Viikko 3 – Tietokannat

Tämän viikon päällimmäinen olo on, että vaikeustaso nousi taas aivan uudelle tasolle. Teimme tunnilla Afrikan konflikteista ja luonnonvaroista sekä internettiin pääsyn tason kuvaavan kartan. Tarkoitus oli oppia käyttämään tietokantoja esim. muokkaamaan niitä käyttökelpoisiksi. Ilmeisesti emme voi olettaa löytävämme tulevaisuudessa tietoa niin, että se on aina valmiiksi sopivassa käyttökelpoisessa muodossa jo valmiiksi vaan meidän pitää oppia käsittelemään tietokantoja, jotta voimme tulevaisuudessa hakea tietoa eri lähteistä.

Afrikan kartasta (Kuva 1) näkee konfliktien määrän sekä timanttikaivokset ja öljykentät, jotka eivät sijaitse merellä eli ”onshore oil”. Vasta Afrikan kartan sisältävän projektin poistettuani muistin, että Arttuhan oli sanonut, ettei absoluuttisia arvoja saisi kuvata kartalla vaan pitäisi kuvata esim. prosentteja, mutta tämä on nyt tällainen ja halusin sen laittaa sen kuitenkin esille blogiin. Kiinnitin myös Amandan tavoin huomiota siihen, että Libyassa ei ole enempää konflikteja maan viimeaikaisesta epävakaudesta huolimatta, mutta tulin siihen tulokseen, että tehtävässä käytetty aineisto on vanhentunutta, mistä tämä ihmeellinen tulos johtuu. Tämän voisi ehkä ottaa opetuksena siitä, että käytettävien aineistojen ajantasaisuuteen ja keräämisajankohtaan pitää kiinnittää huomiota, kun niiden käyttöä miettii.

Kuva 1. Afrikan konfliktit maittain jaoiteltuna sekä timanttikaivokset ja öljykentät.

Laajemmin tietokannasta löytyvillä tiedoilla voisi tutkia monia eri asioita. Esimerkiksi Saagan mainitsema aluekehityksen näkökulma on mahdollinen, jos näkökulmaksi ottaa ajallisen kehityksen esim. konfliktien määrää tutkiessa. Aineistosta löytyvästä konfliktien laajuudesta kertova data eli konfliktien säde kilometreinä voisi myös olla mielenkiintoinen tarkasteltava, jos halutaan miettiä kuinka laajalla alueella konfliktin vaikuttaa esim. onko kyse paikallistason konfliktista vai vaikuttaako se koko valtioon.  Toisaalta haluaisin myös tietää enne analyysin tekoa, miten kyseisiin alueisiin on päädytty, sillä tällä on vaikutusta siihen, kuinka käyttökelpoista tieto on. Maailma on myös harvoin yksikertaisesti selitettävissä ja asiat voivat vaikuttaa yllättävillä ennustamattomilla tavoilla ihmisten elämään kaukanakin tapahtumapaikasta. Esimerkiksi tärkeillä viljelyalueilla tapahtuvat kriisit voivat vaikuttaa ruuan hintaan ja ruokaturvaan lokaalisti ja jopa globaalisti. Ruuan saatavuuden heikkeneminen tai konfliktit taas voivat johtaa pakolaisvirtoihin naapurimaihin tai vaikka eri mantereelle ja näin vaikutukset voivat säteillä hyvinkin laajalle alueelle.

Itsenäinen tehtävä oli tehdä koropleettikartta, jossa esitetään Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti pylväinä. (Kuva 2) Tein suosiolla kartasta perusversion eli suurin osa aineistosta oli jo valmiiksi laskettu. Pylväiden saamisessa näkyviin minulla oli ongelmia kuten Hennilläkin, mutta sain ne lopulta näkyviin tuurilla puolen tunnin säätämisen jälkeen. Koska tein kartan kotona omalla läppärillä, jossa ei ole corel DRAW:ta, niin en viitsinyt tulla viimeistelemään karttaa kampukselle vaan ilmoitin legendassa vain aineiston vaihteluvälin.

Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi koropleettikartalla esitettynä ja järvisyysprosentti pylväinä esitettynä.

Karttaa tulkitsemalla voi huomata, että riski j tulvimiseen on suurin Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomen rannikkoalueilla. Muualla Suomessa jokien tulvariski on hyvin pieni. Varsinkin Inarijärven alueella sekä Keski- ja Järvi-Suomessa, joilla alueilla järvisyys prosentti on suuri, tulvaindeksi on pieni. Tämän korrelaation perusteella voisi tulkita, että järvisyys ehkä tasaa tulvia ja muutenkin estää jokien suurta tulvimista. Aineistosta myös pomppaa esiin se, että Aurajoen valuma-alueen tulvaindeksi on todella suuri eli aivan omaa luokkaansa Suomessa. Siksi myös tein sille oman luokkansa aineistoon sillä mielestäni kaikki QGIS:sin valmiiksi ehdottamat luokittelut eivät esittäneet asiaa selkeästi ja todenmukaisesti esim. Anttonilla viimeinen luokka oli todella iso mihin hän itsekin kiinnitti huomiota. Visuaaliselta ilmeeltään karttani on mielestäni onnistunut hyvin enkä luultavasti näillä taidoilla vielä pysty tekemään parempaa.

 

Lähteet:

Ojasalo, Amanda. Tietokantaliitokset.

https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/2019/02/02/tietokantaliitokset/ (luettu 20.3.2019)

Laapotti, Saaga. Kovaa hermojen koettelua.

https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/ (luettu 20.3.2019)

Wessman, Henni. Viikko 3: Timantteja ja tulvia.

https://blogs.helsinki.fi/henniwes/ (luettu 21.3.2019)

Tumanoff, Anttoni. Tietokantaliitoksia ynnä muuta.

https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/2019/01/29/tietokantaliitoksia-ynna-muuta/ (luettu 21.3.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *