Conférences : Questions de philosophie politique. Violence, politique, violence politique.

Université de Mons continue à organiser des conférences en 2016 sur le sujet de Questions de philosophie politique. Violence, politique, violence politique. Les conférences, surtout celle d’Antoine Janvier & François Provenzano, peuvent être intéressantes pour ceux qui travaillent autour du discours de haine. Elles sont ouvertes à tous et exigent aucun prérequis.

Voilà le programme des conférences :

Le 28 janvier 2016 « La violence de l’image. Débats autour de l’irreprésentable (G. Didi-Huberman/J. Rancière) » par Maud Hagelstein

Le 25 février 2016 « Quand la dénonciation de la violence sert à masquer la violence » par Serge Deruette

Le 24 mars 2016 « L’ironie : entre émancipation et aliénation. À propos des usages politiques de la violence verbale » par Antoine Janvier & François Provenzano

Le 28 avril 2016 « Filmer la violence politique. L’auteur, le combattant et la caméra documentaire » par Jeremy Hamers

Plus d’information: Questions de philosophie politique. Violence, politique, violence politique.

Rahoitusta vihapuheeseen liittyville tutkimushankkeille

Kansakunnan mielenliikkeet sosiaalisessa mediassa

Suomen Akatemia on valinnut Kansakunnan mielenliikkeet sosiaalisessa mediassa –tutkimuksen yhdeksi Digitaalisten ihmistieteiden ohjelmassa rahoitettavaksi hankkeeksi. Vihapuheesta kiinnostuneen kannattaa seurata hanketta, sillä tutkimuksella on tarkoitus selvittää Suomi24-keskustelufoorumia tutkimalla muun muassa miten kiihkeä keskustelu etenee ja miten tunneaaltoja voitaisiin tunnistaa.

Kansakunnan mielenliikkeet sosiaalisessa mediassa -tutkimukselle miljoonarahoitus Helsingin yliopisto, 4.12.2015

Sovittelujournalismille tutkimusrahoitusta

Vihapuheen rooli mediassa on herättänyt tutkijoiden mielenkiinnon myös viestinnän tutkimusalalla. Koneen Säätiö myönsi juuri apurahan Immos-kohusta ja kärjistyneestä maahanmuuttokeskustelusta kimmokkeen saaneelle Tampereen yliopiston sovittelujournalismin tutkimushankkeelle. Tutkimushanke on kokeileva toimintatutkimus, joka sisältää koulutusta ja työpajoja. Hankkeen tavoitteena on laatia median ammattilaisille käsikirja tai toimintaohjeita konfliktiherkkien aiheiden käsittelyyn.

Sovittelujournalismi purkaa konflikteja. Tutkijat etsivät uusia ratkaisumalleja kärjistyneen viestintäympäristön ongelmiin. Tampereen yliopisto 11.12.2015

Yle Forum – Sananvapaus 20.10.

Kesää 2015 leimaa vahvasti sananvapautta ja vihapuhetta käsittelevä keskustelu. Keskusteluilmapiiri on säröillyt ja lehtien toimitukset ovat ryhtyneet näkyviin toimiin vihapuhetta vastaan internetissä, mikä on herättänyt huolta sananvapauden toteutumisesta.

Yle pyrkii nostamaan keskustelun keskeisimmät kysymykset esiin ja aloittaa vuosittaisen Yle Forum -tapahtumasarjan sananvapausteemalla. Yle Forum sananvapaudesta järjestettiin Yle Teeman sananvapausviikolla tiistaina 20.10. klo 10-13 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Keskustelun avasi tanskalaisen Jyllands-Postenin kulttuuripäätoimittajana 10 vuotta sitten toiminut Flemming Rose, joka joutui Muhammed-kuvien julkaisupäätöksensä vuoksi rajuun pyörteeseen. Rose tarjosi kattavan esittelyn sananvapauden historiaan ja nykytilaan Euroopassa sekä maailmalla. Puhumassa oli myös kirjailija Sirpa Kähkönen, Suomen PENin puheenjohtaja, joka puolestaan arvioi suomalaisen sananvapauden nykytilaa. Heidän lisäkseen keskustelemassa oli monia muita eri alojen toimijoita. Tapahtumassa ruodittiin journalismin murroksen lisäksi etenkin sananvapausuhan ja vihapuheen määritelmiä sekä erityisesti journalistien ja toimitusten vastuuta vihapuheen sävyttämässä keskustelussa.

Voit katsoa tallenteen tapahtumasta Yle Areenan sivuilta osoitteesta http://areena.yle.fi/1-2978566.

Meneillään selvitys vähemmistöryhmien kokemasta vihapuheesta ja häirinnästä

Oikeusministeriö selvittää vähemmistöryhmien kokemuksia vihapuheesta ja häirinnästä Owal Group Oy:n suorittaman kyselyn avulla. Kyselyssä pyritään vihapuheen ja häirinnän ilmenemisen selvittämisen lisäksi myös määrittelemään, minkälainen puhe tai toimiminen koetaan vihapuheena ja häirintänä. Kysely on suunnattu vähemmistöryhmille ja avoinna vielä 11.10. asti osoitteessa http://owalgroup.com/selvitys/.

Vihapuhenäytelmä

Vihapuheeseen voi syventyä elokuussa myös ilmaisutaiteen keinoin: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa saa ensi-iltansa 20.8. Vihapuhenäytelmä. Esityksen jälkeen 22.8. pidetään paneelikeskustelu vihapuheesta.

”Vili Nissinen
VIHAPUHENÄYTELMÄ

Miksi pelko johtaa vihaan? Miksi rakastamme vihata? Mitä on vihapuhe
ja mikä erottaa sen vihaisesta puheesta?
Vihapuhenäytelmä on esitys ja prosessi, joka tutkii teemaansa teorian,
dokumenttien, populaarikulttuurin ja henkilöhistorioiden kautta.
Lopputulos liikkuu esitystaiteen maailmoissa kiihdyttäen, viihdyttäen
ja osallistaen.
Menossa mukana ainakin: #etuoikeutettuvalkoinenheteromies,
#pekkasiitoin, #putin, #vihapuhekaappi, #vihapuheworkout.”

Tarkat esitysajat ja lippujen tiedot:
http://www.uniarts.fi/tapahtumat/ma-27072015-1155/vihapuhen%C3%A4ytelm%C3%A4

Kansanedustaja Immosen Facebook-status puhuttanut viime päivinä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen Facebook-status on ollut runsaasti esillä mediassa viime päivinä, nyt myös ulkomaisissa medioissa. Statuksen kieltä ja tyyliä on kuvailtu “vihaa lietsovaksi” (Ozan Yanar), “sotaretoriikaksi” (Minna Palander-Collin) ja “agitaatiopuheeksi” (Kimmo Nuotio), vaikkei se välttämättä täytä rangaistavan vihapuheen määritelmiä. Yhtenä reaktiona Immosen kirjoitukseen järjestettiin eilen 28.7. Helsingin keskustassa rasisminvastainen mielenosoitus, johon osallistui reilut 10 000 henkeä.

immonen_status

Kuvakaappaus Olli Immosen Facebook-sivulta

Media on pyytänyt kommentteja Immosen julkaisuun muun muassa HY:n englannin kielen professori Minna Palander-Collinilta sekä rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiolta.

Lähteet/lisää aiheesta:

HS 28.7.: Englannin professori arvioi Immosen viestin kieltä ja tyyliä: “Ihan käypää sotaretoriikkaa”

Demokraatti.fi 27.7.: “Tuskin täyttää vihapuheen määritelmää, vaikka onkin sävyltään kauhea” – Professori arvioi Immosen kirjoitusta

IS 26.7.: Immosen kirjoitus leviää ruotsalaismediassa – “Kylvää vihapuhetta”

HS 28.7.: Tutkija: Suomessa maahanmuutosta on vaikea keskustella ilman leimaamista

HS 28.7.: Kymmentuhatpäinen yleisömeri vaati Helsingissä rasismille loppua: “On aika sanoa ääneen, että ei käy”

HS 28.7.: Helsingin rasisminvastainen mielenilmaus uutisoitiin myös maailmalla

”Vihapuhe Suomessa” –tapahtumasta videotallenne

Jos et päässyt paikalle Tiedekulman “Vihapuhe Suomessa” -tapahtumaan 25.5., etkä katsonut suoraa nettilähetystä, voit nyt tutustua toimittaja Paula Haaran, OTT, dosentti Riku Neuvosen ja professori Kimmo Nuotion keskusteluun vihapuheesta osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=QkpbcC9mGR4.

Katso myös Helsingin Sanomien kirja-arvostelu Riku Neuvosen toimittamasta Vihapuhe Suomessa -kirjasta.

Tiedekulma 25.5.: Vihapuhe Suomessa

Tiedekulmassa (Porthania, Yliopistonkatu 3) järjestetään ma 25.5. klo 16:30-17:30 vihapuheaiheinen tapahtuma:

“Vihapuhe kuohuttaa tunteita Suomessa ja maailmalla. Tilaisuudessa vihapuheesta puhuvat aiheeseen perehtyneet asiantuntijat, jotka antavat kuvan vihapuheen kehityksestä, eri ulottuvuuksista ja rikosoikeudellisesta sääntelystä Suomessa. Vihapuhetta käsitellään ilmiönä ja erityisesti oikeudellisena sääntelykysymyksenä, jolla on vahva yhteys ihmis- ja perusoikeuskeskusteluun.

– OTT, dosentti Riku Neuvonen: Vihapuhe ja sananvapaus Suomessa

– Tutkija Paula Haara: Journalistit vihapuheen levittäjinä, tuottajina ja kohteina

– Professori Kimmo Nuotio: Vihapuhe Suomen rikosoikeudessa

Katso tilaisuus suorana lähetyksenä osoitteessa http://www.helsinki.fi/tiedekulma/live.html

(teksti lainattu osoitteesta https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=13423#.VVMAu2OEMcl)

vihapuhesuomessa

Tapahtumassa puhuva Riku Neuvonen on toimittanut Vihapuhe Suomessa -nimisen teoksen, joka käsittelee nimenomaan vihapuhetta oikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Lisää tietoa teoksesta Editan sivuilta.

RFS 2015 – “Hétérogénéité et changements: perspectives sociolinguistiques”

Le réseau francophone de sociolinguistique (RFS) organise un congrès intitulé “Hétérogénéité et changements : perspectives sociolinguistiques” à Grenoble du 10 au 12 juin 2015. Les communications suivantes peuvent être intéressantes pour ceux qui travaillent autour de la notion de discours de haine :

Ulla Tuomarla : Fonction commentaire et hostilité numérique dans les médias sociaux

Simo Määttä : Traduire la violence verbale dans l’interprétariat en milieu social : le cas du français langue véhiculaire

Plus d’information :

Réseau francophone de sociolinguistique (RFS)

Congrès 2015 : Hétérogénéité et changements

Työpaja kielellisestä aggressiosta Kielitieteen päivillä Vaasassa

Vaasassa järjestettävillä XLII Kielitieteen päivillä 21.-23.5. pidetään työpaja, joka käsittelee kielellistä aggressiota:

“Kielellinen aggressio on viime vuosina ollut vilkkaan keskustelun aiheena niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti on keskusteltu ja väitelty sellaisista käsitteistä kuin vihapuhe, sananvapaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Koska kieli on kaikkien omaisuutta, on kielellistä aggressiota tutkittu monilla eri tieteenaloilla. Samaten ilmiötä pohditaan ja tulkitaan päivittäin myös yleisessä keskustelussa mm. sosiaalisessa mediassa. Keskusteluareenoiden moninaisuus näkyy siinäkin, että monet kielellisen aggression piiriin kuuluvat käsitteet ovat selkeästi ns. kiisteltyjä käsitteitä. Toisaalta kieli sinänsä on tutkimuksen ja teorian kohteena vain kielitieteessä, ja kielentutkimuksella voidaankin katsoa olevan erityisen roolin ja jopa vastuun kielellisen aggression tutkimuksessa.

Tämän teemasession tarkoituksena on tarkastella, kuinka ja millaisia kielitieteen ja kielitieteen rinnakkaistieteiden käsitteitä voidaan käyttää työkaluina silloin, kun kielellistä aggressiota lähestytään ja tutkitaan nimenomaan kielen ja kielitieteen näkökulmasta. Mahdollisia teemoja ovat kielellisen aggression funktio kaunokirjallisuudessa ja sen ilmenemismuodot digitaalisessa viestinnässä, vihapuheen määritelmät ja vihapuheen tutkimiskeinot. Kommentoijana toimii professori Meri Larjavaara.”

(lainattu Kielitieteen päivien sivulta)

Työpajassa puhuvat mm. Ulla Tuomarla ja Simo Määttä. Katso ohjeet ilmoittautumiseen ja muita tarkempia tietoja täältä.