Month: March 2020

Se on viimein saapunut! Nimittäin seitsemäs ja viimeinen geoinformatiikan menetelmät kurssikerta. Tällä kertaa vuorossa ei ollut varsinaista opetusta, vaan sen sijaan netistä täytyi itse etsiä karttoja ja muita aineistoja, sekä tietenkin, luoda niiden pohjalta kartta tai karttasarja. Sain tietää tästä tehtävänannosta vain joitakin tunteja ennen kurssikerran alkamista ja se aiheutti minussa pieniä paniikin tuntemuksia. Tämä johtui siitä, etten ollut yhtään ehtinyt etsiä aineistoja tai suunnitella työtäni ja pelkäsin tähän menevän useamman päivän. Eihän siinä sitten auttanut muukaan kuin mennä suoraan venäjän luennolta GIS-luokkaan käymään läpi erilaisia nettiaineistoja…

Lopputuloksena on on neljän kartan karttasarja, jossa näkyy Euroopan rautatieverkostot (kuva 1.), tie- ja laivaverkostot (kuva 2.), lentokentät (kuva 3.) ja satamat (kuva 4.). Jokaiseen karttaan on myös bufferoitu Euroopan merkittävimmät urbaanit alueet (punaisella).

On kuudennen kurssikerran aika! Ja se tarkoittaa sitä, että koko kurssin loppusuora häämöttää. Tällä kerralla kaikki meni kohtalaisen hyvin, vaikka jouduinkin palaamaan vielä myöhemmin GIS-luokkaan luomaan karttoja jälkikäteen. Toiseksi viimeisen kurssikerran aiheena oli ensin tuottaa pisteinformaatiota ja luoda sen pohjalta karttoja, jonka jälkeen täytyi hyödyntaa oppimaansa ja etsiä netistä pisteaineistoa liittyen luonnonkatastrofeihin ja luoda niiden pohjalta omanlainen karttasarja.

Tämän kurssikerran aluksi pääsimme hetkeksi pois jo kotoisaksi muuttuneesta GIS-luokasta ja suuntasimme Mikon ja Joonan kanssa kampuksen lähistölle keräämään materiaalia seuraavaa tehtävää varten. Sää oli kylmä ja tuulinen, mutta saimme kerättyä Epicollect5-sovelluksen avulla mukavasti dataa eri kohteista. Esimerkiksi, kuinka houkutteleva tai turvallisen tuntuinen kohde on. Tämän jälkeen ajoimme kaikkien pienryhmien keräämän datan yhteen tietokantaan ja teimme sen pohjalta interpoloidun kartan, joka näytti kuinka turvallisiksi paikat, joista tietoa kerättiin, koettiin (kuva 1.).

Seuraavaksi oli vuorossa etsiä netin syövereistä. Tai no… opettaja Paarlahden antamien linkkien syövereistä, mutta pääasia oli se, että tällä kertaa täytyi itse päättää minkälaista karttaa lähtee luomaan valitsemieni aineistojen perusteella.

Alunperin tarkoituksenani oli luoda kartta, joka näyttää yli x-magnitudin maanjäristyksien sijainnin maailmalla, sekä voimakkaiden tulivuortenpurkauksien esiintymiset maailmalla. En kuitenkaan osannut tunnilla ladata tulivuoritietokantaa, joten päädyin tekemään karttasarjan (kuvat 2., 3. ja 4.), jossa näkyy eri magnitudisten maanjäristyksien esiintymistiheyden maailmalla viimeisen vuoden aikana. Kartoista näkee hyvin sen, mitä suuremmiksi maanjäristyksien magnitudit muuttuvat, sitä harvemmin niitä esiintyy. Esimerkiksi 4-6 magnitudin järistyksiä tapahtuu maailmalla päivittäin, mutta vain yksi 8 magnitudin  järistys on tapahtunut viimeisen vuoden aikana.

Lähteet: 

https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/