Jotain valkoista, valkoista ja valkoista – promootiomekon syntyprosessi

Promootion pukukoodi aiheuttaa eteenkin naispuolisille maisteripromovendeille ja seppeleensitojattarille usein päänvaivaa. Kokovalkoisen pukukoodin noudattaminen vaatii joko aktiivista shoppailua, hyvää onnea tai ammattiompelijan palkkaamista. Toki monet juhlapukuliikkeet myyvät valkoisia pukuja, mutta sopivan sävyisen ja mallisen puvun löytäminen liikkeestä voi silti olla vaikeaa.

Promootiototoimikunnassa nousi syksyllä esiin ajatus siitä, että olisi kiva helpottaa tätä prosessia – mitäpä jos jokin taho vaikka suunnittelisi ja toteuttaisi promootiomekon, jonkaa sitten promootioon osallistuvat maisteripromovendit sekä seppeleensitojattaret voisivat hankkia itselleen? Puvun hankkiminen yhteistilauksen kautta ei tietenkään olisi kenellekään pakollista, vaan yksi vaihtoehto lisää.

Tässä vaiheessa apuun tuli Facebookin historiallisista puvuista kiinnostuneiden ryhmä, jossa käytiin keskustelua promootiopuvusta. Promootion kannalta kävi tuuri, sillä tekstiilikonservaattori ja ompelijaopiskelija Salme Vanhanen kertoi juuri etsivänsä isompaa projektia toteutettavaksi osana opintojensa lopputyötä. Keskustelimme mahdollisuudesta suunnitella filosofisen tiedekunnan promootiota varten puku ja myydä sitä sitten promootioon osallistuville. Kaikkien suunnitelmat kävivät hyvin yhteen ja Salme päätyi toteuttamaan yhdessä opiskelukaverinsa Janika Kajanderin kanssa promootiolle sopivaa mekkoa. Näin projekti saatiin aloitettua marraskuussa 2013.


Luonnoksia

Tästä alkoi suunnitteluosuus, jonka aikana Salme ja Janika tekivät paljon taustatyötä selvittäen erilaisia promootiomekon toteuttamismahdollisuuksia. Aika varhaisessa vaiheessa todettiin, että olisi parempi tehdä mekosta sellainen, että siinä on erikseen bolero, jota käytetään itse promootioaktin aikana ja promootiopäivällisillä, jolloin lauantain tanssiaisia varten boleron voi halutessaan ottaa pois. Salme ja Janika olivat esittelemässä erilaisia malleja promootiotoimikunnan kokouksessa juuri ennen joulua.

Toimikunta valitsi muutaman erilaisen mallin, josta toteutettiin prototyypit. Mallia valittaessa tärkeitä tekijöitä olivat promootion yleinen ilme. Mekon tulisi olla juhlava mutta yksinkertainen, siinä pitää pystyä viettämään useita tunteja eli sen pitää olla mukava ja sen pitää olla muokattavissa useammalle eri vartalotyypille.

Joulukuun kokouksen jälkeen ompelimossa alkoi kova surina, kun Salme ja Janika pääsivät toteuttamaan erilaisia pukumalleja. Tämän seurauksena syntyi kolme erilaista mallipukua, joita toimikunta pääsi arvioimaan tammikuun ensimmäisessä kokouksessaan.

Toimikunta päätyi pitkällisen valinnan jälkeen valitsemaan hieman antiikkia henkivän pliseerattun puvun useammastakin syystä. Kilpailijana ollut prinsessalinjainen mekko olisi täytynyt tehdä jokaiselle melkein erikseen, jotta se olisi istuva ja se ei oikeastaan ollut tarkoituksenmukaista. Kolmantena vaihtoehtona ollut ns. vesiputouskaulus olisi vaatinut vyötärön kohdalle tiukemman linjan ja näin ollen myös paljon henkilökohtaista muokkausta.


Mallipuku eri tavoin mallinuken päälle puettuna

Loppupeleissä pliseerattu mekko ratkaisi kaikki ongelmat, koska siinä ei ollut fiksattua vyötäröä vaan puvun voisi sovittaa itselleen sopivaksi vyön avulla. Se olisi myös kaksiosaisuutensa ansiosta helposti lyhennettävissä eri pituisille ihmisille. Lyhentäminen tapahtuu vuorista, joka ei muuta puvun ulkomuotoa ollenkaan. Puku olisi myös mahdollisesti käytettävissä promootion jälkeenkin esimerkiksi ottamalla alemman hameen pois, jolloin puvusta saisi asusteilla vaikka vähän juhlavamman kesämekon.

työskentelyä

Pliseerattu mekko ja kaarevareunainen bolero päätyivätkin toteutettavaksi. Mekko ja bolero kaavoitettiin ja ompelijamme kävivät Virossa etsimässä sopivat kankaat ja tehtaan, jossa tuotanto voisi tapahtua. Puvusta päätettiin toteuttaa neljä eri kokoa (S, M, L ja XL) ja kun mallipuvut olisivat valmiit, ottaisimme niistä kuvia promootion sivuja varten.

Pliseerattuja kankaita ei ole juurikaan saatavilla tavallisessa kangaskaupassa. Promootiopuvun kankaan pliseeraus teetetään pienessä työpajassa Tallinnassa, ja se tekee puvusta ainutlaatuisen. Kangasvaihtoehtoja kokeiltiin neljä erilaista, joista polyesterikangas valittiin parhaaksi. Myös silkkipuku oli hieno, mutta se ei ollut yhtä valkoinen – ja sitä paitsi se olisi tehnyt puvuista neljä kertaa kalliimpia.

Valkoistakin voi olla montaa eri sävyä

Vihdoin koitti päivä, jolloin valmiit puvut saatiin kuvattuna. Olimme sopineet kuvaussession yliopiston päärakennuksen juhlasaliin. Toimikunnasta löytyi innokkaita malleja esittelemään pukuja ja käytimmekin erään torstaiaamun mekkokuvauksissa. Mekkoja oli ikuistamassa valokuvaaja Marko Helenius.

Nyt vuorossa on projektin huipentuma eli itse tilausten kerääminen. Jokaisella maisteripromovendilla ja seppeleensitojattarella on nyt mahdollisuus tilata itselleen ainutlaatuinen mekko, joka on suunniteltu juuri meidän promootiotamme varten. Mekon tilaamisesta, kokovaihtoehdoista ja hinnoista löydät lisää tietoja promootion verkkosivuilta. Muista tilata puku helmikuun loppuun mennessä!

Teksti: Merli Lahtinen
Kuvat: Salme Vanhanen, Janika Kajander ja Marko Helenius

Lisää kuvia valmiista puvuista: http://promootio2014.markohelenius.fi/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *