About Deleted User

Special user account.

Post-it -lapuilla susiongelman kimppuun

Mitä jos haluaa iskeä kyntensä kiinni käytäntöön, mutta yliopiston kurssitarjonta ei vastaa tähän kaipuuseen? Ympäristömuutosta ja -politiikkaa opiskelevat Leena, Eevi ja Iitu päättivät tehdä himoitsemansa projektikurssin itse.

viikkiihmisia

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Element Power, Skanska, Luonto-Liitto sekä Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus tarjosivat kukin oman haasteensa opiskelijaryhmille ratkottavaksi. Hynttyyt lyötiin yhteen Helsinki Think Companyn kanssa ja vielä maalilta tuoksuva Viikin tila sai ensimmäiset testikäyttäjänsä kurssilaisista.

Monitieteellisyyttä, konkreettista ongelmanratkontaa ja oikeita ongelmia ihka oikeilta yhteistyökumppaneilta. Sitä oli tarjolla, kun kahden viikon intensiivikurssi pyörähti toukokuun alussa käyntiin. Opiskelijoille kävi nopeasti selväksi, että ympäristöongelmien ratkomiseen tarvitaan ainakin valtava määrä post-it-lappuja. Vessan palauteseinällä esiin nousi väistämätön kysymys: mikä onkaan post-it-lappujen ympäristövaikutus?

viikki

Yksi opiskelijaryhmistä pohtii, miten miten tuulivoimaa ja matkailua voidaan yhdistää, samalla lisäten tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Yhtenä ongelmanratkaisutyökaluna käytetään kärsijöitä, eli yksilönäkökulmaa.

kärsijät2

“Taloyhtiön kokouksissa mielipiteet kiristyvät sähkönkulutuksesta tai jätteenkierrätyksestä puhuttaessa”, Matti 50 v.

Kuten Alina kirjoittaa kurssin blogissa:

“Matti ja Jutta, samoin kuin me todellisuuden helsinkiläiset, eivät vielä tunne ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia nahoissaan. On vaikea hahmottaa oma rooli ja vaikutusmahdollisuudet, kun ongelma ei ole konkreettinen, näkyvä tai välitön.”

Juuri tästä on kyse myös projektikurssimaisessa työskentelyssä. Oman rooli, tiedot, taidot ja niiden käyttömahdollisuudet hahmottuvat parhaiten tarttumalla johonkin konkreettiseen ja näkyvään. Oli se sitten post-it-lappuja tai Kumpulan kampuksella haahuileva opiskelija, jolta voi kysellä hänen kierrätyskokemuksistaan.

Janoatko kuulla lisää ratkaisuista kiperiin ongelmiin? Tule kuuntelemaan ratkaisuja perjantaina Innovatiivisten ympäristöratkaisujen aamuun 16.5. klo 10-12 Viikin Think Companylle (E-talo, Latokartanonkaari 3). Tapahtuman löytää facebookista.

Lisää opiskelijoiden ajatuksia kurssin nettisivuilla.

 

 

What Is Food To You?

Food

Remember that last time when you had a super exhausting day and you decided to skip lunch? Obviously by dinner time you were super hungry and getting a little grumpy. You headed to university cafeteria and… you ran into the longest and slowest queue you have ever seen.

Hunger at the situation described above is a terrible feeling. However, we are priviledged enough to have options: maybe a quick bite at a McDonald’s restaurant nearby or a sandwich from the closest grocery store.

For 800 million people worldwide options for being hungry do not exist. The same time many developing countries are facing problems like malnutrition, one third of all the food in the world is wasted.

Is this what we call sustainable?

Question marks related to food don’t end there. When you start to think of the last dinner you just had, can you actually tell where the food came from? Who produced it? What did it contain? Was it even safe to eat?

Thinking of the whole food cycle can indeed be depressing, like a black hole full of mysteries and problems. But turning things around might help: food can also be powerful.

Eating well makes you feel stronger and have more energy. Cooking together with friends and family is a great social experience.

Think&Do – Think Food

Helsinki Think Company and UN Youth Association Helsinki organized a Think&Do Club event to “Think Food”. Discussion started from the big picture from various different perspectives – after all, food is a subject that has an effect on health, society and environment, among others.

Discussion floated from macro to micro level. Janne Sivonen used Fairtrade as an example on creating a sustainable ecosystem around food through the whole supply chain, including the process of producing, processing, transportation and consuming. Fairtrade also defends consumers rights – when buying Fairtrade products, consumers know what they choose.

Acts on grassroot level are meaningful as well. Kätling Kangur and Vahid Mortezaei from Creative Sustainability shared their experiences on dumpster diving, using it as an example on how to create discussion and build bottom-up movement.

thinkdo food

Change can start from anywhere

We hope that these events and movements are just the tip of the iceberg when trying to solve the problems in the whole food system. Think Food event might have not changed the situation of starvation or malnutrition, but it made participants think and gave concrete examples on how to do good decisions considering food in everyday life.

It can be small, but it’s better than nothing. And that same goes with you: it’s better do something and nothing. Why not cook something together with your flatmates or your friends? Why not go to coffee shop and talk about what you ate that day? Why not join the Restaurant Day? Why not buy local produced food? Why not meet people who are willing to do something about “food”?

Starting is always the hardest part. Let’s think food.

Mari Matsuzaki is a Think Company team member who’s passionate about food – and consuming it sustainably.

TJ 0

Hiljaisuuden rikkovat jouluradio ja viherseinän kastelujärjestelmän hurina. Avantolaisiakaan ei enää näy. Ihan korkea aika siirtyä lomille siis. (paitsi että Tiina on kyllä täällä vielä huomenna pitämässä paikkaa pystyssä, no worries.)

Viimeisen työpäivän kunniaksi postailen tämän täysin turhan postauksen, millä ei ole muuta tarkoitusta kuin toivottaa hyvää joulua, ratkiriemukasta lomaa, onnistuneita UV-bileitä ja supersiistiä ensi vuotta!

Kiittimoi!

Pikkujoulut!

IMG_0190Pikkujouluiltiin perjantaina! Tarjoilut olivat kohdillaan ja viiniä riitti santsattavaksi asti.
IMG_0183

IMG_0187

Juhlapuheilta ei tälläkään kertaa säästytty.
Host-tiimi viihdyttikin pikkujouluvieraita spontaanilla kiitospuheellaan. Päätimme demokraattisesti Katjan kanssa, että Tiina saa luvan aloittaa. Onneksi Tiina oli miettinyt etukäteen fiksua sanottavaa, niin Katjan kanssa pääsimme helpolla. Ja kun puhe kerran pääsi alkuun, niin loppua ei meinannutkaan ihan heti tulla.. Katjan sanoin “Kunhan joku muu aloittaa, niin voin kyllä jatkaa puhumista vaikka loppuillan.”

IMG_0195

Jouluradion lisäksi pikkujouluissa kuultiin myös elävää musiikkia. Illan kulttuuritarjonnasta vastasi Seikkailukollektiivi, ja Katri, Leena ja Niilo olivat aivan yhtä ihastuttavia ja valloittavia kuin aina. Sääli tosiaan, että jazz-laulamisen sijaan Leena ja Katri työllistävät itsensä aivan muiden projektien parissa. 😀

..Mutta oli kyllä oikein mainio ilta ja loistava lopetus tälle vuodelle! Kiitos vaan kaikille osallistuneille.
IMG_0193

Viimeisiä työvuoroja viedään, tämän viikon perjantaina alkaa tammikuun puoliväliin kestävä joululoma. Vuodenvaihteessa uusi tiimi alkaakin pyörittää Think Companya, kun karkaamme Tiinan ja Katjan kanssa maailmalle. Vähän uusia haasteita elämään!

Hyvinvointivaltio kriisissä?

Nuorisotyöttömyys on huipussaan. Eläkepommi uhkaa. Kestävyysvaje on selätettävä ja valtionvelan kasvu pysäytettävä. Homekoulut täytyy kunnostaa, sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava. Millä rahalla?

Politiikka polarisoituu. Syrjäytyminen on vakava uhka pohjoismaisen hyvinvointivaltion stabiliteetille. Tuloerot kasvavat. Alueellinen segregaatio on karu fakta ainakin Helsingissä. Asuako Kontulassa vai Eirassa, kasvattaako lapsensa Itiksessä vai Pakilassa?

Samalla, kun yhdet menestyvät, ongelmat kasaantuvat toisille. Päihteiden, mielenterveysongelmien, asunnottomuuden, kesken jääneiden koulujen ja työttömyyden sekametelisopassa tulevaisuus näyttää toivottomalta – mihin ongelmaan tulisi puuttua ensimmäisenä? Ja mitä tapahtuukaan, jos ongelmat kärjistyvät entisestään? Miten tyytymättömyys ja turhautuminen kanavoidaan? Onko odotettavissa radikalismia ja rasismia, mellakoita ja mielenosoituksia?

Entä muu maailma? Mitä tehdä Syyrian sodalle, pakolaisleireille, ilmastonmuutokselle ja eurooppalaisen radikaalin oikeistopopulismin nousulle?

Think&Do Club presents: Uusia ratkaisuja hyvinvoinnin haasteisiin

Think&Do Club

Torstai-iltana 24.10. kello 17-19 ratkotaan hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Tule siis kuuntelemaan, millaisia ratkaisuja Mainio Social Uni Camp, HY:n ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelma ja Aallon Innovatiivinen kaupunki ovat keksineet hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Klubin “hyvinvointiverstaalla” pääset myös itse osallistumaan ratkaisujen ideointiin – tuo työpajaan jalostettavaksi oma ideasi tai osallistu opiskelijoiden ideoiden jatkotyöstämiseen.

Mukana hyvinvoinnin haasteita ratkomassa:

Anu Pylkkänen: Master Class -mentori; johtaja, edunvalvonta ja vastuullinen yritystoiminta, LähiTapiola
Maija Majamäki: Hyvä työ – Uudet työntekemisen mallit ja nuorten aktivoiminen
Heikki Luoto: Keko-kodit – Uudet asumisen muodot, palvelut ja yhteisöllisyys
Tuurnala Paula: Innovatiivinen kaupunki – Kestävää urbaania kehitystä
Antti Tarvainen, Nora Stenius, Gonzalo Pestana: Mainio Settlements – Hyvinvoinnin ja koulutuksen vientiä Suomesta pakolaisleireille

Tapahtuma löytyy myös Facebookista: https://www.facebook.com/events/448175398636889/. Nähdään torstaina ja pelastetaan hyvinvointivaltio!

Paistaa se aurinko Viikkiinkin!

Kun markkinoinnin opiskelija Konsta Pohjamo ja metsäekonomiaa sekä markkinointia opiskeleva Atte Koskivaara kävivät ensimmäistä kertaa Think Companylla huhti-toukokuun tienoilla, olivat yrityssuunnitelmat vielä alkutekijöissään. Juteltiin tuolloin Viikin maa- ja metsätaloustieteellisessä opiskelevien poikien kanssa heidän visioistaan:

”No meitä vähän kiinnostais ehkä alottaa sellanen puisiin aurinkolaseihin liittyvä bisnes…”.

Muutama viikko sitten Konsta saapui Vuorikadulle ihan supertyylikkäät, puiset aurinkolasit päässään. Mukana oli laatikollinen aurinkolaseja – ensimmäiset tilaukset olivat lähdössä toimitukseen. Näköjään bisnesidea oli sitten ottanut tuulta alleen ihan kivasti!

Konstan ja Aten yritys PÖLLÖT myy bambusta tehtyjä aurinkolaseja eli ”Pöllöjä”. Myynti keskittyy lähinnä verkkokauppaan, mutta yritys on nousujohteisen kehityskulkunsa aikana saanut sovittua jo jälleenmyyntisoppareitakin. Taival onkin ollut yllättävän ruusuinen ja vauhdikas. Konsta ja Atte kertovat kokeneensa lähinnä ”Jipii, hurraa” -tyylisiä hetkiä – isommat epäonnistumiset ovat jääneet välistä. Yksi Pöllöjen jälleenmyyjistä myi juuri aurinkolaseja Koreaan asti. Näköjään maailmanvalloitus on siis hyvässä vauhdissa, vaikka tällä hetkellä toiminnan tarkoituksena onkin saada Pöllöt kaunistamaan suomalaisten kasvoja.

luupöllö2

Aikaa on valitettavasti rajallinen määrä käytettävissä. Tämän myös Pöllöjen pyörittäjät ovat havainneet. Varsinkin nyt, kun yrityksellä menee lujaa, jäävät luennot toisinaan välistä. Yliopiston puolelta on kuitenkin suhtauduttu melko neutraalisti poikien bisnekseen. Yrityksen pyörittäminen onkin nyt ensimmäisten kuukausien aikana opettanut aikataulujen sumplimista ja tehokasta ajankäyttöä.

”Joitain vuosia sitten yrittäjyys olisi voinut jo sanana tuntua hämmentävältä ja haastavalta. Nyt käytännön kokemuksen kautta olemme kuitenkin havainneet, että yrittäjänä on mahdollista toteuttaa ja haastaa itseään erittäin monipuolisesti.”
Konsta ja Atte korostavat rohkeuden merkitystä. Halu toteuttaa itseään omalla, uniikilla tavalla on heille tärkeää. Lisäksi esille nousee se, että vaikka asioiden kanssa tuleekin olla tarkkana, liian spesifiin hienosäätöön ei kannata ryhtyä. Innovatiivisuus katoaa ja asioiden eteneminen hidastuu, jos pilkkua viilataan liian pitkään. Toisinaan siis kannattaa omaksua ”go with the flow” -asenne ja ottaa rohkeasti askelia eteenpäin.

Think Companya Pöllöt ovat käyttäneet työtilana ja muutama tapahtumakin on tullut tsekattua. Ylipäätään he suosittelevat paikan päällä pyörähtämistä, jos yrittäjyys kiinnostaa edes vähän. Sparraus ja inspiroiva ympäristö potkaisevat eteenpäin yrityssuunnitelmien parissa.

Hostin terveiset tilan käyttäjille

Tällä kertaa tiistaiaamupäivä meni keittiötä siivoillessa. Siivouspuuhat herättivät monenlaisia ajatuksia. Erityisesti inspiraatiota tarjosi jääkaappi. En laita “ennen-jälkeen” -kuvia, koska voisitte järkyttyä.

Kun tiloja työntekoon käytät
ja jääkaappia eväilläsi täytät –
nimilapulla merkkaa tuorejuustorasia
muutoin on yhteistä omaisuutta tuokin asia.

Äläkä turhaan Supermarkettiin ravaa,
saatika uutta maitopurkkia avaa –
kannattaa avatut tölkit juoda ensin pois,
tällöin jääkaappimme hiukan tilavampi ois.
Jos kuitenkin uuden purkin avaat,
toivottavasti siihen avauspäivämäärän tavaat.

Kun kahvia työnteon lomassa juot,
kai tyhjän mukin tiskikoneeseen tuot?
Lusikat ja lautaset voit samalla koneeseen laittaa
– kas, kun kamala siivo työntekoa haittaa.
Teehän kuitenkin ensin tarkistus pikainen,
ettei puhtaiden astioiden sekaan sujahda likainen!

Valitettavasti äitisi ei siivoa tätä tilaa,
mutta hostin fiiliksen ylimääräinen siivoilu pilaa.

😀

Pannariperjantai!

1209299_627845227259509_1735400362_n
No mutta onhan Think Company nyt maailman siistein duunipaikka! Tulin töihin ja vastassa oli uunituoretta pannukakkua. Katja oli ollut tuottoisa oman työvuoronsa aikana 🙂

IMG_0125IMG_0124 “Tultiin tänne ihan vaan brainstormaamaan, kun meillä on vähän yrittäjyysvisioita! Ei oo ennen käyty täällä, mutta tiedettiin tilan olemassaolosta ja päätettiin tulla tsekkaamaan millanen paikka tää on.”

Ihan hyvä ajoitus tulla tsekkaamaan tilat ja pitämään palaveria, kun vastassa on kaksi pellillistä pannukakkua sekä pannarin kaveriksi hilloa ja sokeria. Ja itseäni odottaa oikein rattoisa junamatka kotiin Pohjois-Pohjanmaalle, kun sieppaan kaikki ylijäämäpannarit matkaevääksi!

Byrokratialla ja hallinnon hitaudella on sittenkin puolensa

 Suomalaiset valittelevat usein virkamieskoneiston hitautta ja byrokratian rattaissa jumittamista. Lainsäädäntö ja tarkat säännökset kuitenkin luovat pohjan sille, että Suomessa eläminen on varmaa ja turvallista.

Suomi nimittäin loistaa Maailmanpankin vertailussa sen suhteen, missä on helpointa yrittää. (http://www.doingbusiness.org/rankings) Suomi on tutkimuksen mukaan maailman 11. paras maa pyörittää bisnestä. Tutkimuksessa on huomioitu esimerkiksi verotus, rajamuodollisuudet, luoton saannin helppous ja sähköverkon kattavuus. Suomalaisen yhteiskunnan valttikortteja ovat korruption vähyys ja hallinnon läpinäkyvyys (Joo, kansainvälisessä vertailussa suomalainen päätöksenteko ja virkamiesten toiminta on luotettavaa, läpinäkyvää ja korruptio on minimaalista).

Ensimmäiseksi listalla ovat kiilanneet Singapore ja Hongkong – Singaporen ehdoton valtti on alhainen verotus, mikä houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä. Yrittäminen on Singaporessa myös juridisessa mielessä helppoa ja yleinen mielipideilmasto suhtautuu yrittäjyyteen arvostaen. Hongkong taas on hallinnollisesti Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, mutta globaalisti katsottuna itsenäinen ja vapaa markkinatalousalue, joka tunnetaan veroparatiisina. Suomi taas on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka ensisijaiset preferenssit ovat jossain muualla kuin kansainvälisten suuryhtiöiden houkuttelussa.. Sinänsä Suomen sijoitus on siis suhteellisen korkea, kun kilpakumppaneina kerran on veroparatiiseja ja erityishallintoalueita.

Yrityksen perustamisen helppoudessa Suomi ei kuitenkaan pärjää. Suomen sijoitus on pudonnut kymmenen pykälää sitten viime vertailun… Ilmeisesti tässä se byrokratian rautainen verkko hidastaa ja hankaloittaa toimimista hiukan.

Listan hännillä on afrikkalaisia valtioita. Tähän kuitenkin on mahdollisesti luvassa muutosta tulevina vuosina. Stereotypiset mielikuvat Afrikasta – köyhyys, korruptio, nälänhädät ja kurjuus – kannattaakin korjata. Kehittymättömät olosuhteet tarkoittavat toisaalta köyhyyttä, toisaalta lukemattomia mahdollisuuksia innovoida ja luoda uutta. Maanosalla ja sen asukkailla on potentiaalia. Ensi viikolla järjestettävä Think Africa -week pyrkiikin avaamaan Afrikan mahdollisuuksia ja korjaamaan vääristyneitä käsityksiä maanosasta ja sen ihmisistä sekä bisneselämästä. “Sustainable business” ei ole vain korkealentoista idealismia, vaan konkreettista toimintaa, jossa hyvän- ja hynänteko integroituvat.

Otaniemestä Meilahteen ja takaisin

..eli mitä siitä syntyy, kun yliopistorajoja rikotaan ja pakkaa sekoitetaan aivan häikäilemättömästi!

Tiedekunta- ja yliopistorajoja ylittävä BMI Innovation Project on neljän tiedekuntajärjestön innovatiivinen yhteistyörupeama. Kolmeviikkoisen projektin aikana neljästä eri ainejärjestöstä kerätyt opiskelijaryhmät ottavat ratkaistavakseen jonkin yhteistyöyrityksen tarjoaman haasteen. Mukana on lääketieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopiston informaatioverkostojen, bioinformaatioteknologian sekä tuotantotalouden opiskelijoita.

Idea yhteistyörupeamaan syntyi kahden kaverin tarpeesta ”tehdä jotain pientä yhdessä”. Toinen näistä kaveruksista, projektin puuhamies Kristian Taipale on 23-vuotias lääketieteen ja kauppatieteen opiskelija. Aktiivinen ainejärjestötoiminta ja kokemus tapahtumien järjestämisestä ajoivat etsimään vastapainoa opintoihin projektitouhuista. Aluksi tarkoituksena oli järjestää bileet, mutta homma lähtikin vähän lapasesta. Lääketieteen ylioppilas ja informaatioverkostoja opiskeleva aaltolainen päätyivätkin yhdistämään voimansa ammatillisessa mielessä ja järjestämään teekkari- ja lääkäriosaamista sekä yliopisto- ja yritysmaailmaa yhdistävän projektin.

BMI Innovation Projectin perusideana on tuoda yhteen lääkisläiset ja teekkarit käytännön työskentelyn merkeissä. Käytännön työskentely tapahtuu tiimeissä, jotka ratkovat yritysten heille antamiaan projekteja. Yhtenä tausta-agendana on kasvattaa ymmärrystä eri ammattiryhmiä kohtaan. Opiskellessa on liian helppo jumiutua hengaamaan ainoastaan omassa tiedekuntakuplassaan. Tällöin vuorovaikutus eri ammattiryhmien välillä jää syntymättä. Teekkarit ja lääkärit tekevät surullisen vähän yhteistyötä keskenään, vaikka kummallakin alalla olisi runsaasti annettavaa toiselle. Yhdistämällä teknistä ja lääketieteellistä osaamista ja erilaisia näkökulmia syntyy paljon enemmän ideoita kuin tarkastelemalla ongelmia ainoastaan yhdestä aspektista – tämä huomattiin jo viimevuotisen projektin aikana.

Tämän vuoden BMI Innovation Projectiin oli helppoa saada mukaan yhteistyökumppaniyrityksiä, sillä viime vuonna mukaan lähteneet firmat tarjosivat innokkaasti projekteja tänäkin vuonna. BMI Innovation Projectin keissit ovat yritysten itse suunnittelemia. Tämä hyödyttää yrityksiä ja toisaalta opiskelijatkin kokevatkin sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Viimevuotiset yhteistyöyritykset olivat tyytyväisiä opiskelijoiden aikaansaannoksiin ja ottivat tiimien ratkaisuja osaksi liiketoimintaansa. Esimerkiksi projekti, jossa pyrittiin lisäämään yläasteikäisten kiinnostusta terveyskasvatukseen synnytti vision terveellisiin elämäntapoihin perehdyttävästä pelistä. Lääketietokeskuksen kanssa rakennettiin nettipalvelu paikkaamaan puhelinpalvelun valuvikoja. Opiskelijat tuottavat siis käyttökelpoisia ratkaisuja yritysten ongelmiin. Tämän vuoden BMI Innovation Projectissa on luvassa esimerkiksi pään 3D-kuvantamiseen liittyvä tehtävä. Kyseisessä Planmegan tarjoamassa haasteessa lääketieteellinen ja tekninen osaaminen nivoutuvat selkeästi yhteen – teekkarit osaavat tarkastella kuvantamislaitteiden teknologista pohjaa, kun taas lääkärit osaavat arvioida käyttäjänäkökulmaa.

DSC_4141

Työskentelylauantai Think Companylla

Kristian kehuu poikkitieteellisen, yliopistorajoja ylittävän yhteistyön toimivuutta. Sitä paitsi lääkäri- ja teekkariopiskelijat ovat hänen mukaansa loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Lääkärit tosin aliarvioivat helposti omaa osaamistaan – kuulostaa ylipäätään yliopistolaisille tyypilliseltä ongelmalta. Omia taitoja pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Niiden arvo tajutaan vasta ryhmätyötilanteessa. Teekkarit taas tarttuvat haasteisiin ”kyllä me tähän pystytään!” -asenteella. Toimintakulttuurit kuitenkin ovat hyvin samankaltaisia molemmilla aloilla. Kristian nostaakin esille sen, että olisi mielenkiintoista lähteä laajentamaan projektia erilaisemmalle porukalle. Mikään ei rajoita rikkomasta tiedekuntarajoja vieläkin radikaalimmin. Esimerkiksi teologi-lääkäri-valtsika-teekkari -yhteistyöllä voitaisiin löytää huimia ratkaisuja moniulotteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samalla opittaisiin ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Ja ”loppujen lopuksi opiskelijat ovat tosi fiksuja ja hyviä tekemään, kunhan vain ryhtyvät toimeen!”,
kuten Kristian toteaa.

BMI Innovation Project on osallistujille kolmiviikkoinen puristus. Aikaakin se vie – tämä on karsinut jonkin verran lääkisopiskelijoiden osallistumista. Varsinkin viimeiset illat (ja yöt) vierähtävät intensiivisen työskentelyn parissa. Projektin aikataulut on pyritty järjestämään lääkisopiskelijoiden ehdoilla, sillä kyseisen tiedekunnan akateeminen vapaus on yksi rajatuimmista. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain hyvästä aikatauluttamisesta, kuten Kristian toteaa.

Kristian tosin kahta vaativaa tutkintoa tekevänä ja BMI Innovation Projectin järjestäjänä onkin ehkä yli-inhimillisen tehokas ja taitava ajankäyttäjä. Projektin järjestäminen nimittäin vie aikaa vielä osallistumistakin enemmän. Tapahtuman järjestämisestä saatu kokemus kuitenkin palkitsee, vaikkei se Kristianin lääkisopintoja juuri hyödytäkään. Projektin järkkäily tuo lähinnä vastapainoa opintoihin – yhteistyötä yliopiston kanssa ja esimerkiksi opintopisteiden saamista projektista on harkittu. Palkitsevinta kuitenkin on uusiin ihmisiin tutustuminen ja oman maailmankuvan avartuminen. BMI Innovation Projectin avulla on lisäksi viety lääketieteelliseen tiedekuntaan hiukan uudenlaista asenneilmapiiriä, minkä Kristian nostaakin yhdeksi projektin tärkeimmistä tavoitteista.

BMI Innovation Projectin yhtenä päämääränä on hyödyttää kaikkia osallistujia, niin yrityksiä kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat saavat projektin aikana käytännön työkokokemusta. Ja sen lisäksi, että yritykset ovat ottaneet opiskelijoiden ideoita osaksi liiketoimintaansa, myös projektiin osallistuneet ovat onnistuneet ujuttautumaan yrityksien palkkalistoille. Tavoitteena on tehdä projektista jokavuotinen perinne ja mahdollisesti laajentaa osallistujakuntaa – tänä vuonna mukana on teekkareiden ja lääkäreiden lisäksi yksi farmaseutti. Yhtenä visiona on, että tämänkaltaiseen aktiviteettiin osallistumisen jälkeen opiskelijalla olisi vain pieni askel siihen, että tämä alkaisi tehdä täysin omaa juttuaan. Kristian nostaakin esille sen, että olisi hienoa murtaa lääkisläisten ennakkoluuloja yrittäjyydestä. ”Ei meillä ole mitään annettavaa yritysmaailmaan” ja ”ei koske meitä” -tyyliset ajatukset rikotaankin BMI Innovation Projectissa. Yhtenä haaveena olisi myös nähdä, että jokin tiimi jatkaisi yhteistyötä projektin jälkeenkin.

Jollei olisi mukana järjestämässä tapahtumaa, ”kyllä mä lähtisin tähän mukaan!” Kristian toteaa lopuksi. ”Varsinkin olisi siistiä, jos jotain vastaavaa tulisi vielä laajemmallakin pohjalla! Perusidea on todettu toimivaksi ja tällaisia projekteja olisi mahtavaa nähdä muuallakin. Kaikilla on jotain annettavaa.
DSC_4143

Kristian myös nostaa esille ThinkCompanyn roolin tällaisen toiminnan edistämisessä. Jo pelkkä tilan olemassaolo edistää poikkitieteellistä ja uudenlaista ajattelua sekä toimintaa – esimerkiksi BMI Innovation Project jalkautui Vuorikadulle syyskuun lopulla työskentelylauantain merkeissä. Projektin aikaansaannokset esitellään 12.10. messutapahtumassa Design Factorylla. Jos kiinnostaa nähdä, mitä kampusten välinen yhteistyö parhaimmillaan synnyttää, kannattaa mennä tsekkaamaan!