Toisen viikon blogipostaus on vielä työn alla teknisten ongelmien takia. Yritän saada sen julkaistua huomenna, jos teknologia on puolellani. Tässä tulee siis kolmannen kurssikerran postaus.

Tällä kurssikerralla tutustuimme moniin minulle uusiin ominaisuuksiin QGIS:ssä. Harjoittelimme esimerkiksi kohteiden ryhmittelyä ja yhdistämistä, uuden datan tuomista tietokantaan toisesta ohjelmasta (tässä tapauksessa Excelistä) ja tietokantaliitoksen tekemistä. Lisäksi harjoittelimme tiedon tuottamista tietokantaan sijainnin perusteella toiminnoilla ”pisteitä polygonissa” ja ”polygoneja polygonissa”. Harjoituksessa pohjakarttana oli suurimittakaavainen Afrikan kartta, jonka lisäksi hyödynsimme muun muassa tietokantaa konflikteista.

Harmi kyllä, teknisten ongelmien vuoksi en pystynyt aina etenemään halutulla tavalla. Onneksi ongelmista kuitenkin selvittiin, ja sain silti tehtyä harjoituksen. Tein harjoituksen omalla kannettavallani, jossa on hieman uudempi QGIS-versio kuin yliopiston tietokoneissa. Ehkä ongelmat johtuivat jostakin kyseisessä versiossa olevasta bugista. Ainakin se hyvä puoli omalla koneella työskentelemisessä oli, ettei ohjelma kaatunut nyt kertaakaan. Opiskelutovereillani QGIS tuntui kaatuvan tuon tuosta muistuttaen tallentamisen ja pitkän pinnan tärkeydestä.

Harjoituksessa minulle helpoimmalta tuntuivat uuden datan tuominen QGIS:iin ja tietokantaliitosten tekeminen. Niiden osaaminen on varmasti tärkeää, sillä välillä tietokannat sisältävät valtavan määrän tietoa, jolloin kyseisten operaatioiden käsin tekeminen veisi kohtuuttomasti aikaa. Uskon voivani hyödyntää oppimaani jatkossa erilaisissa projekteissa.

Haasteellisimmalta taas tuntui harjoittelu tiedon tuottamisesta tietokantaan sijainnin perusteella. Ehkä tähän on syynä se, että jossain vaiheessa putosin kärryiltä, koska jouduin etsimään toimintoa omassa QGIS-versiossani. Onneksi tämänkin harjoituksen ohjeet on kirjoitettu auki, joten ei muuta kuin harjoittelemaan.

Blogissa pyydettiin pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä, kun tietokantaan on tallennettu tietoa konfliktin tapahtumavuodesta, laajuudesta, timanttikaivosten löytämis- ja kaivausten aloitusvuodesta, timanttikaivosten tuottavuusluokittelusta, internetin käyttäjien lukumäärästä eri vuosina sekä öljykenttien löytämis- ja poraamisvuosista ja tuottavuusluokittelusta. Kyseisillä tiedoilla voisi luoda vaikkapa erilaisia teemakarttoja sekä tehdä analyysejä. Esimerkiksi internetin käyttäjien vuosittaisia lukumääriä ja konfliktien tapahtumavuosia eri valtioissa voisi vertailla. Kartalle voitaisiin myös tuoda dataa timanttikaivosten löytämisvuosista alueittain ja konfliktien tapahtumavuosista ja laajuuksista ja verrata näiden osumista esimerkiksi tietyn valtion alueelle. Mahdollisuuksia on monia.

Lopuksi saimme vielä tehtäväksi teemakartan tekemisen Suomen valuma-alueiden järvisyysprosenteista ja tulvaindekseistä. Valuma-alue on korkeampien maastonkohtien – vedenjakajien – rajaama alue, jolta kaikki vedet kulkeutuvat samaan vesistöön (Länsi-Uudenmaan
vesi ja ympäristö ry, 2013). Järvisyysprosentilla tarkoitetaan valuma-alueelle sijoittuvien järvien pinta-alan suhdetta koko valuma-alueen pinta-alaan (Suomen ympäristökeskus, 2013). Tulvaindeksi puolestaan voidaan laskea parilla eri tavalla, tässä tehtävässä se laskettiin ns. virtaamavaihtelujen indeksinä eli jakamalla keskiylivirtaama (m³/s) keskialivirtaamalla (m³/s).

Tehtävässä hyödynsimme juuri harjoittelemiamme QGIS:n ominaisuuksia. Tehtävä sujui yllättävän sutjakkaasti, ja olin tyytyväinen siihen, että olin oppinut tarvittavat taidot sen tekemiseen. Vaikka olen melko varma, että tein kartan ”oikein”, tuli siitä mielestäni visuaalisesti suoraan sanottuna aika kamala (Kuva 1). Se on mielestäni vähän ”sotkuinen”, esimerkiksi järvisyysprosenttia kuvaavat palkit peittävät osan tulvaindeksiä esittävistä alueista. Lisäksi osa palkeista ei näy kunnolla eikä kartasta myöskään selviä absoluuttisia valuma-alueiden järvisyysprosentteja. Myös luokkarajat taas vähän ihmetyttävät, viimeinen luokka on melko laaja muihin verrattuna. Koin silti kartassa käyttämäni kvantiililuokittelun paremmaksi kuin muut QGIS:n tarjoamat vaihtoehdot. Koska kartalla esitetyt järvisyysprosentit eivät ole mielestäni tarpeeksi selkeitä, päädyin tekemään niistä vielä taulukon ja kaavion (Kuva 2) valmiista aineistosta. Niitä voi käyttää kartan lukemisen tukena.

Kuva 1. Teemakartta, jossa on visualisoitu valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit.

Kuva 2. Eri valuma-alueiden järvisyysprosentit.

Lähteet

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. (2013). Valuma-alue. Luettu 29.1.2019. Saatavissa: http://www.pelastajarvi.fi/valuma_alue

Suomen ympäristökeskus SYKE. (2013). Tulvasanasto. Luettu 29.1.2019. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto