Eksegeettinen päivä järjestetään torstaina 3.2.2022 pandemiatilanteen vuoksi etätapahtumana Zoomin välityksellä (linkki alla). Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita koko päivään tai sen osaan.

Lue loppuun →

Suomen Eksegeettisen Seuran tuorein julkaisu, Niko Huttusen ja Ulla Tervahaudan toimittama Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin, on julkaistu yhteistyössä Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran kanssa.

Apostolisten isien kirjoitukset ovat Uuden testamentin ohella varhaisimpia kristillisiä kirjoituksia. Ensimmäisillä vuosisadoilla joidenkin ajateltiin kuuluvan jopa Raamattuun.

Johdatus Apostolisten isien kirjoituksiin on ensimmäinen suomenkielinen johdanto näihin merkittäviin mutta unohdettuihin teoksiin. Jokainen Apostolisten isien kirjoitus saa kirjassa asiantuntevan taustoituksen sen syntyhistoriasta, tekijästä ja keskeisistä teemoista. Kirjassa on perusteelliset katsaukset säilyneisiin käsikirjoituksiin ja Apostolisten isien kokoelman muotoutumiseen sekä artikkeleita muun muassa marttyyriudesta ja kirjoitusten vaikutushistoriasta.

Kirjoittajat ovat Uuden testamentin ja varhaisen kristinuskon tutkijoita, joista monet olivat suomentamassa vuonna 2020 ilmestynyttä Apostolisten isien kirjoitusten kokoelmaa.

Kirjaa on saatavilla Tiedekirjassa ja sen verkkokaupassa

Suomen Eksegeettisen Seuran toinen tämän vuoden uutusjulkaisu on Anne Katrine de Hemmer Gudmen ja Kirsi Valkaman toimittama kirja Approaching the Dead: Studies on Mortuary Ritual in the Ancient World.

Kirjan kuusi artikkelia käsittelevät kuoleman käytäntöihin liittyviä kysymyksiä. Esimerkit ovat muinaisesta Lähi-idästä myöhäispronssikaudelta aina roomalaisaikaan. Mukana on myös 400-luvun eteläiseen Ruotsiin sijoittuva esimerkki. Tutkimusten lähteinä käytetään tekstejä ja arkeologisia löytöjä, joiden avulla pyritään arvioimaan esimerkiksi hautarituaaleja, lähteissä ilmenevää aikalaisten suhdetta vainajiin sekä itse lähteiden tulkintaan liittyviä haasteista.

Kirja on saatavilla Tiedekirjasta

Sisällysluettelo: PFES118-contents

Lue loppuun →

Suomen Eksegeettisen Seuran tuorein julkaisu on Joanna Töyräänvuoren ja Kirsi Valkaman toimittama käännöskokoelma Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-idästä (SESJ 119).

Valeuutiset eivät ole vain nykyajan vitsaus, vaan niillä on yllättävän pitkä historia. Muinaiset suurkuninkaat, kuten babylonialainen Nabunaid tai persialaishallitsijat Kyyros Suuri ja Dareios, ovat aina pyrkineet esittämään asiat itselleen edullisessa valossa. Kuninkaat eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka jättivät jälkeensä elämästään kertovia tekstejä. Myös tavallisten ihmisten arjesta on säilynyt dokumentteja kuten avioliittosopimuksia ja orjien myyntisopimuksia – tavallisen ihmisen kohtalona saattoi olla orjuus. Muinaiset tekstit tarjoavat meille pieniä välähdyksiä ihmisten elämään ja ajatteluun – ja varsin usein toiveajatteluun.

Lue loppuun →

Pitkään loppuunmyyty Jarmo Kiilusen ja Nina Nikin Alfasta oomegaan: Uuden testamentin kreikan tukipaketti (SESJ 103) on nyt ladattavissa PDF-muodossa Heldassa osoitteessa: http://hdl.handle.net/10138/311767.

Heldasta löytyy nyt myös toinen painos Juha Pakkalan toimittamasta käännöskokoelmasta Tekstejä rautakauden Levantista (SESJ 107). http://hdl.handle.net/10138/311758. Kirjaa on edelleen saatavissa Tiedekirjassa.

Kiitos kaikille yli sadalle Eksegeettiseen päivään osallistuneelle! Suuri kiitos Niko Huttunen, Raimo Hakola, Outi Lehtipuu, Susanna Asikainen, Ulla Tervahauta, Nina Nikki ja Ilkka Lindstedt mielenkiintoisista esitelmistä. Apostolisista isistä on tulossa myös Seuran julkaisusuunnitelmassa lisää tutkimusta. Onnittelut Sanna-Mari Pynnöselle Suomen Eksegeettisen Seuran Raija Sollamo gradupalkinnosta! Kuvassa Raija Sollamo haastattelee Sanna-Mari Pynnöstä pro gradun kirjoitusprosessista ja tuloksista.

Eksegeettinen päivä päivä järjestetään torstaina 6.2.2020 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 104. Tilaisuus on kaikille avoin.

Päivän aiheena:

Uusi testamentti – entä sitten? Varhaisten kristittyjen kirjallinen maailma

Katso tarkempi ohjelma

Eksegeettisenä päivänä on myynnissä seuran uusimpia julkaisuja sekä juuri ilmestynyt STKS:n kustantama Apostoliset isät: Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia (toim. Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta).

Suomen Eksegeettisen Seuran kolme loppuunmyytyä klassikkoteosta löytyy nyt digitoituna Kansalliskirjaston sivulta. Teokset ovat Vilho Riekkisen ja Timo Veijolan Johdatus eksegetiikkaan: Metodioppi (SESJ 37, 1986), Timo Veijolan Dekalogi: Raamatullisen etiikan perusteita (SESJ   49, 1993) ja Raija Sollamon toimittama Paimentolaisten uskonnosta kirkkolaitokseksi (SESJ 55, 1993). Käy tutustumassa kirjoihin Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen sivuilla: digi.kansalliskirjasto.fi.

Kiitos kaikille eksegeettisen päivän puhujille sekä yleisölle!

Päivä oli erittäin onnistunut ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia pyhiin teksteihin ja niiden käyttöön. Onnittelut vuoden 2018 eksegetiikan gradupalkonnon saaneelle Peppi O’Connorille. Palkinto myönnettiin ensi kerran Raija Sollamo -rahastosta.

Kiitokset myös seuran jäsenille kuluneesta vuodesta 2018, jonka tuotoksia tarkasteltiin eilen 7.2.2019 seuran vuosikokouksessa. Seuran uusin julkaisu Sukupuoli Raamatun maailmassa julkaistiin virallisesti myös eilen. Kiitos kirjan toimittajille ja kirjoittajille.

Seuraava eksegeettinen päivä järjestetään torstaina 7.2.2019 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 104. Tilaisuus on kaikille avoin. Päivän aiheena on

Pyhä teksti?

Mikä tekee tekstistä pyhän? Onko pyhä teksti muuttumaton? Onko pyhä teksti aina jumalallinen?

Jos pyhyys on sosiaalisesti rakennettu näkemys tekstin erityisluonteesta, miten tällainen käsitys välitetään uusille sukupolville? Miten pyhät kirjoitukset näkyvät käytännössä yhteisöjen ja jäsenten elämässä? Mikä pyhissä teksteissä on pyhintä? Miten pyhiä tekstejä käsitellään?

Tässä eksegeettisessä päivässä on asiantuntijoita puhumassa niin Raamatusta kuin Koraanista, pyhistä teksteistä muinoin ja nykyään, ja pyhistä teksteistä paitsi ideoina, myös esineinä.

Päivän ohjelma.

Tervetuloa!