Miksi Vallilanlaakso jätettiin vaille omaa ratikkapysäkkiä?

Note for our international audience: This post deals with public transportation connections around our campus in Kumpula / Helsinki. As the matter is local, we publish this post in Finnish only.

Otimme hiljattain kantaa uuden Kalasatama-Pasila ratikan pysäkkisijoitteluun Vallilanlaaksossa.

Tausta:

  • Helsinkiin on valmistumassa uusi poikittainen raitiotielinja Kalasatamasta-Pasilaan, jota parhaillaan rakennettaan. Linja ohittaa myös Kumpulan kampuksen.
  • Kumpulan kampuksen saavutettavuudesta on keskustelu siitä lähtien, kun kampus valmistui vuosituhannen alusta. Myös me tutkimme jo 13 vuotta sitten Kumpulan kampuksen saavutettavuutta. Tuloksia julkaistiin esimerkiksi raportissa Solmukohta vai pussinperä? – Kumpulan kampus pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkossa
  • Nykyisellä suunnitelmalla, uuden raitiotielinjan varrella on 14 pysäkkiä noin 250 metrin välein.
  • Vallillanlaaksossa kampuksemme kohdalla pysäkkien välinen etäisyys on kuitenkin yli 1 km. Se on pisin etäisyys Helsingissä raitiotielle ilman pysäkkiä (tilanne ennen uuden pikaratikan käynnistymistä lokakuussa 2023).
  • Keskeinen argumentti julkisessa keskustelussa on ollut, että lisäpysäkki hidastaa ratikkaa “liikaa” ja että “puistossa ei ole ketään”.
  • Argumentoimme, että
    • Pysäkittömyys jättää merkittävän määrän potentiaalisia raitiotien käyttäjiä huomiotta niin Kumpulan kampuksella, kuin Vallilanlaaksoa ympäröivillä kasvavilla asuinalueilla. Myös viheralueen käyttäjät ja esimerkiksi Valillanlaakson jalkapallokenttien käyttäjät tarvitsisivat mielestämme pysäkkiä.
    • Kalliin raitiotielinjan suunnittelu ensisijaisesti kulkuneuvon nopeuden näkökulmasta on yksipuolista suunnittelua. Joukkoliikenteen tavoitteena on palvella kulkijoita myös reitin varrella, mahdollistaen lyhyet ja laadukkaat pysäkkimatkat.
  • Olemme koonneet alle:
    • Alkuperäisen kannanottomme Helsingin Sanomissa 21.8.2023
    • Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen vastineen 23.8.2023
    • Oman aikaisemmin julkaisemattoman vastineemme Reetta Putkosen kirjoitukseen

Alkuperäinen kannanottomme HS 21.8.
Miksi Vallilanlaakso jätettiin ilman omaa ratikkapysäkkiä

Helsingin kaupungin vastine

Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kirjoitti vastineen kannanottoomme otsikolla “Vallilan­laakson pysäkki pienentäisi matkustaja­määriä” (HS 23.8)

Kirjoituksista on käyty myös aktiivista keskustelua esimerkiksi “Lisää Kaupunkia Helsinkiin”-ryhmässä:

Vastineemme Helsingin kaupungille

Kannustamme kaupunkia kokeiluun Vallilanlaaksossa

Julkaisemme ohessa vielä vastineemme Helsingin kaupungille kannustaaksemme kaupunkia kokeiluun Vallilanlaakson pysäkin osalta nyt rakennustöiden ollessa vielä käynnissä.

Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi 23.8. aiempaan kirjoitukseemme Vallilanlaakson ratikkapysäkistä (HS 21.8.).

On hyvä kuulla kävelyä parantavista ratkaisuista puiston reunoilla. Pysäkin osalta Putkonen toteaa: ”Kun pysäkin mahdollisten käyttäjien määrä on ratkaisevasti pienempi kuin ohittavien matkustajien määrä, pysäkki todennäköisesti pienentäisi eikä kasvattaisi joukkoliikenteen matkustajamäärää kokonaisuutena.”

Eikö lähes aina joukkoliikennevälineen kyydissä ole enemmän ihmisiä kuin mitä yksittäisellä pysäkillä jää pois tai nousee sisään? Reitille on nyt rakenteilla 14 pysäkkiä. Jättäisikö merkittävä määrä Kalasatamasta Pasilaan mieliviä nousemasta kyytiin, jos reitillä olisi tuo 15. pysäkki? Nyt yli kilometrin mittainen väli taitaa olla pisin pysäkitön ratikkamatka Helsingissä, vaikka muuten pysäkkejä on keskimäärin 250 metrin välein reitillä.

Vilkkaan puistoalueen läpi päivittäin kulkevina ja sen asukas- ja liikuntadataan sekä Kätilöopiston suunnitelmiin perehtyneinä meidän on vaikea uskoa, etteikö käyttäjiä sille olisi. Putkosen kommentti edustaa aikakeskeistä liikennesuunnittelua, jossa ihmisten väliset erot ja pysäkkien läheisten liikkumisympäristöjen merkitys jää laskelmissa huomiotta. Pysäkittömyyden taustalla oleva laskelma itsessään on eittämättä tehty huolella, mutta mittaamalla vain matka-aikaa sekunneissa ja pysyviä asukkaita, ei tavoiteta esimerkiksi viheralueiden saavutettavuuden moninaisia hyötyjä.

Pysäkin tarvetta on Putkosen mukaan jouduttu selvittämään jo monesti, mikä viittaa epävarmuuksiin asian ympärillä. Kun koneet vielä möyrivät Vallilanlaaksoa kokonaan uuteen muotoon, kannustamme kaupunkia ketterään urbaaniin kokeiluun ja laittamaan väliaikaisen pysäkin jalkapallokenttien tasoristeyksen läheisyyteen. Jos nousijoita ei ole riittävästi, voi pysäkin myöhemmin ottaa pois. Kokeilun avulla saatu päätös perustuisi todelliseen käyttötietoon.

Elias Willberg
Christoph Fink
Tuuli Toivonen

 


Kuva 1. Vallilanlaakson ratikkapysäkin puuttumista on perusteltu mm. sillä, että “puistossa ei ole ketään”. Kuvassa on esitetty joitakin käyttäjäryhmiä, jotka analyyseissä on jätetty huomiotta. Kumpulan kampuksen dynaamisen väestön kaavio perustuu tieteellisessä artikkelissa kuvattuun matkapuhelinaineistoon.

 

– – – – –

The Digital Geography Lab is an interdisciplinary research team focusing on spatial Big Data analytics for fair and sustainable societies at the University of Helsinki.