Viikko 6 – Interpolointi ja opetuskartat

Tämän viikon aluksi lähdimme ulkoilemaan eli harhailemaan ja tuottamaan itse gis dataa. Sovelluksena meillä oli käytössämme Epicollect5 ja sen avulla me käytännössä loimme paikkaan sidottua tietoa. Luokassa koostimme datapisteistä kartan, jonka aineiston me sitten interpoloimme (Kuva 1). Interpoloinnista jäi oikeastaan mieleen se, että aineiston analyysin kannalta olisi mukava, jos pisteitä olisi jotakuinkin tasaisesti koko alueelta. Kartasta esim. huomaa aika nopeasti ison punaisella värillä esitetyn alueen lännessä mutta tarkemmalla tarkastellulla huomaa, että kyseinen laaja alue perustuu vain yhteen kerättyyn pisteeseen, mikä vääristäisi tulkintaa, jos keräyspisteet eivät vaikka näkysi kartalla.

Kuva 1. Kuvakaappaus tunnin interpolointiharjotuksessa tehdystä kartasta, jossa kuvataan kuinka turvalliseksi eri paikat koetaan Kumpulan alueella.

Sen jälkeen siirryimmekin viikon itsenäisen tehtävän pariin, jossa tarkoituksena oli tuottaa kolme opetuskäyttöön soveltuvaa karttaa teemasta hasardit. Ensimmäinen karttani (Kuva 2) esittää kaikki yli 8 magnitudin maanjäristykset 1960-2012. Kartan käyttötarkoituksena on esittää kuinka harvinaisia näin voimakkaat maanjäristykset ovat ja missä päin maailmaa niitä on sattunut noin 50-vuoden aikana. Esitystavaksi valitsi pienet pallot, joiden väri muuttuu tummemmaksi, mitä vahvempi maanjäristys on kyseessä. Informaatiota kartassa ei ole paljon mutta kartta on selkeä ja helposti luettavissa. Amelialla oli esimerkiksi kartta kaikista yli 6 magnitudin maanjäristyksistä vuodesta 1950 alkaen ja hänen kartastaan näkee missä maanjäristyksiä on yleisesti niin voimakkaimmat yli 8 magnitudin maanjäristyksen hukkuvat massaan. Karttojen tarkastelu yhdessä tuottaisi ehkä opetustilanteessa informatiivisimmän kuvan. Vesalla taas on ollut hyvin samankaltainen kartta eli hänkin on esittänyt yli 8 magnitudin maanjäristyksiä, mutta aikaskaala on eri sillä hän kuvaa viimeisen kymmenen vuoden aikana olleita maanjäristyksiä. Erillinen visuaalinen ilme, jossa hän kuvaa järistyksiä suurilla ympyröillä toimii erittäin hyvin ja yhdellä silmäyksellä huomaa missä voimakkaita maanjäristyksiä on ollut. Oman esitystapani vahvuus tulee esille, kun vertailukohteeksi ottaa hänen toisen karttansa eli sen, jossa aikaskaala on suunnilleen sama. Hänen kartastaan maanjäristysten määrää aikavälillä on mahdoton arvioida, kun taas omassa esitystavassani se onnistuu eli molemmissa tyyleissä on omat hyvät puolensa.

Kuva 2. Yli 8 magnitudin maanjäritykset maailmassa vuosina 1960-2012.

Kaksi seuraavaa karttaani päätin tehdä rajatummalta alueelta kuin koko maailman mittakaavassa. Alueeksi valikoitui Lähi-itä ihan vain siksi, että tulivuoria ja maanjäristyksiä olen ainakin itse nähnyt Tyynenmeren tulirenkaan alueelta peruskoulussa jo kyllästymiseen asti, joten eri maantieteellinen alue oli mielestäni uusi ja raikas näkökulma asiaan. Lähi-itä ei ole tulivuorten toiminnan osalta aktiivista aluetta mutta niitä löytyy sieltä ja alueella on voimakkaitakin maanjäristyksiä. Lähi-idästä myös tulee ensimmäisenä mieleen sodat ja hätä, joten alueelta ehkä kaivataan ihan opetus mielessäkin erilaista materiaalia. Kartoista toinen esittää alueen yli 4,5 magnitudin maanjäristyksiä (Kuva 3) ja toisessa alueen tulivuoret (Kuva 4).

Kuva 3. Lähi-idän yli 4,5 magnitudin maanjäristykset.

Maanjäristyskartta on ihan onnistunut, mutta suurin ongelma teknisesti tuli, kun yritin saada voimakkaimmat maanjäristykset näkymään päällimmäisenä ja heikoimmat alimmaisina, jotta kartasta näkisi missä voimakkaimmat maanjäristykset ovat olleet, mutta lopulta myönsin tappioni ja suurensin pallojen kokoa niiden osalta. Lopputulos toimii ihan hyvin, mutta olen silti hieman pettynyt. Riinan karttoja katsottuani tajusin, että kartoistani puuttuu mannerlaattojen saumakohdat, jotka ehdottomasti olivat lisänneet niiden välittämän tiedon määrää, mutta enpä tullut ajatelleeksi asiaa karttojen tekohetkellä.

Kuva 4. Lähi-idän tulivuoret

Lähi-idän tulivuoria kuvaava karttani oli vaikeatekoisin, sillä Excel muutti numerot päivämääriksi, joten dataa joutui muokkaamaan. Tulivuoret myös ”levähtivät” aluksi aivan käsittämättömällä tavalla ihmeellisiin paikoihin. Ongelma oli File format delimiters valinnassa, minkä takia sijaintitieto ei ollut oikea, mutta asia tuli korjattua lopulta. Visuaalisen ilmeen osalta päätin tulivuoria esittävässä kartassa laittaa pinnanmuodot haaleasti näkyviin, mikä on mielestäni ihan onnistunut valinta, sillä tulivuorten sijaintien yhteys vuoristoihin sijaintiin on mielenkiintoinen. Lähi-idän karttoihin olisi voinut myös lisätä suurimmat kaupungit. Vielä vertailuna löytämäni kartta Lähi-idän tulivuorista (Kuva 5).

Kuva 5. Kuvakaappaus kartasta jossa esitetään Lähi-idän tulivuoret.

 

 

 

 

 

 

Selaillessani muiden blogeja huomasin myös, että jotkut olivat käyttäneet muuta projektiota kuin Mercatoria esim. Eemelin kartat olivat todella hienoja osittain tämän takia. Tätä olisi voinut itsekin harkita.

 

Lähteet:

Cardwell, Amelia. Viikko 6: Maastossa seikkailua ja luonnonhasardeja.

https://blogs.helsinki.fi/amca/2019/02/21/299/ (luettu 24.3.2019)

Eskelinen, Vesa. Kuudes kerta: Tulivuoria ja maanjäristyksiä.

https://blogs.helsinki.fi/veesvees/2019/03/23/kuudes-kerta-tulivuoria-ja-maanjaristyksia/ (luettu 24.3.2019)

Korhonen, Riina. Kurssikerta 6.

https://blogs.helsinki.fi/riinakor/2019/03/15/181/ (luettu 24.3.2019)

Haapanen, Eemil. Kurssikerta 6 – Interpolointi, uhka vai mahdollisuus?

https://blogs.helsinki.fi/hceemil/2019/02/23/kurssikerta-6-interpolointi-uhka-vai-mahdollisuus/ (luettu 24.3.2019)

http://globalvolcanomodel.org/wp-content/uploads/2015/08/Appendix-B-Region-3-Middle-East-and-Indian-Ocean.pdf (luettu 24.3.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *