TNC2009: Päivä 4, Users and applications – Applications and mobility

Muistiinpanot TNC2009:n viimeisen päivän sessiosta “Users and applications – Applications and mobility

* * *

Michael Lawo, “Using Wearable Computing Technology to Empower the Mobile Worker

Nykyään informaatio on yleensä saatavilla milloin tahansa ja missä tahansa. Jossain se on. Aina informaatio ei kuitenkaan ole saatavilla esimerkiksi ulkotiloissa.

Tietokoneparadigma: Ei vuorovaikutusta työskentely-ympäristössä’. Fokusointi ruutuun ja työt tehdään paikallaan ollen.

Mobiilissa paradigmassa käyttäjä on vahvasti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (95 %). Vuorovaikutus mobiilin tietotekniikan kanssa on kaksikanavaista, toisaalta käyttäjä on suoraan tekemisissä tietotekniikan kanssa, mutta myös ympäristönsä kautta.

Wearable computing on aina päällä ja herkkä sille, mitä ympäristössä tapahtuu.

Päälle puettava tietokone (wearable computer) vaatii usein sitä, että tehdään useaa tehtävää yhtäaikaa. Niiden kanssa työskentelyn haasteena ovat mm. laitteiden rahjoitukset ja toisenlaiset käyttötavat. Tällaisten laitteiden käyttöliittymien suunnittelu vaatii ymmärrystä näistä käyttökonteksteista jne. On olemassa framework: Open Wearable Computing Framework (OWCF)

Demovideo: Lentokonemekaanissa, joka kantaa järjestelmää vaatteissaan, näyttö pienen silmälasin tapainen laite. Tällaiset laitteet hyödyllisiä esimerkiksi ahtaissa tiloissa ja paikoissa.

Kontekstia (esimerkiksi työasentoja ja ympäristön ominaisuuksia) voidaan arvioida ja siihen liittyviä ominaisuuksia tunnistaa. Tähän on rakennettu myös erityinen takki.

Järjestelmän ohjaimet voivat olla myös hansikkaassa (etusormi on OK, keskisormi Menu jne.). Tällaiseen hanskaan mahtuu muutama komento ja se voidaan varustaa esimerkiksi RFID antennilla.

Tällaiset päälle puettavat järjestelmät ovat tyypillisesti rakennettu tarpeen mukaan ja ovat erilaisissa käyttötarkoituksissa erilaisia.

Johtopäätöksiä:

  • Puettavia järjestelmiä tulee lisää moniin työtehtäviin (ylläpitotehtävät, hälytystehtävät) ja vaikkapa urheiluun.
  • Mobiileja järjestlemiä tarvitaan esimerkiksi silloin kun ympäristön olosuhteilla on tekemiselle merkitystä. Esimerkiksi silloin, jos jotain työkalua ei voi käyttää joissain tietyissä olosuhteissa (työkalujen vääräönlainen reagointi ympäristön kanssa).

Sovellustekniikoita ovat esimerkiksi wearIT@work core framework, JContextAPI, WUI, äänentunnistus.

* * *

Thomas C Schmidt, “Als die Filme laufen lernten – Session Mobility for Videoconferencing on Mobiles

Puheenvuorossa esiteltiin videokonerenssijärjestelmää, joka saadaan toimimaan mobiililaitteissa. Integroitu kollaboraatiotyökaluihin ja ryhmätyöominaisuuksiin.

Moviecast = mobiili video + hybridi multicast. Osapuolten autentikointi on turvallisuuden peruskysymyksiä.

Teknologian perusteet:

  • daViKo Video Conference Software PlaceCam
  • H.264 Codec + SVC Ext.
  • Peer-to-Peer Communication Model
  • Simple User Localisation
  • IPv4 & IPv6 – SIP + Unicast & Multicast
  • Windows & Linux

Esimerkkitapauksessa on kamera asennettu leikkijunaan, joka kiertää ympyrää ja lähettää kuvaa ja se on käytettävissä mobiililaitteista.

Demo. Yksi kuva läppäristä ja toinen mobiilista. Kummassakin näkyy toisen näytöt, yllättävän pienellä viiveellä ja sujuvalla kuvalla.

IPv6-integraatio on olennainen. Käytössä myös SIP.

Esityksen slaideissa on tarkemmin käytettyihin ohjelmistoihin liittyviä teknisiä yksityiskohtia, järjestelmäarkkitehtuuria ja suorituskykyyn liittyvien mittausten tuloksia.

Yhteenvetoa:

  • Mobile Video Conferencing: helppokäyttöinen, kun se on tehty kunnollisella ohjelmistolla
  • Keskeinen haaste: tehokas videon koodaus
  • SIP Framework-laajennuksella voidaan täyttää käyttäjien toiveita
  • Hajautettu ryhmä konferenssi on toteutettavissa
  • Käyttäjien ja sessioiden liikkuvuus

Lisätietoja:

* * *

Thomas Wießflecker, “A Distributed Indoor Navigation System Leaving the Trails

Asuinrakennuksissa ja monimutkaisissa rakennuksissa (esimerkiksi kauppakeskuksissa) tarvitaan tehokasta katastrofin hallintaa.

Sisätilojen paikannusta tarvitaan esimerkiksi lisäämään rakennusten turvallisuutta, ajan ja rahan säästämiseksi ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi.

Olemassa olevat sisätilojen paikkajärjestelmät

  • GPS ei toimi sisätiloissa
  • RFID, WiFi, UWB vaativat paikallaan olevaa infrastruktuuria eivätkä välttämättä toimi onnettomuustilanteessa
  • Nykyiset karttasysteemit (paikan kohdentaminen karttapohjaan) eivät ole toimivia sisätiloissa

Uusi lähestymiskulma Computer Aided Disaster Management System (CADMS), Graz, University oif Technology

CADMS:n pääasiallinen hyöty: autonominen sisätilojen paikannus.

  • Kerää kiihtyvyysdataa
  • Sofistikoitunut käyttöliittymä
  • Lähettää datan laitteen ulkopuolelle
  • Integroidut datasensorit
  • Parempi paikannuksen tarkkuus

Käyttää BIMiä eli Building Information Modelia.

Rakennuksen pohja mallinnetaan. Tarvetta olisi uudelle lähestymiskulmalle, jotta paikkatieto voidaan  paremmin kohdentaa karttaan.

Pulma on siinä, miten sisätiloista saadaan kartta aikaiseksi ja miten kulloinenkin paikka saadaan näytettyä tuolla kartalla. Slaidessa on esitetty algoritmia sille miten paikkatietoa voidaan laskea. Yksi pulma on sekin, että mikäli kartta saadaan hahmotettua, niin vain fyysisesti mahdolliset reitit pitäisi pystyä erottamaan.

Referenssipisteiden käyttö ja mittausdata CADMS:n perustana. Sensoridata voi antaa ilman korjauksia virheellistä tietoa. IMU (mittausyksikkö) voidaan sijoittaa esimerkiksi kenkään.

Johtopäätösten mukaan CADMS toimii käytännössä ja virheet saadaan laskettua.

Leave a Reply