Seitsemäs kurssikerta – loppusuoralla!

Viimeinen kurssikerta sitten tuli ja meni. Menikö jo 7 viikkoa oikeasti jo muka näin nopeasti? Kurssikerran ohjelmana oli tehdä itsenäisenä työnä kartta valitsemastaan aiheesta ja alueesta. Itse tein kartan vaihtoehto 1:n mukaan eli kartan, jossa on kaksi muuttujaa. Jo tämän yhden kartan tekeminen oli todella raskasta, sillä jouduin itse etsimään aineistot tuhansien mahdollisuuksien joukosta, muokkaamaan ne haluttuun muotoon ja kohtasin pari ongelmaa, joihin en ollut ollenkaan aikaisemmin törmännyt. Niiden setvimisessä menikin sitten toista tuntia.

Karttani esittää kotitalouksien mediaanihuonemäärää osavaltioittain vuonna 2019 sekä kotitalouksien vuosittaisia mediaanituloja dollareina vuonna 2019. Muuttujat saattavat vaikuttaa irrelevanteilta, mutta koska dataa oli saatavilla aivan järkyttävän paljon, en vain keksinyt, mikä toinen olisi hyvä lukuarvo esittää kartalla. Tärkeintä tässä tehtävässä oli saada jonkinlainen kartta aikaiseksi itsekerätystä datasta. Datan hain Yhdysvaltojen tilastopalvelusta, census.gov:sta.

Kartasta huomataan, että suurimmat mediaanitulot sijaitsevat Yhdysvaltain länsi- ja itärannikoiden osavaltioissa, kuiten Kaliforniassa, New Yorkissa ja Washingtonissa sekä Alaskassa ja Havaijilla. Vastaavasti vähempituloiset osavaltiot sijaitsevat taas etelässä, kuten Alabama, Mississippi ja Arkansas. Keskilännessä suurten järvien alueella sijaitsee myös melko hyvin tienaavaa väestöä. Koulutettu, hyvin tienaava väestö on keskittynyt Yhdysvaltain rannikoille, joissa sijaitsee esimerkiksi suuria teknologiayrityksiä. Lisäksi ihmisillä on hyvän työn ansioista varaa asua meren äärellä suurkaupungeissa, kuten New Yorkissa ja Los Angelesissa, jonka uskoisin myös vaikuttavan osavaltion suuriin mediaanituloihin. Vastaavasti sisämaassa ja etelävaltioissa asuu köyhempää, rodullista väestöä ja siellä sijaitsee paljon teollisuutta ja hiilikaivoksia, mikä saattaa vaikuttaa pieniin mediaanituloihin.

Kuva 1. Kotitalouksien mediaanihuonemäärä ja mediaanitulot osavaltioittain vuonna 2019. Lähde: census.gov

Osavaltiot, joissa on suurin mediaanihuonemäärä, ovat Utah ja Minnesota. Vastaavasti pienimmät mediaanihuonemäärät sijaitsevat District of Columbiassa, Kaliforniassa ja Alaskassa. En osaa sanoa yksiselitteistä syytä, miksi näin on, mutta Yhdysvalloissa kodittomuus on suurta ja monilla ei ole varaa edes asua minkäänlaisessa asunnossa. Lisäksi monet kaupungit on jo rakennettu täyteen ja suuria asuntoja on saatavilla vain vähän, mutta pieniä sitäkin enemmän, mikä saattaa vaikuttaa pieneen lukuarvoon.

Suuret mediaanitulot ja huonemäärä eivät kuitenkaan välttämättä korreloi keskenään: esimerkiksi Kaliforniassa ja Alaskassa on suuret mediaanitulot, mutta osavaltioiden mediaanihuonemäärä on yksi pienimmistä. Vastaavasti esimerkiksi Alabamassa ja Kentuckyssä on pienimmät mediaanitulot, mutta niissä huoneiden lukumäärä on melko suuri. Uskoisin, että vaikka varallisuus saattaa vaikuttaa huonelukumäärään, enemmän merkitsevä tekijä on asumispaikka. Maaseudulla, kuten sisämaan osavaltioissa on väljempää ja isommat talot kuin rannikoiden osavaltioissa, joissa on paljon suurkaupunkeja, joissa asutaan yleensä ahtaasti.

(Tajusin vasta muuten jälkeenpäin, että olisin voinut näyttää myös keskiarvoja kartalla, mutta eiköhän mediaani ole ihan hyvä myös, sillä se sijaitsee kaikkien havaintoarvojen keskikohdassa.)

Tsekkailin myös niitä karttoja, joita kurssitoverini ovat tehneet, ja heidän blogeistaan löytyi toinen toistaan upeampia luomuksia. Esimerkiksi Annika Innasen blogissa on monta hienoa karttaa Yhdysvalloista. Hän oli esimerkiksi tarkastellut työttömyysastetta sekä maataloudessa työskentelevien osuutta Yhdysvalloissa ja hänellä oli myös hauska kartta kojoottihavainnoista Yhdysvalloissa. Kiitos Annikalle mielenkiintoisista kartoista!

Amanda Salmensuu oli puolestaan tarkastellut hienossa kartassaan Euroopan maiden hiilidioksidipäästöjä ja altistumista pienhiukkasille. On mielenkiintoista huomata hänen kartastaan, että päästöillä ja altistumisella pienhiukkasille ei ole suoraa yhteyttä.

Loppuyhteenveto kurssikerrasta ja koko kurssista

Kuten aikaisemmin mainitsin, kartan tekeminen ei ollut alusta lähtien todellakaan helppoa. Tein vielä sen virheen, että en ennen kurssikertaa jaksanut etsiä mitään aineistoja netistä, vaikka olisi pitänyt, joten kurssikerrasta suurin osa menikin sitten census.gov:ssa ja muissa datapalveluissa seikkailuun. Lopulta kuitenkin sain jotain aineistoa tuotua QGIS:iin. Ensimmäinen ongelma oli kuitenkin se, että kun olin liittänyt datan pohjakarttaan, ohjelma ei jostain syystä tunnistanut dataa numeromuotoiseksi. Googletin ongelman ja jouduin käyttämään sen muuttamiseen aivan uutta toimintoa, joka oli “refactor fields”. Lisäksi numeroiden saamisessa kartalle oli aikamoista vekslausta. Nämä asiat turhauttivat minua todella paljon ja ne tuntuivat myös vaikeilta sen lisäksi, että ne veivät aivan liikaa aikaa… Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, että sinnikkäästi sain ongelmat korjattua ja kartan aikaiseksi.

Koko kurssilla opin perusasiat QGIS -ohjelmiston käytöstä. Kurssi huipentui tähän kertaan, jolloin teimme kartan niillä työkaluilla, mitä meille on kurssikertojen edetessä annettu. Ja se onnistui minulta, joten kurssin tavoite on aika lailla saavutettu. Kurssi tuntui välillä raskaalta, vaikka se olikin vain kerran viikossa. Kotona tehtävää työskentelyä oli kuitenkin verrattain paljon koska QGIS vaatii paljon harjoittelua. Kurssin toteutus näin kokonaan etänä sujui melko jouhevasti, enkä törmännyt missään vaiheessa sen suurempiin teknisiin ongelmiin. Kurssilla pääsi tekemään itse asioita, ja sillä tavalla koen oppivani parhaiten. Kauhunsekaisella innolla siis odotan myös lisää geoinformatiikan opintoja!

Lähteet:

Census.gov (2021). <https://data.census.gov/cedsci/table?q=median%20income&tid=ACSST1Y2019.S1901&hidePreview=false>, luettu 2.3.2021

Census.gov (2021). <https://data.census.gov/cedsci/table?q=median%20room%20number&tid=ACSDT1Y2019.B25018&hidePreview=false>, luettu 2.3.2021

Innanen, Annika. (2021). <https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/03/03/harjoitus-7-karttoja-omavalintaisista-aineistoista/>, luettu 5.3.2021

Pohjakartta: Natural Earth (2021). <http://www.naturalearthdata.com/>, luettu 2.3.2021

Salmensuu, Amanda. (2021) <https://blogs.helsinki.fi/salmeama/>, luettu 5.3.2021

2 Replies to “Seitsemäs kurssikerta – loppusuoralla!”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *