Toisella viikolla geoinformatiikan menetelmissä perehdyttiin projektioiden aiheuttamiin vääristymiin. Tunnilla tekemässämme harjoituksessa laskettiin ensiksi attribuuttitietojen perusteella valittujen projektioiden pinta-alojen prosentuaaliset erot, jonka jälkeen nämä visualisoitiin kartalle. Ensimmäisessä kuvassa on nähtävissä tunnilla tehty harjoitus, jossa on verrattu Mercatorin projektion aiheuttamia vääristymiä Lambertin projektioon. Kartoissa käytetty Lambertin projektio on tarkemmin ETRS89/ETRS-LAEA -projektio, eli kaikista vähiten Suomea vääristävä projektio. Ennakko-odotukset Mercatorin aiheuttamista vääristymistä olivat luonnollisesti suuret, mutta yllätyin niiden olevan jopa 700% luokkaa.
Mercatorin projection vääristymät suhteessa Lambertin projektioon
Toisena harjoituksena oli tarkoitus tehdä täysin sama homma uudestaan eri projektiolla ja ilman kohta kohdalta -ohjeistusta. Päädyin valitsemaan Gall-Petersin projektion, mutta en enää muista miksi päädyin valitsemaan juuri sen. Kartta on hyvin samannäköinen kuin edellinen, mutta prosenttiluvut ovat huomattavasti pienempiä, vaikkakin hyvin suuria silti. Tähän olisi kyllä voinut valita esimerkiksi jonkin kartioprojektion, jolloin tulokset olisivat olleet hieman mielenkiintoisempia ja karttojen visuaalinen ilme ei olisi ollut niin samanlainen. Esimerkiksi Julia Salmi käytti kartoissaan oikeakulmaista Mercatorin projektiota, sekä pyöreänmallista Van De Grinten kompromissiprojektiota, jolloin eri projektioiden ominaisuudet ovat hyvin verrattavissa kartoista.
Gall-Petersin projektion vääristymät suhteessa Lambertin projektioon
Alla olevasta diagrammista on nähtävissä, kuinka pinta-ala ja pituus muuttuu, kun projektioita vaihdellaan. Pinta-alaksi on rajattu kolmionmuotoinen alue Suomi-neidon päälaelta, ja pituudeksi maamme levein kohta. Lambertin, Mercatorin ja Gall-Petersin lisäksi oli pakko heittää sinne myös Pluton projektio, koska innostuin huomatessani, että QGIS:stä voi valita myös joidenkin aurinkokuntamme kappaleiden projektioita. Jee! Kuten olettaa saattaa, diagrammista voidaan todeta Pluton olevan niin pieni, ettei sen dataa juurikaan edes näy. Oleellisin huomio tässäkin kuitenkin oli Mercatorin vääristymien jättimäisyys.
Seuraavana olikin vuorossa jonkin pinta-alaan sitoutetun muuttuja vertaileminen eri projektioilla. Valitsin tähän sen tavallisen, eli väestöntiheyden. Alku sujui hyvin, mutta sitten tapahtui jotain, ja karttoja ja lukuja pyöritellessäni putosin kärryiltä. Yritin verrata Mercatorin projektion pinta-aloja tässäkin kartassa, ja sainkin aikaan oikean näköisen kartan, mutta en tiedä mitä legendan antaman luvut kuvasivat. Tein tietokantaliitoksen yhdistämällä Suomen kunnat 2015 aineistoon toisen Suomen kunnat 2015 aineiston, joka oli muutettu Mercatorin projektioon, ja luulin näin saavani vestöntiheyden suhteutettuna Mercatoriin, mutta jokin virhe siinä sitten kävi, sillä luvut olivat aivan väärin ja sekaisin. Vaivuin epätoivoon, mutta päätin kuitenkin, etten poistu GIS-luokasta ennen kuin saan kaikki kartat tehtyä. Toteutin tehtävän toisella tavalla, eli laskemalla väestöntiheyden attribuuttitiedoista väestön, sekä jo edellisessä tehtävässä laskettujen pinta-alatietojen perusteella. Tästä kiitosta Riina Korhoselle ja Onni Pörhölälle. Lopputulokseen olen muuten tyytyväinen, mutta vähän jäi vaivaamaan päätä, että olisiko luokkajaoissa kuitenkin kannattanut käyttää jotain muuta vaihtoehtoa kuin kvantiileja. Kartoista voidaan kuitenkin todeta jälleen kerran Mercatorin vääristymät. Harvimmiten asutuilla alueilla ei Mercatorin mukaan asuisi edes yhtä ihmistä.
Suomen väestöntiheys Lambertin projektiossa (todellinen väestöntiheys)
Suomen väestöntiheys suhteutettuna Mercatorin projektioon
Semmosta tällä viikolla. Aika monta tuntia siellä GIS-luokan lämmössä näihin upposi, mutta kivaa oli parista epätoivon hetkestä huolimatta. Puolet ajasta tosin tuli taas tuhlattua karttojen väreillä leikkimiseen.
Ensi viikkoon!
Lähteet:
Julia Salmi 25.1.2019 (luettu: 30.1.2019)