Aloitimme tunnin vektoriaineistolla Helsingin alueen vesistöistä sekä piste-muodossa olevalla datalla, joka sisälsi attribuutteja alueen väestöstä.
- Väestötiedot ovat SeutuCD-tuotteen vektoritietokantoja jotka HSY tarjoaa. Näitä käytetään muun muassa kehitystyöhön sekä tutkimuksiin.
Tarkoituksena oli luoda rasteri-muotoinen havainnointi Helsinin asukastiheydestä ja sen pääpainopisteistä (Kuva 1). Tietokanta väestöstä sisälsi valtavasti tietoa asukkaista, mitä oli toki karsittava, jotta vanhempikin kone pystyisi laskutoimituksia QGis:n kanssa suorittamaan.
Tämän johdosta tallensimme väestön pisteistä uuden layerin, mutta jätimme attribuuteiksi vain tarvittavat, asukkaiden määrät, antaen ohjelman laskea kaikki, niin miehet kuin naisetkin yhteen! Ennen tätä kuitenkin karsimme ruudukon jääväksi vain sellaisille alueille joissa ylipäänsä on taloja Spatial Query -toiminnolla, johon seuraavaksi liitimme tietokannat väestöstä ja jälkeen päin visualisoimme (Kuva 1).
Kotona oli tarkoitus tehdä vielä toinen kartta eri teemasta ja parhaiten havainnoillistavalla rasterikoolla. Tein karttani (Kuva 2) alueille lasketusta iän keskiarvosta, jonka ainakin oletin kuvaavan sitä. Karttaa katsoessani en suostuisi kyllä uskomaan tämän määrittävän asukkaiden keskiarvoa valtaosan ruuduista olevan akselilla 80-100 vuotta. Toisaalta kartan informatiiviseen arvoon vaikuttaa se, että kyseisten alueiden väentiheyttä ei ole otettu huomioon ja yksinään kyseistä karttaa (Kuva 2) katsoessaan saattaisi olettaa asukastiheyden olevan samaa luokkaa koko alueella toisin kuin edellinen kartta puolestaan osoittaa (Kuva 1). Varmuutta ei ole tulkitsinko attribuuttitaulukon kyseistä attribuuttiluokkaa edes oikein ja onko kyseessä iän keskiarvo.
Ruutuihin sisällytetty informaatio on siinä mielessä paljon havainnoillistavampi, kuin pisteteemakartta, sillä useassa tilanteessa päällekkäinasettuvat pisteet eivät välttämättä havainnoillista parhaalla mahdollisella tavalla volyymia, jonka pisteiden oikea määrä toisi. Ruutuun sisällytettynä tätä määrää voidaan havainnoillistaa eri värein, joilla eri ääripäät erottuvat selkeämmin.
Molemmissa kartoissa on myös huonoa se, että luokittelu on huono laskiessaan luokan aloittavan sekä lopettavan luvun niin edelliseen kuin seuraavaan ryhmään (Kartat 1 & 2). Yritin löytää ratkaisun jolla olisin saanut kyseiset virheet korjattua, mutta huonoin lopputuloksin.
Seuraavana otimme käsittelyyn Pornaisten alueelta laaditun rasteriaineiston, joka kuvasi alueen varjoja. Rasteriaineisto oli neljässä osassa, mutta yhdistimme nämä QGis:n Build Virtual Raster -toiminnolla. Koulun koneella jo tämä oli hieman haastavaa, mutta kotona kannettavan tietokoneen kanssa toiminto onnistui ongelmitta toiselta (..tai kolmannelta..) yrittämältä! Seuraavaksi oli tarkoitus luoda rasterin pohjalta korkeuskäyrät viiden metrin välein, joka puolestaan ei onnistunut minulta tunnin aikana mitenkään. Tämä puolestaan aiheutti jonkinasteisen hajoamisen omalta kohdaltani. Kuitenkin päättäväisesti haastoin myöhemmin QGis:n revanssiin kannettavalla, jolloin ongelmia ei taaskaan esiintynyt laisinkaan.
Haasteen sen sijaan muodosti rinnevarjostuksen luominen läppärillä ja minulle tulikin erittäin tutuksi yksi virheilmoitus (Havainto 1), jota QGis eittämättä tarjosi. Tämän ongelman selättämiseen tarvittiin useampi käsipari ja lopulta selvisin Anttonin avustuksella; QGis ei tosiaan jostain syystä onnistunut avaamaan rinnevarjostus-layeria vaikka se oli luotu, joten päätimme yrittää raahata tätä tiedostoa QGis-näkymään ja niin se onnistui, rinnevarjostus oli nyt saatu paikoilleen ja voiton riemu oli suuri (Kuva 3)! ..Kuitenkin huomasin nyt kuvasta puuttuvan pohjoisnuolen sekä legendan olevan hieman omintakeinen luokkajaottomuudeltaan.
Toisena kotitehtävänä oli tarkoitus tutkailla eroja Paitulista ladatun Maanmittauslaitoksen peruskarttalehden sekä QGis:n rasteritietokannan pohjalta luoman korkeuskäyrästön välillä (Kuva 4). Voidaan huomata, että tarkkuudet heittelevä puolin ja toisin; joissakin kohdissa rasterin pohjalta lutu korkeuskäyrästö on yksityiskohtaisempi kun taas toisinaan Maanmittauslaitoksen aineiston.
Lähteet:
- Paituli Paikkatietopalvelu. Luettu 8.2.2019
- SeutuCD-aineistokokoelma. Luettu 4.2.2019
Yksi vastaus artikkeliin “..koska mun oli pakko saada se toimimaan…”