedostot saa auki. Asiaa on siis kokeiltava todellisessa elämässä koska se on mahdollista.

Mitään Microsoft-vastaan-muu-maailma -tyylistä ideologiaa tässä ei ole takana. Käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot ovat työvälineitä. Avoimen lähdekoodin sovellusten käyttämisessä on kuitenkin oma viisautensa, joten miksipä sitä ei siis tekisi.

Käynnistetään siis operaatio Sudon paluu.

Taustaksi sen verran, että työasema on kannettava kone Dell Latitude D630.

Vaihe 1. Varmuuskopiointi. Kaikki olennainen data on varmuuskopioitu työasemalta kahteen paikkaan. Tarkoitus on jyrätä kone kokonaan siten, että Windows XP-käyttöjärjestelmää ei jää enää lainkaan koneeseen, joten työtiedostot on syyt saada takaisinkin.

Vaihe 2. Hankitaan Ubuntu 9.10. Siitä on juuri julkaistu virallinen versio. Ladataan siis verkosta järjestelmän KarmicKoala-version sisältävä CD verkosta.

Vaihe 3. Poltetaan CD:n data rompulle. Yllättäen nopein paikka löytyi Ruotsista ja lataaminen kesti noin 3 minuuttia. Rompun polttaminen ottikin asetuksista johtuen noin 10 minuuttia, mutta ilman pulmia. Paketin koko oli 690 MB eli juuri ja juuri mahtui tavalliselle CD-RW-levylle.

Vaihe 4. Käynnistetään tietokone CD:ltä, mikä vaati hieman kikkailua, jotta koneen saa boottamaan rompulta. Koneen BIOS-asetuksista piti vaihtaa kone käynnistymään ensisijaisesti CD/DVD-asemalta.

Vaihe 5. Asennetaan Ubuntu. Aluksi Ubuntu käynnistyy
rompulta ja sitä voi testata asentamatta. Levyltä käyynistetystä versiosta voi käynnistää järjestelmän asennuksen. Asennuksessa järjestelmä kysyy muutamia kysymyksiä kuten aikavyöhykkeen ja kielen, jonka jälkeen softa hoitaa itse asian.

Vaihe 6. Toimintaympäristön viimeisteleminen. Ubuntu tarjoaa valmiiksi asennettuna perusohjelmistot kuten FireFox-selaimen tai OpenOffice.org-toimisto-ohjelmistot. Joitain lisäosia tarvitaan kuten Flash-lisäosa selaimeen. Lisäksi pari ohjelmistoa pitää asentaa, jotta kaikki palvelut saadaan pelaamaan.

Efektiivisesti itse järjestelmän asennus kesti varmuuskopioinnista  ja ohjelmiston lataamisesta järjestelmän ensimmäiseen omaan käynnistykseen kesti noin 1,5 tuntia.

Ensivaikutelma on se, että systeemi toimii nopeasti ja varmasti. Varsinaisten komeusten saaminen vaatii toki pitempää testaamista ja tarkastelua. Katsotaan nyt milloin ensimmäiset ongelmat ilmaantuvat. Jos ilmaantuvat.

Uusi hakukone – Wikia Search

Wikia on julkaissun alfa-version uudesta Wikia Search-hakukoneesta. Wikia tukee myös mediaWiki -ohjelmistoa, joka alunperin kehitettiin Wikipedia-projektiin. Sittemmin tuo avoimen lähdekoodin ohjelmisto on levinnyt useisiin muihin vastaaviin hankkeisiin.

Wikia Search on niin ikään avoimuuteen perustuva projekti, joka nojaa pitkälti käyttäjäyhteisön palautteeseen. Tässä vaiheessa kehittäjät myöntävät hakukoneen olevan vielä varsin raakile, mutta antamalla sen yhteisön tarkasteltavaksi kehitystä odotetaan saavutettavan jo varsin pian.