Metsätieteiden maisteriohjelman digiloikka: TUTKIMUS VIRTUAALIMETSÄN PALAUTTAVUUDESTA

Kun henkilö keskittyy pitkän aikaa esimerkiksi työhön tai opiskeluun, alkaa keskittymiskyky lopulta väsyä. Tällöin keskittymistä ei pysty enää kohdentamaan meneillään olevaan asiaan. Jotta keskittymiskyky palautuisi taas, tarvitaan palauttava aktiviteetti. Aikaisempien tutkimuksien mukaan tällaisia palauttavia aktiviteetteja voivat olla esimerkiksi metsässä tai kaupungin puistossa kävely: tällöin huomiota eikä keskittymistä tarvitse kohdentaa erityisesti mihinkään, ja keskittymiskyky voi palautua.

Koulu -tai työpäivän keskellä voi kuitenkin olla vaikeaa lähteä metsään tai puistoon. Tutkimmekin metsätieteiden Mixed Reality Hubissa, voiko virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvalla virtuaalisella metsällä olla samanlaisia palauttavia vaikutuksia kuin oikealla metsällä.

Tutkimus toteutettiin 60 yliopisto-opiskelijan kesken. Tutkimuksessa opiskelijat täyttivät alkukyselyn, jossa kysyttiin eri mittareilla opiskelijan tuntemuksia mm. siitä, kuinka rentoutuneeksi ja elinvoimaiseksi he itsensä tunsivat. Tämän jälkeen opiskelijat pääsivät rentoutumaan virtuaalimetsään. Virtuaalimetsää katseltiin VR-laseilla, ja kuulokkeista kuului linnunlaulua. Virtuaalimetsä sisälsi esimerkiksi lentäviä perhosia, tuulessa huojuvia heiniä ja auringonpaistetta.

Virtuaalikokemuksen jälkeen opiskelijat täyttivät toisen osan kyselystä. Kyselyssä kysyttiin samat kysymykset kuin ensimmäisessä kyselyssä: näin saatiin mitattua, rentoutuivatko ja palautuivatko opiskelijat virtuaalimetsässä. Tulokset osoittivat, että virtuaalikokemuksen jälkeen opiskelijat tunsivat itsensä palautuneemmaksi ja elinvoimaisemmaksi. Lisäksi positiiviset ajatukset lisääntyivät ja negatiiviset ajatukset vähentyivät.

Tutkimuksen tulokset osoittivat siis, että virtuaalimetsällä voi olla palauttavia vaikutuksia. Isoin puute tutkimuksessa oli kuitenkin kontrolliryhmän puuttuminen. Virtuaalimetsän tutkimista jatketaankin tällä hetkellä peruskoulukonteksissa. Tässä tutkimuksessa tarkoitus on tutkia, mikä seuraavista välitunnin viettomuodoista on palauttavin: normaali välitunti, virtuaalimetsässä vietetty välitunti vai ei ollenkaan vietettyä välituntia. Tutkimuksessa tutkitaan myös, onko välitunnin viettomuodolla vaikutusta siihen, kuinka hyvin oppilas pystyy seuraavalla tunnilla keskittymään.

Palauttavuustutkimus tuo myös lisää tietoa virtuaalitodellisuuteen perustuvien ympäristöjen vaikutuksista. Virtuaalisista oppimisympäristöistä puhuttaessa vastaan tulee usein kognitiivisen ylikuormittumisen käsite: paljon erilaisia ärsykkeitä sisältävät oppimisympäristöt voidaan kokea kuormittavina. Tämä alentaa oppimisympäristöjen tehokkuutta. Tähän liittyen palauttavuustutkimus tuo esille virtuaaliympäristöjen ominaisuuksia, joita on tärkeä miettiä, kun halutaan vähentää ympäristöjen mahdollisesti aiheuttamaa ylikuormittumista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *