Kuten otsikosta voikin päätellä, tänään vierailimme University of Pretoriassa. Yliopisto perustettiin vuonna 1908 ja oppilaita on noin 60 000. Vierailimme tutkimuksiimme liittyen Afrikan kielten laitoksella ja saimme kuulla kolme kiinnostavaa luentoa liittyen Etelä-Afrikan kielten tutkimukseen ja kielipolitiikkaan.

Professori Elsabé Taljard kertoi meille hieman yliopiston historiasta ja siitä, miten Afrikan kielten laitoksen nimitys on vuosien varrella muuttunut poliittisten syiden vuoksi. Yksi hänen esille tuomansa huomio olikin se, että laitos on keskittynyt eteläafrikkalaisten kielten tutkimiseen, eikä afrikaans kuuluu Afrikan kielten laitoksella opetettaviin kieliin. Laitoksen johtaja, professori Danie Prinsloo piti luennon sanakorpusten luomisesta ja niiden hyödyntämisestä interaktiivisten sanakirjojen luomisessa. Sibongile Maako antoi meille lyhyen esitelmän Etelä-Afrikan kielipoliittisesta tilanteesta ja kielten aseman kehittämisestä. Maako on itse keskittynyt toisen tutkimamme kielen, etelän-ndebelen, aseman kehittämiseen. Hän työskentelee PANSALB:ille, joka on vastuussa eteläafrikkalaisten virallisten kielten kehittämisestä ja niiden aseman turvaamisesta. Zulun kielen opettaja Brenda Bokaaba toi esille myös kielten standardisoinnin ongelman Etelä-Afrikassa. Hän puhui esimerkiksi siitä, miten kolonisaation kielet, englanti ja afrikaans, ovat vaikuttaneet murteiden välisiin eroihin.

Loppuillan vietämme majapaikassa pizza-illan merkeissä ja huomenna suuntaamme kohti Mokopanea! Seuraavissa postauksissa pääsemmekin kertomaan enemmän siitä, miten eri ryhmien tutkimukset kentällä ovat lähteneet käyntiin.

Saavuimme Pretoriaan maanantaiaamuna. Lento Istanbulin kautta kesti yhteensä noin 15 tuntia, joten ensimmäinen päivä meni lähinnä matkasta toipuessa. Sää Pretoriassa on yllättävän viileä, sillä Etelä-Afrikassa on tällä hetkellä talvi. Vietämme Pretoriassa yhteensä neljä päivää, jonka jälkeen jakaudumme pienemmissä tutkimusryhmissä eri paikkakunnille.

Tänään vierailimme University of South Africassa (UNISA), Afrikan tutkimuksen laitoksella. UNISA on Afrikan mantereen suurin yliopisto, ja toimii täysin etäopetuksella. Oppilaita on yli 300 000. Kuuntelimme kiinnostavan luennon UNISAn tutkijoilta koskien Ndebele-kansaa sekä isiNdebelen kieltä. Saimme myös lyhyen intensiivikurssin kieleen. Tämän blogitekstin otsikko onkin isiNdebeleä ja tarkoittaa ”Hei! Mitä teille kuuluu?”.

Loppupäivän syvennyimme omiin tutkimusaiheisiimme ja esivalmisteluihin. Huomenna suuntaamme vierailulle University of Pretoriaan.

Tässä vielä lyhyt kielikurssi isiNdebelestä kiinnostuneille (kysymykset ja vastaukset ovat yhdeltä ihmiseltä yhdelle, sosiaaliselta statukseltaan samantasoiselle ihmiselle):

Mitä kuuluu? Unjani?

Minulle kuuluu hyvää, entä sinulle? Ngikhona, wena unjani?

Mikä sinun nimesi on? Ungubani ibizo lakho?

Minun nimeni on x. Ibizo lami ngingu X.

Missä sinä asut? Uhlala kuphi?

Asun Suomessa. Ngihlala eFinland.

Kiitos Ngiyathokoza

Kyllä Iye

Ei Awa

Anteeksi Ngiyacolisa

Näkemiin Sala kuhle

Palaillaan pian uusien kuulumisten merkeissä!

ps. Valitettavasti emme onnistuneet lataamaan kuvia huonon netin takia, mutta lisäämme niitä myöhemmin.

Hei kaikille,

Perustimme tämän blogin jakaaksemme kokemuksia tutkimusprojekteistamme, joita työstämme Etelä-Afrikassa. Tutkimuksemme liittyy etelä-afrikkalaisiin vähemmistökieliin, joita puhutaan Mokopanen ympäristössä maan kaakkoisosassa. Tutkimusryhmämme koostuu Helsingin yliopiston opiskelijoista, lehtoreista, professoreista ja dosenteista. Olemme jakautuneet omien kiinnostuksiemme mukaan pienempiin ryhmiin, joissa tutkitaan niin puhtaasti lingvistisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla kahta ndebeleksi kutsuttua kieltä: Southern Ndebeleä (etelä-ndebeleä) ja sendrebeleä.

Kielet ovat kaikin puolin kiinnostava tutkimuskohde jo sen vuoksi, ettei toisella niistä, sendrebelellä, ole Etelä-Afrikassa virallisen kielen asemaa, vaikka puhujia on luultavasti ainakin useita tuhansia. Kielellä ei myöskään ole yleisesti hyväksyttyä virallista nimeä; tässä blogissa käytämme kuitenkin nimitystä sendrebele. Kielen puhujat kuuluvat Ndebele-heimoihin ja ovat historian saatossa yrittäneet virallistaa kielensä ja saada Etelä-Afrikan hallinnon tunnustamaan sendrebelen omaksi kielekseen. Southern Ndebelellä on jo virallisen kielen asema ja sendrebele luokiteltiin pitkään samaksi kieleksi juuri etelä-ndebelen kanssa.

Ryhmämme koostuu seitsemästä pienemmästä ryhmästä, joilla on kaikilla oma tutkimusaiheensa. Tässä blogissa pyrimme kertomaan hieman kaikkien tutkimuksista, tuloksista sekä yleisistä tunnelmista Etelä-Afrikassa. Tässä lyhyt esittely blogiin kirjoittavista henkilöistä ja heidän tutkimuksistaan:

Isalee, toisen vuoden Afrikan tutkimuksen opiskelija ja Maikki, kolmannen vuoden alue- ja kulttuuritutkimuksen Latinalaisen Amerikan linjan opiskelija tekevät tutkimusryhmässään tutkimusta sendrebelen puhujien identiteeteistä ja poliittisista liikkeistä kielen aseman parantamiseksi. Tukimusta tehdään haastattelemalla sekä aktivisteja että muita sendrebelen puhujia Mosesetjane-nimisessä kylässä, Mokopanen kaupungissa, Limpopon provinssissa. Samasta ryhmästä blogiin kirjoittaa myös Niina, joka valmistui juuri Japanin tutkimuksen maisteriksi sivuaineenaan yleinen kielitiede. Nykyisin hän opiskelee valtiotieteellisessä yhteiskuntapolitiikkaa.

Lena, neljännen vuoden Afrikan tutkimuksen opiskelija tekee tutkimusparinsa kanssa niin kutsuttuja kielielämäkertahaastatteluja etelä-ndebelen puhujille Siyabuswa-nimisessä kaupungissa, Mpumalangan provinssissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita ja käsityksiä ihmisillä on äidinkielen käsitteestä sekä etelä-ndebelestä että muista alueella puhutuista kielistä.

Stephan, toisen vuoden Afrikan tutkimuksen jatko-opiskelija tutkii väitöskirjassaan etelä-ndebelen äännejärjestelmää ja fonologiaa. Tällä matkalla tutkimuksen tavoitteena on kuitenkin kartoittaa kielen alueellisia, sosiaalisia ja muita vaihteluita. Stephan osallistuu myös joltain osin fonologian tutkimusryhmään koittaen selvittää sitä, miksei sendrebelessä esiinny klikkikonsonantteja, sekä sitä, onko muissa etelä-ndebelen murteissa/varienteissa mahdollisesti vieläkin enemmän klikkejä kuin mitä hän on jo kuvannut aiemmissa tutkimuksissaan.

Antti on yleisen kielitieteen opiskelija ja aloittaa ensi vuonna Afrikan tutkimuksen jatko-opinnot. Antti on osa projektin työryhmää, mutta on mukana myös fonologian tutkimusryhmässä ja pyrkii selvittämään klikkien lisäksi kohdekielten toonijärjestelmiä.

Jukka on kielitieteen maisteriopiskelija ja kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija. Jukan tutkimusryhmä tutkii etelä-ndebelen substantiiviluokkaa merkitsevän liitteen edellä esiintyvää pre-prefiksiä ja sitä, millaisissa ympäristössä se esiintyy.

Heini, yleisen kielitieteen jatko-opiskelija tutkii ryhmänsä kanssa etelä-ndebelen paikanilmauksia ja demonstratiiveja erilaisten kolmiulotteisten legoasetelmien avulla.

Jaakko, yleisen kielitieteen maisterivaiheen opiskelija kerää ryhmänsä kanssa sanastoa sendrebelestä selvittääkseen kielen suhdetta muihin nguni-kieliin ja sen kontakteja ympäröiviin sotho-kieliin.

Matkamme alkaa sunnuntaina 8.5, jolloin lennämme ensin Johannesburgiin ja matkustamme sieltä Pretorian kautta Mokopaneen ja Siyabuswaan. Lisää kuulumisia seuraa siis Afrikan mantereelta ensi viikon puolella!

Terveisin,

Isalee & Maikki