Eri tietokantojen yhdistely vektoritietokannan kylkeen.

Aloitimme viimeiviikon harjoitukset tuomalla pätevän Afrikka-tietokannan QGis-ohjelmaan. Siivosimme tätä myös helpostiluettavampaan muotoon yhdistämällä muunmuassa erinäiset pienet saaret oikeiden valtioiden kanssa samoihin tietueisiin, joihin nämä virallisesti kuuluisivatkin. Harjoittelimme lisäämällä muun muassa tekstimuotoista dataa. Tämä kertoi internetin käytöstä viime vuosina ja sen yleistymisestä. Tämän lisäksi lisäsimme myös uuta tietoa dataan.

Oli erittäin mielenkiintoista huomata, kuinka monessa valtiossa internetin käyttö on edelleen hyvin vähäistä, jopa alle 10 %. Yhdistelimme myös dataa Afrikan sisäisistä konflikteista, timanttikaivoksista ja mantereisista öljylähteistä valtiokohtaisesti ja tutkimme, kuinka paljon korrelaatiota näiden tietojen välillä on.

  • Kuten Ilona mainitsikin blogissaan –

Lisäsimme Afrikan karttaan myös pistetietoa timanttiesiintymistä sekä alueiden konflikteista kuten myös vektorimuotoista dataa öljyesiintymistä. Seuraavaksi laskimme näiden pistetietojen lukumääriä ja öljyesiintymien pinta-aloja.

 

Seuraavaksi kävimme käsiksi tulvaindeksikartan laatimiseen. Tähän tarvitsimme tietoja, jotka saatiin useasta eri tiedostosta ja tietokannasta sekä tarvittavien laskutoimitusten tuloksista lisäksi liitimme attribuutteja toisesta tietokannasta toiseen. Lopputuloksena muodostui allaoleva karttaesitys (Kartta 1), joka kuvaa tulva-alueiden kapasiteettia sekä tulvaindeksiä, eli tulvaherkkyyttä. Pylväät kuvaavat järvisyyttä.

 

Kuva 1. Koropleettikartta kuvaa tulvaindeksiä sekä pylväsdiagrammit järvisyyttä prosentteina.

Koin silti kartassa käyttämäni kvantiililuokittelun paremmaksi kuin muut QGIS:n tarjoamat vaihtoehdot. Koska kartalla esitetyt järvisyysprosentit eivät ole mielestäni tarpeeksi selkeitä, päädyin tekemään niistä vielä taulukon ja kaavion (Kuva 2) valmiista aineistosta. Niitä voi käyttää kartan lukemisen tukena.

Kuva 4. Anttonin laatima pylväsdiagrammi oli todella hyvä ja havainnoillisti muuten hieman epäselväksi jäänyttä kartalla olevaa järvisyysprosenttia! (Lähde: https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/2019/01/29/tietokantaliitoksia-ynna-muuta/)

Lähteet:

Yksi vastaus artikkeliin “Eri tietokantojen yhdistely vektoritietokannan kylkeen.”

Vastaa