Ensimmäinen Think&Do -klubi-ilta starttasi Pop Science Cafen merkeissä. Illan valmistelu alkoi jo iltapäivällä, kun HuotariCatering saapui valmistelemaan tarjoiluja. Illan menu sisälsi itsetehtyä pizzaa, viinirypäleitä ja limpparia. ThinkCompanyn tiloissa leipominen osoittautui kuitenkin hiukan oletettua haasteellisemmaksi, sillä keittiön varustelutaso soveltuu lähinnä kahvin keittelyyn. Luovat ratkaisut pelastivat (tälläkin kertaa) tilanteen. Mari pyöritteli pizzataikinaa säälittävän pienessä pakastekulhossa. Välillä on pakko tyytyä hätäratkaisuihin.

Yllättävä sponsori ilmestyi kuitenkin kuvioihin vauhdittamaan leipomista! Ajatushautomo Tankin Markus seurasi sivusta epätoivoista taikinanvaivausta ja marssi Anttilaan Plussa-kuponkien kanssa – nyt tiloista löytyy myös ihan oikea taikinakulho!

HuotariCatering fiilistelee uutta, isompaa kulhoa.

Katja-host liittyi HuotariCateringin reippaaseen leipomistiimiin jouduttamaan prosessia!

Tuli hyvää tomaatti-mozzarella-pestopizzaa.
Kaikki olivat onnellisia. Kiitokset siis HuotariCateringille ja Ajatushautomo Tankille illan tarjoilujen mahdollistamisesta ja konkreettisista toimenpiteistä!

Illan aikana kuultiin kolme esitystä. Psykologian laitoksen tohtorikoulutettava Eino Partanen kertoi sikiön aivojen kehityksestä. Kieltämättä oli aika mielenkiintoista kuulla, miten paljon jo sikiön aivoista voidaan päätellä (ja varsinkin, että teknologia on kehittynyt näin pitkälle! Laitteilla saadaan selkoa ihmiskehon sisällä sijaitsevan ihmiskehon aivojen kehityksestä, huh.). Kehityshäiriötkin voivat selvitä tässä vaiheessa ja esimerkiksi mahdollinen lukihäiriö voidaan diagnosoida jo ennen syntymää. Sikiön aivot ovat myös äärimmäisen muokkautuvat, ja jo sikiövaiheessa oppiminen on mahdollista.
Erityisesti kuuloaisti on tässä tärkeä tekijä!
“Me kaikki ollaan opittu jotain raskauden aikana”.
Toisaalta Eino kuitenkin teilasi urbaanilegendan klassisen musiikin soittamisen älykkyyttä lisäävistä vaikutuksista.
“Ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että ylimääräinen sikiöaikainen koulutus edesauttaisi terveen vauvan kognitiivista kehitystä.”
Harmi. Itsehän pidän erityisesti Beethovenin sinfonioista sekä venäläisistä 1900-luvun säveltäjistä.

Kieliteknologian opiskelija Marjo Sutinen esitteli kieliteknologiaa tieteenalana ja sen soveltamista käytöntöön. Tälle varsin poikkitieteelliselle alalle Marjo päätyi filosofian ja espanjan opintojen jälkeen – kieliteknologia soveltaa nimittäin varsin monenlaisia aloja. Kieliteknologia integroi mutkattomasti kognitiotieteitä kielitieteeseen ja filosofiaan.
“Mikä yhdistää seuraavia asioita: Wordin kielenkorjaus, Google Translate, iPhonen siri, sanakirja, joka tunnistaa antamasi sanan taivutetussa muodossa, Stephen Hawkingin robottiääni sekä robottiääni vastaajapalvelussa? – No ne ovat kaikki kieliteknologisia sovelluksia.”
Yksinkertaistaen voisi siis todeta, että kieliteknologia tutkii, miten teknologia saadaan tuottamaan puhetta tai tunnistamaan sitä. Kieliteknologia pyrkii tutkimaan kieltä teknologisesta näkökulmasta – kyseessä on ikäänkuin praktinen ote humanistialaan. Marjo avasi (aluksi niin kovin epämääräisen kuuloista) alaansa konkreettisin esimerkein. Hämmentävää huomata, miten kieliteknologiset sovellukset ovat oikeasti varsin luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Teknologiayhteiskunta ei toimisi ilman kieliteknologiaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Illan kolmas ja viimeinen esitelmä oli Mari Huotarin, illan topchefin, pitämä. Aiheena oli uskonnollinen johtajuus pohjautuen hänen tuoreeseen graduunsa. Vähän harmitti, että jouduin poistumaan ennen tätä. Onneksi Mari on briiffaillut tutkielmaansa aina Think Companylla pyörähtäessään, niin tiedän edes vähän, mistä on kyse. 🙂

Seuraava Think&Do-klubi on torstaina 10.10. eli Think Africa -viikolla. Tuolloin aiheena on “Is Africa the next frontier for sustainable business?”. Tervetuloa, katsotaas mikä cateringpalvelu silloin huolehtii tarjoiluista!