//20.2.2018 Opin viidennellä kurssikerralla, että kavu ei tarkoitakaan kaavoitusvuotta, vaan rakennuksen käyttöönottovuotta. Kun tässä blogitekstissä puhutaan kaavoitusvuodesta, tarkoitetaan siis oikeasti rakennuksen käyttöönottovuotta. 

Terve! Ja hyvää perjantaita. Kirjoitan tätä blogitekstiä GIS-luokassa penkillä, jolla olen nyt istunut noin 11 tuntia. Aika on lentänyt kuin siivillä, sillä neljäs kurssikerta käsitteli lempiaihettani ruutuaineistoja. Asiaan.

Luennolla tekemässämme harjoituksessa loimme ruututeemakartan Helsinkiä käsittelevästä aineistosta yhdistämällä luotuun 1x1km ruutuverkkoon dataa alueella asuvista henkilöistä. Lisäsimme uuden muuttujan ruutujen suhteellisista ruotsinkielisten prosenttiosuuksista, joka on havainnoitu alla olevassa kartassa.

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus Helsingin seudulla

Ruututeemakartat ovat käteviä kuvaamaan alueellisia tiheysmuuttujia tai suhteellisia prosenttiosuuksia. Ilona Tuovinen toi blogissaan esille myös sen, kuinka ruutumatriiseilla voidaan keventää aineistoa rajaamalla siitä pois kaikki ne ruudut, joiden sisältämä tieto ei ole relevanttia. Kätevyydestään huolimatta ruutumatriiseihin kannattaa suhtautua varauksella. Kartan perusteella tummimmat ruudut hämäävät, sillä ruutuaineisto ei kerro sitä, kuinka monta ihmistä ruudussa asuu. Attribuuttitaulukkoa tarkastelemalla eräässä tummassa ruudussa esimerkiksi ruotsinkielisten osuus oli 100%, sillä ruudussa asui vain kaksi ihmistä. Mitä suurempia ruudut ovat, sitä enemmän ne yleistävät, mutta pienet ruudut sen sijaan voivat tehdä suhteellisista prosenttiosuuksista hämäävän jyrkkiä.  Koropleettikartta onkin mitä luultavimmin ruutumatriisia selkeämpi vaihtoehto, kun kyseessä on tarkempia vaihteluita vaativa aineisto, etenkin silloin kun alue on suuri. Tekemäni kartta vaatisi lisäksi informaatiota paikannimistä, sillä kartan lukija ei pysty sitä kunnolla tulkitsemaan ilman toista karttaa aluerajoista, ellei Helsingin seutu ole ulkomuistista hallussa. Ainakin näin maalaisena en aina ihan muista, että missäs se Helsinki loppuu ja Espoo alkaa.

Luennon jälkeen siirryin itsenäisen tehtävän pariin, jossa oli tarkoituksena luoda toinen ruututeemakartta. Kaavoitus tuntui mielenkiintoisimmalta aiheelta aineiston sisältämästä datasta, joten valitsin muuttujaksi rakennusten kaavoitusvuoden. Alueen rajasin pieneksi; Vallilasta Kruununhakaan. Halusin saada kartasta mahdollisimman tarkan, joten valitsin ruudukon kooksi 20x20m tai 50x50m. Tässä vaiheessa on hankalaa enää muistaa, mutta kartan perusteella veikkaisin sen olevan 20x20m. Seeti Haapaselta sain vinkkiä siitä, että kurssikerran aineiston lisädata -kansiosta löytyy myös tiestö, joten lisäsin sen karttaan tuomaan ryhtiä ja selkeyttämään alueita. Lisädatakansiosta löytyi myös kaikkea muuta hauskaa, kuten maankäyttömuotoaineisto, jonka ajattelin olevan kiva lisä kaavoitusvuosien kanssa.

Hyvän tovin kartan kanssa kikkailtuani minulla välähti. Yritän tässä tehdä lähes rakennuskohtaista ruutumatriisia kaavoitusvuosista, kun minulla olisi rakennuskohtainen data jo valmiina ja tarkempana siellä, mistä datan alunperinkin toin ruutumatriisiin. Toteutin sitten koko homman uudestaan käyttämällä rakennuskohtaisia tietoja, jolloin kartasta tuli melko samannäköinen, mutta paljon tarkempi. Laitan tähän myös sen ruutumatriisiversion ihan vain sen takia, että siihen tuli käytettyä melko paljon aikaa. Sen viimeistelyyn ei enää kuitenkaan riittänyt motivaatio, vaan sieltä puuttuvat rakennuskohtaisessa kartassa olevat paikannimet, ja legendassa on pari hassua lukua. Kaikesta tästä teki myös hauskaa se, että QGIS kaatuili aina, kun tein tietokantaliitoksia.

Maankäyttö ja ruutumatriisi rakennusten kaavoitusvuosista Helsingin Kalliossa ja sen lähialueilla.

Maankäyttö ja rakennusten kaavoitusvuodet Helsingin Kalliossa ja lähialueilla.

Olo oli kaiken tuon turhan työn ja säätämisen jälkeen niin tyhmä, että ei siinä muuta voinut kuin nauraa. Lohduttavaa on kylläkin se, että kartoista tuli mielestäni kauniit ja informatiiviset, joskin koon pieneneminen taas vähän heikentää laatua ja legendan luettavuutta. Sieltä ne kuitenkin löytyvät, kaavoitukset niin Kruununhaan, Torkkelinmäen ja Vallilan vanhoista kivitaloista, kuin myös Merihaan, Linjojen ja Porvoonkadun 60-luvun luomuksista. Kartan perusteella voidaan tulkita, miten alueen rakentaminen on levinnyt asuinalueiden keskiosista reunoille pitkänsillan pohjoispuolella. Esimerkiksi Sörnäisten rantatien tuntumassa on lähes pelkästään vuoden 2000 jälkeen rakennettuja kiinteistöjä.

Edellisen kaavoitusruutumatriisin mennessä penkin alle, halusin tehdä aiheesta onnistuneemman version. Valitsin laajemman alueen, ja ruutukooksi muistaakseni 500x500m. Luulin jo olevani valmis karttojen kanssa, kunnes kohtasin oudon ongelman. Olin ruudukkoa tehdessäni hieman huolimaton, ja vedin sen liian alhaalta niin, että kartalle tuli turhan paljon tyhjää merialuetta Helsingin edustalta. Leikkasin kartan alareunasta palan pois, ja kaikki näytti hyvältä composer -näkymässä, mutta tallennettuani kuvan, oli leikkaamani suikale palannut, ja legendan tekstit häiritsevästi pompannut sen päälle. Aikani taas säädin kartan kanssa kokeillen lähes kaikkea mitä vain keksin kokeilla, mutta kun se ei tuottanut tulosta, minun oli otettava kartasta kuvankaappaus composer -näkymässä ja tuotava se sitä kautta blogiin. Laatu taisi siitä vähän kärsiä.

Keskimääräiset kaavoitusvuodet Helsingissä

Kartan perusteella voidaan tulkita Helsingin seudun kasvujärjestystä. Kantakaupunki näkyy vahvasti vaaleana, muutamia tummia pisteitä lukuunottamatta. Tummana näkyvät uudehkot asuinalueet, kuten Jätkäsaari, jonka suuri rakennusprojekti aloitettiin vuonna 2010. Huolimattomuuteni ruudukon rajaamisessa kuitenkin aiheutti sen, että kartassa ei näy ihan koko Helsinkiä, mutta sen voi varmaan laittaa tämän maalaisuuden piikkiin. Kartan lukijalle hyödyllistä olisi jälleen ollut myös se, jos olisin lisännyt siihen jotain paikannimiä. Lisäksi karttaa tulkitessa on otettava huomioon, että värit kuvaavat keskiarvoja.

Kaikkien näiden tuntien ja muutamien vastoinkäymisten jälkeen minulla on erittäin hyvä fiilis. Tänään ensimmäistä kertaa tuntui siltä, että QGIS:n käyttö on jollain tasolla rutinoitunut, eikä enää tarvitse niin paljoa mietiskellä ja muistella, että mitenkäs ne perusjutut menikään. Pelkän mekaanisen ohjeiden noudattamisen sijasta taidan jopa jollain tasolla ymmärtää ohjelman toimintoja.

Ensi viikkoon!

Lähteet:

Ilona Tuovinen 7.2.2019  (luettu 8.2.2019)