13.2.2019

Pääkaupunkiseudun uima-altaiden määrät alueittain

Tämän viikkoisen kurssikerran teemana oli harjoitella soveltamaan edellisillä kerroilla opittuja asioita erilaisten tehtävien kautta. Eri kurssikerroilla opittuja asioita täytyi näitä tehtäviä tehdessä yhdistellä. Näissä tehtävissä todellakin pääsi ongelmanratkaisun makuun, sillä ainakaan minulle nämä tehtävät eivät olleet helppoja.

Valitsin itsenäistehtäväksi pääkaupunkiseudun uima-altaiden määrien laskemisen ja esittämisen kartalla. Rehellisesti sanottuna valitsin tämän tehtävän, koska kuulin sen olevan helpoin valittavissa olevista tehtävistä. Tämä siksi, että tunnilla harjoittelemamme tehtävätkin olivat mielestäni haastavia ja minulla oli myös tämän “helpoimman” tehtävän kanssa ongelmia.

Tehtävä oli aika yksinkertainen. Pääkaupunkiseudun alueelta tuli selvittää uima-altaiden ja saunojen lukumääriä. Näiden laskemisessa tuli soveltaa erilaisten valintatyökalujen käyttöä, kuten spatial query ja select features by value. Tehtävän aluksi huomasin “haamupisteet” keskellä merta, joista oli puhetta viime viikolla (kurssikerta 4.) Valitsin siis ensi töiksi alueen sisälle jäävät pisteet spatial query-työkalun avulla, joka oli tullut tutuksi useaan kertaan. Valintatyökalujen valitsemisessa meni jonkin aikaa, mutta ymmärsin lopulta käyttää select features by value-toimintoa uima-altaita sisältävien pisteiden valitsemiseen.

Seuraavaksi piti laskea kuinka monta uima-allasta on eri pääkaupunkiseudun alueilla. Näin jälkikäteen tuntuu ihan selkeältä, että koska halutaan laskea pisteiden lukumäärää alueilla (polygoneissa) käytetään count points in polygon-toimintoa. Tämän tajuamiseen/muistamiseen meni kuitenkin vähän aikaa, mutta kertaamalla kurssikerta 3. asioita päädyin oikeille jäljille. Luulin olevani loppusuoralla ja tehtävän ratkeavan suhteellisen kivuttomasti, kunnes törmäsin suurimpaan esteeseen. QGIS herjasi erroria kun yritin laskea pisteitä polygoneissa.  Parin (tai kymmenen) työtunnin jälkeen löysin ratkaisun ongelmaan (tallenna kaikki aineistot .tab-tiedostomuotoon) ja sain aikaan alla olevat kartat.

Tehtävänannon mukaisesta kartasta tuli mielestäni sekava ja huono. (Kuva 1.) Kartasta on vaikea saada mitään käsitystä uima-altaiden lukumäärästä pääkaupunkideudulla. Histogrammien ja lukuarvojen mahduttaminen samaan polygoniin järkevällä tavalla tuntui melkein mahdottomalta. Päädyin kuitenkin tekemään, Ilona Tuovisen blogia luettuani, kaksi vaihtoehtoista visualisointia kartasta, jotka ovat mielestäni selkeämmät ja tuovat aiheen paremmin esille. (Kuvat 2. ja 3.)

Taulukko 1. Uima-altaat pääkaupunkiseudulla

Taulukko 2. Saunat pääkaupunkiseudulla

Tämä kurssikerta oli tähänastisista haastavin. Näiden tehtävien tekemiseen kului kaksi viikkoa yhden sijaan. Aluksi tuntui ettei mistään tule mitään, mutta pikkuhiljaa asiat selkiytyivät ja muiden avulla pääsin eteenpäin. Tällä kerralla todellakin mitattiin omaa osaamista ja on pakko sanoa, että jotkin asiat kaipaavat vielä harjoitusta. Kuitenkin osa toiminnoista alkaa jo sujumaan rutiinilla ja oma osaaminen on lisääntynyt.

Joidenkin työkalujen käyttö on kuitenkin tullut jo hyvin tutuksi. Yllä mainitun spatial query-työkalun käyttö tuntuu jo varmalta ja sujuvalta. Valintatyökalujakin osaan käyttää kohtalaisesti, joskaan en ihan ymärrä select features by value ja select features by expression-työkalujen välistä eroa. Aluksi harmaita hiuksia aiheuttanut join attributes by location-toiminto on myös sujuvoitunut ja tuntuu selkeämmältä ymmärtää monien harjoituskertojen jälkeen.

Kohteiden piirtäminen kartalle on helppoa ja tuttua. Bufferit tulivat tällä kertaa tutuiksi ja ovat mielestäni helppoja käyttää.

Lisäharjoitusta kaipaisin .csv-tiedostojen muokkaamisessa ja tuomisessa QGIS:ohjelmaan. Joskus minulla on ollut vaikeuksia saada aineistoja tuotua ohjelmaan, koska en ole saanut attribuuttitauluja näkymään oikein. Toinen asia, joka ehdottomasti kaipaa harjoitusta on field calculatorin käyttö. Uskon että field calculatoria on mahdollista käyttää paljon monipuolisemmin jos vain tietää mitä on tekemässä. Usein minulla on ollut vaikeuksia suorittaa haluamaani laskutoimitusta, koska en ole tiennyt miten se pitäisi syöttää calculatoriin. Kaiken kaikkiaan arvioisin osaamiseni kohtalaiseksi.

Puskurivyöhykkeet

Vaikka ylläolevien karttojen tekoon ei tarvittukaan puskurivyöhykkeiden käyttöä, saimme harjoitella niiden käyttöä tämänviikkoisten itsenäistehtävien parissa. Puskurivyöhykkeitä voidaan muodostaa pisteen, viivan tai polygonin ympärille. Muodostuva puskurivyöhyke on muodoltaan polygoni. Tämän kurssikerran harjoituksissa laskimme mm. lentomelualueella asuvien asukkaiden määrää ja rakennuksien määrää tietyllä etäisyydellä valitusta kohteesta (ks. alla oleva linkki tehtävistä saatuihin vastauksiin).

Puskurivyöhykkeiden avulla voidaan laskea monenlaisien vaikutusalueiden suuruutta ja analysoida puskurivyöhykkeelle jääviä kohteita tarkemmin. Puskurivyöhykkeitä voidaan muodostaa joko niin, että ne ovat kaikilla kohteilla saman kokoisia (fixed distance buffer) tai niin, että puskurivyöhykkeen koko vaihtelee kohteittain (variable distance buffer).

Puskurivyöhykkellä voidaan laskea esimerkiksi paljonko pistemuotoista aineistoa jää puskurivyöhykkeen sisään (count points in polygon tai spatial query).

Puskurivyöhykkeitä voidaan muodostaa sisäkkäin, joita voidaan käyttää esimerkiksi eritasoisten riskivyöhykkeiden mallintamiseen.

Puskurivyöhykkeiden rajat voivat joko mennä päällekkäin tai ne voidaan asettaa yhdistymään, jos ne tulevat toisen puskurivyöhykkeen kanssa päällekkäin. (Kuva 4.)  Puskurivyöhykkeitä voidaankin käyttää overlay-analyyseissä.

 

 

 

 

 

 

Kurssikerta 5 itsenäistehtävien vastaukset

Kaiken kaikkiaan tämä kurssikerta ja sen jälkeiset viikot ovat laittaneet aivoni ja ongelmanratkaisukykyni koetukselle. Huomasin kuitenkin edistystä yrityksen ja erehdyksen kautta, sekä saamani vertaistuen avulla.

Lähteet

• Ilona Tuovinen. Viikko 5- Kun mikään ei riitä.  https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/2019/02/11/viikko-5/