Author: Elias Willberg

Note for our international audience: This post deals with public transportation connections around our campus in Kumpula / Helsinki. As the matter is local, we publish this post in Finnish only.

Otimme hiljattain kantaa uuden Kalasatama-Pasila ratikan pysäkkisijoitteluun Vallilanlaaksossa.

Tausta:

• Helsinkiin on valmistumassa uusi poikittainen raitiotielinja Kalasatamasta-Pasilaan, jota parhaillaan rakennettaan. Linja ohittaa myös Kumpulan kampuksen.
• Kumpulan kampuksen saavutettavuudesta on keskustelu siitä lähtien, kun kampus valmistui vuosituhannen alusta. Myös me tutkimme jo 13 vuotta sitten Kumpulan kampuksen saavutettavuutta. Tuloksia julkaistiin esimerkiksi raportissa Solmukohta vai pussinperä? – Kumpulan kampus pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkossa
  
• Nykyisellä suunnitelmalla, uuden raitiotielinjan varrella on 14 pysäkkiä noin 250 metrin välein.
• Vallillanlaaksossa kampuksemme kohdalla pysäkkien välinen etäisyys on kuitenkin yli 1 km. Se on pisin etäisyys Helsingissä raitiotielle ilman pysäkkiä (tilanne ennen uuden pikaratikan käynnistymistä lokakuussa 2023).
• Keskeinen argumentti julkisessa keskustelussa on ollut, että lisäpysäkki hidastaa ratikkaa “liikaa” ja että “puistossa ei ole ketään”.
• Argumentoimme, että
  • Pysäkittömyys jättää merkittävän määrän potentiaalisia raitiotien käyttäjiä huomiotta niin Kumpulan kampuksella, kuin Vallilanlaaksoa ympäröivillä kasvavilla asuinalueilla. Myös viheralueen käyttäjät ja esimerkiksi Valillanlaakson jalkapallokenttien käyttäjät tarvitsisivat mielestämme pysäkkiä.
  • Kalliin raitiotielinjan suunnittelu ensisijaisesti kulkuneuvon nopeuden näkökulmasta on yksipuolista suunnittelua. Joukkoliikenteen tavoitteena on palvella kulkijoita myös reitin varrella, mahdollistaen lyhyet ja laadukkaat pysäkkimatkat.
• Olemme koonneet alle:
  • Alkuperäisen kannanottomme Helsingin Sanomissa 21.8.2023
  • Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen vastineen 23.8.2023
  • Oman aikaisemmin julkaisemattoman vastineemme Reetta Putkosen kirjoitukseen

Alkuperäinen kannanottomme HS 21.8.
Miksi Vallilanlaakso jätettiin ilman omaa ratikkapysäkkiä

Helsingin kaupungin vastine

Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kirjoitti vastineen kannanottoomme otsikolla “Vallilan­laakson pysäkki pienentäisi matkustaja­määriä” (HS 23.8)

Kirjoituksista on käyty myös aktiivista keskustelua esimerkiksi “Lisää Kaupunkia Helsinkiin”-ryhmässä:

Vastineemme Helsingin kaupungille

Kannustamme kaupunkia kokeiluun Vallilanlaaksossa

Julkaisemme ohessa vielä vastineemme Helsingin kaupungille kannustaaksemme kaupunkia kokeiluun Vallilanlaakson pysäkin osalta nyt rakennustöiden ollessa vielä käynnissä.

Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi 23.8. aiempaan kirjoitukseemme Vallilanlaakson ratikkapysäkistä (HS 21.8.).

On hyvä kuulla kävelyä parantavista ratkaisuista puiston reunoilla. Pysäkin osalta Putkonen toteaa: ”Kun pysäkin mahdollisten käyttäjien määrä on ratkaisevasti pienempi kuin ohittavien matkustajien määrä, pysäkki todennäköisesti pienentäisi eikä kasvattaisi joukkoliikenteen matkustajamäärää kokonaisuutena.”

Eikö lähes aina joukkoliikennevälineen kyydissä ole enemmän ihmisiä kuin mitä yksittäisellä pysäkillä jää pois tai nousee sisään? Reitille on nyt rakenteilla 14 pysäkkiä. Jättäisikö merkittävä määrä Kalasatamasta Pasilaan mieliviä nousemasta kyytiin, jos reitillä olisi tuo 15. pysäkki? Nyt yli kilometrin mittainen väli taitaa olla pisin pysäkitön ratikkamatka Helsingissä, vaikka muuten pysäkkejä on keskimäärin 250 metrin välein reitillä.

Vilkkaan puistoalueen läpi päivittäin kulkevina ja sen asukas- ja liikuntadataan sekä Kätilöopiston suunnitelmiin perehtyneinä meidän on vaikea uskoa, etteikö käyttäjiä sille olisi. Putkosen kommentti edustaa aikakeskeistä liikennesuunnittelua, jossa ihmisten väliset erot ja pysäkkien läheisten liikkumisympäristöjen merkitys jää laskelmissa huomiotta. Pysäkittömyyden taustalla oleva laskelma itsessään on eittämättä tehty huolella, mutta mittaamalla vain matka-aikaa sekunneissa ja pysyviä asukkaita, ei tavoiteta esimerkiksi viheralueiden saavutettavuuden moninaisia hyötyjä.

Pysäkin tarvetta on Putkosen mukaan jouduttu selvittämään jo monesti, mikä viittaa epävarmuuksiin asian ympärillä. Kun koneet vielä möyrivät Vallilanlaaksoa kokonaan uuteen muotoon, kannustamme kaupunkia ketterään urbaaniin kokeiluun ja laittamaan väliaikaisen pysäkin jalkapallokenttien tasoristeyksen läheisyyteen. Jos nousijoita ei ole riittävästi, voi pysäkin myöhemmin ottaa pois. Kokeilun avulla saatu päätös perustuisi todelliseen käyttötietoon.

Elias Willberg
Christoph Fink
Tuuli Toivonen

 

Kuva 1. Vallilanlaakson ratikkapysäkin puuttumista on perusteltu mm. sillä, että “puistossa ei ole ketään”. Kuvassa on esitetty joitakin käyttäjäryhmiä, jotka analyyseissä on jätetty huomiotta. Kumpulan kampuksen dynaamisen väestön kaavio perustuu tieteellisessä artikkelissa kuvattuun matkapuhelinaineistoon.

 

– – – – –

The Digital Geography Lab is an interdisciplinary research team focusing on spatial Big Data analytics for fair and sustainable societies at the University of Helsinki.

We have published the Travel Time Matrix 2023 for the Helsinki Metropolitan Area

What’s new?

• Updated travel times for Walking, Cycling, Public Transport and Private Car based on 2023 situation
• More variation within travel modes (e.g., slow, average and fast walking) to reflect different life realities
• A new computation framework that allows us to easily produce travel time matrices for other cities

The dataset extends the history of travel time matrices from the region produced by the Digital Geography Lab (since 2016, before that ‘Accessibility Research Group’). This also marks the 10-year anniversary of the first travel time matrix, published in 2013. Matrices were also published in 2015 and 2018.

Read more about the data and download it

https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/digital-geography-lab/paakaupunkiseudun-matka-aikamatriisi-2023

DOI:10.5281/zenodo.7907548

Featured in City of Helsinki’s magazine Helsinki Quarterly (Kvartti)

The dataset is featured also in the newly published autumn issue of Kvartti-magazine (in Finnish):

Fink, Willberg & Toivonen (2023). Sujuvaa, helppoa, hidasta vai epäekologista? Avoimesta matka-aikamatriisista ymmärrystä pääkaupunkiseudun liikenneyhteyksiin ja saavutettavuuteen. Kvartti 3/2023. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/sujuvaa-helppoa-hidasta-vai-epaekologista-avoimesta-matka-aikamatriisista-ymmarrysta.

Travel Time Matrix 2023 was produced with the support of City of Helsinki

– – – – –

The Digital Geography Lab is an interdisciplinary research team focusing on spatial Big Data analytics for fair and sustainable societies at the University of Helsinki.

Title: Cyclists’ exposure to air pollution, noise, and greenery: a population-level spatial analysis approach

Published in International Journal of Health Geographics

Authors: Elias Willberg, Age Poom, Joose Helle, Tuuli Toivonen

[press release]

Exposure to environmental pollutants, such as particulate matter and noise, can significantly contribute to the prevalence of respiratory and cardiovascular diseases. At the same time, pleasant and green environments have shown to reduce the harm of negative exposures and support health through various pathways. Reducing negative exposures and increasing positive ones is recognized as effective ways to promote public health and people’s well-being.

Continue reading “New study on cyclists’ environmental exposure in Helsinki”

Title: The 15-minute city for all? – Measuring individual and temporal variations in walking accessibility

Published in Journal of Transport Geography

Authors: Elias Willberg, Christoph Fink, Tuuli Toivonen

The share of walking in cities should increase, but challenges remain. A recent study by the Digital Geography Lab group reveals what effect age, winter conditions and the service network have on the 15-minute city.

Continue reading “New study on 15-minute cities and walking accessibility”

Authors: Steve O’Hern (Tampere University), Elias Willberg (University of Helsinki), Christoph Fink (University of Helsinki), Sergio Useche (University of Valencia)

Highlights:

• • We have published a new study on cyclists’ behaviour in Finland in the journal Safety together with researchers from Tampere University and the University of Valencia
  • Using a survey, we aimed at understanding the behaviour and attitudes of bicycle riders in Finland.
  • Our results show that Finnish bicycle riders report low errors and violations, and high levels of knowledge regarding traffic rules, which is consistent with previous similar studies from other countries.
  • Most participants also report low levels of aggression, which is generally dealt with in constructive ways,
  • Anger was most commonly reported a result of interactions with motor vehicles and less with other road users such as pedestrians,
  • The results point to a need for further separation between bicycle riders and motorised vehicles. Furthermore, we recommend to encourage positive behaviour and train risk perception among those engaging in risky behaviors.

Continue reading “New study on cyclists’ behaviour in Finland”

Authors: Vuokko Heikinheimo, Elias Willberg, Petteri Muukkonen

The Annual Meeting of Finnish Geographers organized by the University of Oulu took place (remotely) on 4.-5.11.2021.The “Geography days 2021” provided an opportunity to learn what others are doing and hopefully also to find new contacts and future collaborators despite the remote setting. Here are some highlights from the meeting!

There are several ongoing research projects related to sustainable and healthy lifestyles at various universities and research institutes in Finland. So, we decided to call together a session regarding the topic. As a good basis for the discussions, prof. Tuuli Toivonen gave an insightful keynote on the role of mobile Big Data in geographical research and showcased findings from ongoing and past projects at the Digital Geography Lab, University of Helsinki. 

Continue reading “Geography of sustainable and healthy lifestyles: Highlights from the Annual Meeting of Finnish Geographers 2021”

We have published a new open access book Transport in Human Scale Cities, which deals with sustainable urban transport

Sustainable urban transport is one of the biggest challenges facing cities worldwide. This means carbon neutrality, but also taking better into account the needs of people and their preferences and needs.  The new book deals exactly with that.

The new book offers fresh perspectives for both practitioners and researchers how to make cities and the transport in them more human-scale in order to meet the demands of the current sustainability crisis and the COVID19 pandemic.

The book provides multidisciplinary perspectives for the development of urban and transport planning processes with a human-scale approach, considering new data and methods and recognizing the diversity of needs of people. We hope that it brings new perspectives to all interested in urban transport. Continue reading “New open access book out! Transport in Human Scale Cities”

We have published two new articles on cycling! 

‘What do trip data reveal about bike-sharing system users‘ was published in Journal of Transport Geography.

Highlights:

• • As cities strive to foster cycling, bike-sharing systems (BSS) have become increasingly common.
  • We used bike-sharing trip data from Helsinki and looked at user profiles and usage patterns. We also focused on the possibilities of BSS trip data.
  • The bike-sharing system in Helsinki has been actively used even in international comparison, but our results point toward challenges in BSS inclusivity in Helsinki in 2017. Most use was contributed by a limited group of ‘super-users’.
  • BSS trip data provides opportunities to understanding BSS user profiles & patterns. By being well available, unlike many other cycling data sources, and automatically collected, trip data can save resources, facilitates longitudinal research and reveals observed behaviour.

Willberg E., Salonen M., Toivonen T. (2021). What do trip data reveal about bike-sharing system users? Journal of Transport Geography. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0966692321000247

Continue reading “Two new papers out on cycling!”

Olle Järv, Elias Willberg, Tuomas Väisänen, Tuuli Toivonen

According to Statistics Finland (2018), there are more than half a million summer cottages around Finland. They are mostly located in rural areas close to waterbodies – lakes and seaside. In a country with 2.7 million households, such a high number of cottages may change the population patterns drastically once people would move to their cottages in large numbers. This is a potential risk during the epidemic outbreak such as the COVID-19 – health care services are designed mostly based on the permanent population and the cottage dwellers might break the balance in sparsely populated areas. Our preliminary findings already indicated that despite travelling restrictions due to the COVID-19 outbreak in Finland many people escaped from big cities to their summer cottage, see here. But was it really the lure of the summer cottages that explain the mobility patterns to more rural countryside?

Method: We used anonymised and aggregated mobile network data from Telia Crowd Insights such as activity location data as in our previous analyses, and further examined trip data between municipalities. Activity location data indicates the presence of people in a municipality – once a person stays at least 20 minutes in one municipality during one day, then his/her presence is counted as one activity location in given municipality. For example, when having a longer lunch break in a gas station during a long-distance travel. Thus, a person can have several activity locations in different municipalities each day. Trip data is calculated between the two consecutive activity locations at municipality level. In trip data, actual long-distance travel is counted as two different trips, if a longer break is taken during travelling. For example, travel from Helsinki to Rovaniemi by train via Jyväskylä is counted as two trips in data, because train stops at Jyväskylä longer than 20 minutes. These nuanced must be taken into account while reasoning findings.

Continue reading “Towards summer cottages: Mobility flows amid the COVID-19 outbreak in Finland in March”

Olle Järv, Elias Willberg, Tuomas Väisänen, Tuuli Toivonen

Tilastokeskuksen mukaan (2018) Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Pääosin ne sijaitsevat harvemmin asutuilla alueilla lähellä vesistöjä. Maassa, jossa on yhteensä 2.7 miljoonaa kotitauloutta, kesämökkien määrä voi vaikuttaa merkittävästi väestön sijoittumiseen, etenkin jos ihmiset siirtyvät kesämökeilleen massoina, kuten tapahtui COVID-19 kriisin alettua. Kun terveyspalvelut ovat pääosin suunniteltu vakituisen väestön pohjalta, kesämökkeilijät voivat merkittävästi lisätä terveyspalveluihin kohdistuvaa taakkaa. Alustavat tuloksemme viittasivat siihen, että moni siirtyi kesämökilleen isoista kaupungeista COVID-19 epidemian seurauksena huolimatta hallituksen matkustusrajoituksista (linkkI). Mutta selittikö kesämökkien houkutus todella löytämämme liikkumisrakenteet?

Menetelmä: Kuten aiemminkin, käytimme Telian Crowd Insights-palvelun anonymisoitua ja yleistettyä mobiiliverkkodataa, kuten aktiviteettisijainteja ja matka-aineistoa. Tilastotasoisista aineistoista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisien ihmisten tai pienten ryhmien liikkeitä. Aktiviteettiaineisto kuvaa väestön oleilua  kunnan alueella, jossa jokainen 20 minuutin oleilu yhden päivän aikana tallennetaan aktiviteetiksi kyseisen kunnan tilastoon. Tällöin esimerkiksi pidempi kahvitauko huoltoasemalla lasketaan aktiivisuussijainniksi ja niitä voi olla useampia päivän aikana eri kuntien alueella. Matka-aineisto puolestaan lasketaan kuntatasolla kahden akvitiviteettisijainnin väliksi. Tällöin matka-aineistossa pitkät matkat voivat tulla lasketuksi kahdeksi tai useammaksi matkaksi riippuen pitkien taukojen määrästä. Esimerkiksi junamatka Helsingistä-Rovaniemellä lasketaan useaksi matkaksi mikäli juna pysähtyy osalla asemista, kuten Tampereella, yli 20 minuutiksi. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon tuloksia tulkitessa.

Continue reading “Kesämökkejä kohti – Liikkumisvirrat Suomessa COVID-19 epidemian aikaan”