Moi! Viides kurssikerta takana. Tällä kertaa aiheena oli bufferointi, aikaisempien hommien kertaus ja itsenäisempi työskentely. Kurssikerta toi mukanaan paljon uusia työkaluja, kuten processing toolbox, sum line lenghts, bufferityökalut, sekä spatial query. Bufferiharjoituksissa saimme oikeastaan vapaat kädet itsenäiseen työskentelyyn, ja laskimme muun muassa edellisellä kurssikerralla valmistellun Pornaisten aineiston perusteella pääväylien bufferivyöhykkeelle jäävien talojen määrän, sekä Malmin lentoaseman meluvyöhykkeellä asuvien määrän.

Numeroiden pyörittelyn jälkeen etsin Helsingin kaupungin paikkatietoaineistoista Malmin lentoasemalle suunnitellun asuinalueen rajat. Lisäsin georeferencer pluginin, jonka avulla sain rasterikuvan asetettua sopivaan kohtaan kurssiaineiston kanssa. Kiitos avusta Onni Pörhölälle ja QGIS tutoriaaleille. Georeferoinnin jälkeen piirsin rasterin perusteella polygonin, ja loin lopputuloksesta kartan, jossa on nähtävissä alueen lisäksi tämänhetkiset asuinrakennukset, sekä maankäyttöalueet, kun olen niin mieltynyt siihen kurssikerta nelosen maankäyttöaineistoon. Lopputulos muistuttaa erehdyttävästi viimekerran rakennuskarttaani. Lentokentän alueelle on lentoaseman käyttöönoton (1936) jälkeen rakennettu 771 taloa, ja suunnittelualueen sisäpuolella asuu tällä hetkellä 208 asukasta. Suunnittelualueelle kaavaillaan 25 000 ihmisen asuinaluetta, jolloin alueen väestötiheys olisi noin 7530 henkilöä neliökilometriä kohden. Vertailun vuoksi koko Helsingin väestötiheys on 2741 (2010), Suomen tiiviimmin asutun alueen, eli Torkkelinmäen väestötiheys 31183, ja Malmin naapurin Suutarilan 3111.  Aika paljon siis porukkaa alueelle, jonne rakentaminen on maaperän vuoksi muutenkin aika ongelmallista. Tätä karttaa voisi myös jatkaa tekemällä sille parin, jossa näkyy suunniteltujen talojen asemakaava, tai vaikka bufferianalyysin asuinalueen lähimmistä palveluista, kouluista, terveyskeskuksista tai ties mistä.

Sitten seuraavaan tehtävään. Aloin tekemään itsenäistehtävää, jonka aiheena oli 1965-1970 -luvuilla rakennetut kerrostalot Helsingissä. Toisin sanottuna siis putkiremonttiherkimmät alueet. Kohtasin tätä tehtävää tehdessäni mystisen ongelman join attributes by location työkalussa, sillä aiemmin moitteettomasti toiminut työkalu herjasi pelkkää -24654789983jotain erroria. Tämä siis, kun koitti yhdistää pääkaupunkiseudun pienalueaineistoon tietoa kerrostalojen rakennusvuosista. Jännää kyllä pääkaupunkiseudun suuralueilla työkalu toimi aivan kuten ennenkin, joten mietityttämään jäi, että mistähän tuo juttu johtui. Valintatyökalu vaatikin siis aiemmasta poiketen jotain sisältöä. Homma selkeni lopulta, kun sain puhelun Vilma Kaukavuoren GIS-tukipuhelimesta.

Vilmaa lainaten;  “Tuona aikana Helsinkiin syntyi lähiöitä, kuten Siltamäki Jakomäki ja Mellunmäki. Taloja rakennettiin nopeasti ja vuonna 1965 rakennettiin ennätysmäärä asuinpinta-alaa.  Nuo talot ovat kuin suuret ikäluokat. Ne ovat nyt saavuttaneet putkiremontti-iän ja jos remonttia ei ole vielä tehty, se on auttamatta edessä.” Niimpä. Silmiin pistää myös tummana loistavat Kauniainen ja Lehtisaari, joiden en ajatellut olevan tämän kartan pääroolissa.

No mutta joo. Tämän blogitekstin tehtävänannossahan ei varsinaisesti pitänyt jaaritella kartoista, vaan pohtia omaa osaamista, ongelmia ja oivalluksia. Ongelmia ja oivalluksiahan tämä on kyllä koko kurssi ollut. Koen, että nyt tässä ihan parin viime kerran aikana tämä QGIS:n käyttöni on ottanut ihan kunnon askelia haparoivien sijaan. Ongelmia kohdatessa uskaltaa jo kokeilla ja etsiä myös työkaluja, joita ei ole kurssilla vielä esitelty. Monesti näitä juttuja tehdessäni huomaan innostuvani löytäessäni jonkun uuden siistin jutun, ja samalla unohdan sen, mikä oikeastaan oli kysymys, johon etsin vastausta. Sitten pitää kysyä itseltä moneen kertaan, että ”mitä minä olen tekemässä”. Esimerkiksi tällä kurssikerralla innostusta aiheutti onnistuminen georeferoinnin kanssa, sekä Helsingin kaupungin avoimien paikkatietojen loputon meri, josta löytyisi vaikka mitä jännää. Jeps, mutta tärkeimmät ja parhaiten hallussa olevat työkaluthan ne ovat kuitenkin luonnollisesti ne tähän asti eniten käytetyt, eli attribuuttitaulukon muokkaamiseen, sekä tietokantaliitosten tekemiseen liittyvät. QGIS:n käyttöni kaipaa kyllä vielä ihan hirveästi toistoja, jotta vähemmän käytetytkin työkalut iskostuisivat paremmin päähän. Lisäksi minun pitäisi muistaa säilyttää punainen lanka tehdessäni, sillä monesti harhaudun ja jumitun johonkin tosi epäoleelliseen asiaan. Onneksi motivaatiosta ja innostuksesta ei ole puutetta.

Ensi kertaan!

Lähteet:

Vilma Kaukavuori 15.2.2019 (luettu 20.2.2019)