Esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien suoja-aika pitenee 70 vuoteen

EU:n neuvosto hyväksyi eilen odotetusti pitkään valmistelussa olleen esityksen esiintyvien taiteilijoiden ja äänitetuottajien suoja-ajan pidentämisestä 50 vuodesta 70 vuoteen äänitteen alkuperäisestä julkaisuvuodesta. Muutos ei ole takautuva, eli tähän mennessä vapautuneet aineistot (tällä hetkellä vuoteen 1960 asti) pysyvät vapaina, mutta uutta aineistoa ei vapaudu 20 vuoteen. Kuten tähänkin asti, säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta, eli muutos ei koske näitä oikeuksia tai niiden pohjalta maksettavia korvauksia.

Muutosta on perusteltu ikääntyvien artistien taloudellisen tilanteen parantamisella, ja tähän liittyen päätöksen on kytketty muutamia muita säädöksiä, jotka parantavat tekijöiden – sekä artistien että sessiomuusikoiden – asemaa. Näihin kuuluu mm. se, että levytysten julkaisuoikeudet palautuvat ennen pitkää tekijöille, jos levy-yhtiöt eivät pidä niitä saatavilla. Lisäksi päätöksessä pyritään säätelemään levy-yhtiöiden artisteille maksettavista korvauksista tekemiä vähennyksiä, joita on perusteltu mm. tuotanto- ja markkinointikustannuksilla sekä aikanaan maksetuilla ennakoilla.

Toisaalta suoja-ajan pidennystä on kritisoitu siksi, että se hyödyttää kaikista ikääntyvien artistien asemaan liittyvistä hyvistä aikomuksista huolimatta ensisijaisesti muutamaa suurta levy-yhtiötä, jotka ovat vähitellen saaneet erilaisten kauppojen ja fuusioiden myötä haltuunsa suurimman osan viime vuosisadan musiikillisesta kulttuuriperinnöstä. Muutoksen ajoituksen on nähty liittyvän myös siihen, että ilman sitä esim. Beatlesin ja monien muiden 1960-luvun suosikkibändien edelleen kaupallisesti merkittävän tuotannon suoja-aika olisi päättymässä lähivuosina.

Kahdeksan EU-maata (mm. Ruotsi) äänesti ehdotusta vastaan ja kaksi jätti äänestämättä. Ruotsi totesi omissa perusteluissaan perusteettomaksi koetun suoja-ajan pidentämisen heikentävän edelleen tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuvaa luottamusta. Ruotsin tavoin muutoksen vastustajiin kuulunut Belgia muistutti myös siitä, että muutos heikentää kirjastojen ja arkistojen mahdollisuuksia tuoda saataville kokoelmiinsa sisältyvää musiikillista kulttuuriperintöä.

Suomi kuului niihin maihin, jotka muuttivat prosessin kuluessa mieltään ja liittyivät suoja-ajan pidennyksen kannattajiin. Suomessa pidennystä on kritisoinut etenkin Pekka Gronow, joka kokosi muutama vuosi sitten blogiinsa (http://blogit.yle.fi/pekka-gronow) runsaasti vakuuttavia argumentteja, joilla hän perusteli sitä, miksi suoja-ajan pidennys ei ole hyvä idea. Toisaalta erilaiset musiikkialan etujärjestöt lobbasivat kuitenkin voimakkaasti muutoksen puolesta.

  • Dugie Standeford: EU Extends Copyright Protection From 50 To 70 Years (Intellectual Property Watch, 12.9.2011)
    http://bit.ly/qrA5HA