Kolmannella kurssikerralla opettaja Paarlahti lupasi paluuta käytännönläheisempään tekemiseen ja se lupaus tosiaan täyttyi, vaikka lopussa kohtasin jälleen ongelmia. Niistä lissä myöhemmin.
Tällä kertaa opin monia uusia tekniikoita QGIS-ohjelmalla, näistä tärkeimpänä eri aineistojen yhdisteleminen ja liittäminen, esimerkiksi Microsoft Excelistä. Tällä kertaa aloitimme kurssikerran latamaalla Afrikan karttatiedostoja QGISiin, joka oli mielestäni mukavaa vaihtelua aikaisempiin kurssikertoihin, jolloin olemme operoineet ainoastaan Suomen kartta-aineistolla. Pidin tästä muutoksesta myös sen takia, että kun Excel tiedostossa, joidenkin valtioiden nimet piti muuttaa vastaamaan sitä, miten ne oli kirjoitettu QGIS-ohjelmassa, jolloin minun hyvä valtiotietämykseni tuli hyödyksi. Esimerkiksi Cape Verden nimi oli, kuten minä osasin ennustaa, Excel tiedostossa Cabo Verde. Ja kuten edellisellä kurssikerralla löysin Suomen kartasta Kuhankuono-anomalian, tällä kertaa Afrikan karttaa tutkaillessani, huomasin Marokon piilevän suurvaltapotentiaalin. Mutta ei siitä sen enempää…
Yhdistelemällä tietokantoja pystyimme tarkastelemaan internetin ja Facebookin käyttäjiä kussakin Afrikan valtiossa. Kun meidän tiedostoista löytyi myös kunkin valtion väkiluku, pystyimme laskemaan suhteellisen internet-käyttäjien määrän ja saimme näin valtioiden kehittuneisyyttä kuvaavan luvun (koska internettiin pääsyä pidetään kehittyneisyyden mittarina/merkkinä).
Aineistoihin oli myös merkitty Afrikan öljykentät, timanttiesiintymät ja alueet, joissa oli esiintynyt konflikteja. Sen avulla pystyimme tarkastelemaan konfliktien jakautumista valtioiden kesken ja niiden sisäisesti.
Kuva 1. Afrikn kartta, jossa keltaisella pisteellä timanttiesiintymät, vihreällä pisteellä konfliktit ja harmaalla öljykentät.
Tähän asti kaikki sujui tosi fine and dandy, koska meidän tarvitsi vain lähinnä seurata herra Paarlahden esimerkkiä, jota minä tein orjallisesti. Jos minun vierustoverini putosi kärryiltä, olin valmiina auttamaan häntä. Tämä tulisi muuttumaan seuraavassa tehtävässä. Palasimme seuraavassa tehtävässä takaisin Suomen kartta-aineistoihin ja tällä kertaa oli pakko seurata tekstimuodossa annettua tehtävänantoa.
Tehtävänämme oli tuottaa Suomen valuma-alueista tulvaindeksikartta. Jouduin useasti pyytämään tämän laatimisessa apua vierutovereiltani, Miklas Kuoppalalta ja Matti Katajistolta. Lopulta lopputulos näytti tältä (kuva 2.), ei täydellinen, sillä esimerkiksi jotkin luokat ovat vaikea erottaa toisistaan, mutta siitä huolimatta siitä saa selvää, että mitkä valuma-alueet ovat alttiimpia tulville.
Kuva 2. Suomen tulvaindeksikartta
Kaiken kaikkiaan kolmas kurssikertta oli opettavainen ja sainkin tehtyä siellä enemmän töitä kuin aiemmilla kerroilla. Suomen tulvaindeksin tekemisessä meinasin epäonnistua johtuen huonosta QGIS-ohjelman käsittelytaidoistani, mutta kiitos GIS-guru-vierustovereitteni, Matin ja Miklaksen, sain senkin lopulta valmiiksi.