Viikko 4 – Rasteriruuturuuturasteri?!

Hellurei!

Neljäs geoinformatiikan ja QGISin täyteinen viikko viilettää hyvää vauhtia eteenpäin ja meno mitä mainioin! Tällä viikolla päätin siirtyä käyttämään QGISsiä pääosin omalla tietokoneella, jottei joka kerta tarvitsisi raahautua ATK-luolien syövereihin leikkimään karttojen kanssa ja tekemään läksyjä.  JIPII. Ja ouh boi ei taaskaan selvitty ilman teknisiä ongelmia. Olen kuitenkin päättänyt kasvaa ihmisenä ja tietekoneiden käyttäjänä, enkä antaa ongelmien lannistaa intoani!

Tällä kurssikerralla ryhdyttiin operoimaan ruutukarttojen kanssa. Ruutuverkon käyttö ja sen avulla tiedon rajaaminen ja jäsenteleminen on kätevää, näin myös voidaan poistaa ylimääräinen turha! Tarkkana pitää kuitenkin olla esimerkiksi sen kanssa, kuinka ison taikka pienen ruudukon kartalle asettaa. Näin tieto saadaan spesifioitua ja visualisoitua omien tarkoitusperien mukaisesti. Käytetty ruutukoko on yleensä 100 metristä ylöspäin. Tunnilla toteutetussa Väestöntiheys pääkaupunkiseudulla-kartassa (Kuva 1) käytimme kilometrin ruutukokoa.

Seuraavana tehtävänantona oli laatia oma tilastotietokartta, kokeilla hieman eri ruutukokoja sekä analysoida lopputulosta. Päädyin esittämään muunkielisen väestön osuutta pääkaupunkiseudulla (Kuva 2). Tilastokeskuksen mukaan muun- tai vieraskielisellä henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Nämä henkilöt voivat olla mistä lähtökohdista tahansa, esimerkiksi työperäisiä maahanmuuttajia taikka väliaikaisia vaihto-opiskelijoita. Tarkastelemalla Kuvaa 1 ja 2 samanaikaisesti, voidaan kiinnostavasti havaita, että vieraskielisen väestön jakautuminen myötäilee melko hyvin koko väestön jakautumista pääkaupunkiseudulla. Näin ollen voitaisiin olettaa, että pääkaupunkiseudulla muunkielinen väestö sijouttuu sulavasti valtaväestön sekaan, eikä esimerkiksi jakaudu omille erillisille alueille. Vastaava kulttuurien sekoittuminen nähdään sosiaalista eriytymistä, segregaatiota hillitsevänä.

Kokeilin ensiksi esityksessäni Tilaskokeskuksen yleensä käyttämää 250 metrin ruutukokoa, mutta data hukkui näinkin suurimittakaavaiseen karttaan. Jos tarkastelun kohteena olisi ollut esimerkiksi vain Helsinki, olisi ruutukoko voinutkin toimia. Omassa jatkotehtävän karttaesityksessään 22-vuotiaiden jakautuminen pääkaupunkiseudulla Kirsi käytti 0.5km2 ruutuja, joka mielestäni toimi erittäin hyvin, päädyin siis samaan!

Toisessa tehtävässä tarkoituksena oli vertailla kaukokartoituksen avulla kerätystä rasteriaineistosta saatuja korkeuskäyriä peruskarttalehden (L3422L) vastaaviin käyriin. Oranssilla näkyvät kaukokartoituksella toimitetut korkeuskäyrät ja mustalla karttalehden. Tutkimusalueena toimi Pornainen.  Visualisoinnin yksinkertaistamisen takia päätin jättää peruskarttalehden taustalta kokonaan pois, jottei korkeuskäyrät hukkuisi muuhun informaatioon. Lopputulokset näkyvät kuvissa 3 ja 4.

Kuten kuvia tutkimalla voidaan todeta, kaukokartoituksella kerätty data on paljon yksityiskohtaisempaa. Esimerkiksi kuvassa 3 Haukkasuon keskeltä löytyy selkeä muodostuma, jota peruskarttalehdestä tai välttämättä edes luonnosta voitaisi paljain silmin havaita. Sama pätee kuvaan 4. Kaukokartoituksen avulla tuotetusta materiaalista voidaan kerätä täsmällistä tietoa, jota voidaan hyödyntää monessa eri yhteydessä, niin tutkimustyössä kuin esimerkiksi maanviljelyksessä. Aiheesta voi lukea Maaseudun Tulevaisuuden uutisesta “Minikopteri ja maatalous kohtaavat – ympäristö kiittää”

Ja näin! Tuntuu hassulta, että jo melkein kuukauden ajan ollaan raavittu päätä QGISsin kanssa. Aika lentää kuin siivillä <3 Tsau!

Ilona

Viitteet:

Kirsi Ylinen, Ruudun takaa, 4.2.2019, https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/2019/02/04/ruudun-takaa (7.2.2019)

Tilaskokeskus, Vieraskieliset, https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html (7.2.2019)

Maaseudun Tulevaisuus, Minikopteri ja maatalous kohtaavat – ympäristö kiittää, 26.7.2016, https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html (7.2.2019)