Julkaistu kirjoittanut Iida Ahava

Viides kerta toden sanoo

Viidentenä kurssikertana aloitimme hommat tuttuun tapaan Paarlahden ohjeita seuraten, vaikka tiesimme, että jatkamaan tulisimme omin neuvoinemme soveltamalla tietoa joka meillä toivottavasti olisi jo karttunut. Aloitimme harjoittelun viimekurssikerralla valmistelemallamme Pornaisten datalla, johon olimme viimetunnilla näppärästi digitoineet jo tiet ja talot. Lisäsimme koulu- sekä terveyskeksuslayerit joiden lähialueita kävimme meille uudella bufferointityökalulla sittemmin puskuroimaan. Ennen tätä bufferoimme myös kadut ja niiden saavutettavuuden.

Koin bufferoinnin helpoksi ja hyvin käytännölliseksi työkaluksi geoinformatiikan merkeissä. Tätä todellisuutta käytiinkin sitten testaamaan seuraavassa harjoituksessa, johon lisäsimme vektoriietokantoja pääkaupunkiseudun lentokentistä kuten Malmista sekä Helsinki-Vantaasta. Harjoituksen lomassa pääsimme kertailemaan myös spatial queryn käyttöä, jolla aineistoa on helppo rajata jo olemassaolevan vektorin tai polygonin avulla, jonka luominenkaan ei aiheuta hankaluuksia tarpeen sitä vaatiessa.

Helsinki-Vantaa asukasta
2km säteellä 10822
1km säteellä 1004
65dB melualueella 324
>55dB melualueella 11913

Yllä sekä alla taulukot bufferointiharjoituksen tuotoksista.

Tikkurila henkilöä
melualueella asui 12470

Lisäksi tunnen osaavani käyttää jo join-liitoksia hyvin sekä rajata sekä valita eri vektorikohteita. Uudet pisteiedot saatika viivat eivät myöskään tuota minulle hankaluuksia ja visualisointitaidot menettelee. Suurimmat ongelmat kurssin aikana on aiheuttanut varmastikin kaatuilevat laitteet, ja huomasin että joihinkin bufferointitehtävän vastauksiini vaikutti unohdus päivittää statistics-taulukko, johon valitun kartta-alueen tiedot saatiin esille. Visualisointi on mitä mukavinta touhua, sekä Field calculatorilla pinta-allojen laskut sekä ynnät hoituvat moitteettomasti, mutta en vain kuollaksenikaan keksinyt putkiremonttia tehdessäni kuinka saisin ”putkiremontti-indeksin” esitettyä.

Johtuiko se jostain syystä kuuraantuneesta nupista vai mistä; en osaa vastata. Kuitenkaan en saanut yhdistettyä attribuutteja sijainnin avulla, vaan kohtasin saman ongelman kuin Amanda Ojasalo;

Kohtasin tätä tehtävää tehdessäni mystisen ongelman join attributes by location työkalussa, sillä aiemmin moitteettomasti toiminut työkalu herjasi pelkkää -24654789983jotain erroria.

Tästä voimaantuneena aloitin myös toisen tehtävän uima-altaiden määrästä joka päättyi ongelmaan etten saanut diagrammeja näkyville. Alla kuitenkin lukuja, joita sain selviteltyä pääkaupunkiseudun uima-altaista sekä saunoista.

Taloyhtiöt joissa uima-allas 855kpl
asukkaita näissä taloyhtiöissä 12170
näistä omakotitaloja 345
kerrostaloja 181
paritaloja 158
rivitaloja 113
saunoja 21922 kpl 90725 talossa =24%

Päätin alkaa etsimään ongelmiini ratkaisua lueskelemalla muiden blogeja kurssikerralta ja lopulta onnistuin päädyttyäni Vilma Kaukavuoren blogiin, josta päättelin hänen kirjoituksistaan;

 Join Attributes by location-toiminnon valintaikkuna vaatikin yhteen kohtaan jotain sisältöä, vaikka ennen se oli mennyt läpi mukisematta.

Ajattelin tallentaa tämän uuden layerin uutena jolloin kaikki meni kuin menikin ihan nappiin tällä kertaa putkiremontti-tehtäväni osalta. Kuitenkin indeksin esittäminen tuotti onglemia, mikä minusta olisikin esityksessä melko hämäävä; paremmin putkiremonttifirmojen rahasampoja kuvastaa alueet joilla yksinkertaisesti on enemmän (välillä 65-70 rakennettuja) rakennuksia kuin alueet joissa niitä on suhteessa enemmän muihin taloihin verrattaessa (Kuva 1). Näihin perusteluihin on hyvä päättää tämän tehtävän osalta ja selitellä omaa osaamattomuutta.

Kiitos hei

Kuva 1. Putkiremontti uhkaa vuosina 1965-1970 rakennettuja taloja.

 

Lähteet:

Vastaa