Aloita ennen kuin lopetat

Päivitetty teksti täällä.

Ei liene uutta tietoa kenellekään, että saadakseen jotain aikaan täytyy ensin aloittaa. Mitä se todella tarkoittaa, ei sitten olekaan enää niin itsestäänselvää. Neil Fioren erinomaisessa kirjassa The Now Habit puhutaan paljon nimenomaan aloittamisen tärkeydestä. Kirja antaa vinkkejä siihen mitä tehdä, kun tekemisen valtavan määrän vuoksi jo aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Monestihan ajatuskulku menee jotenkin näin: “pitäisi olla tekemässä A mutta B:kin on vielä kesken enkä ole vielä aloittanutkaan C:tä, ja oon jo aika väsynyt kaiken ajattelemisesta… hengailen nyt hetken vaan FB:ssa/luen uutisia/selailen Käyttäytymisarkkitehtuuria”. Ja mitään ei tule tehdyksi.

Psykologit kutsuvat löytäjänsä mukaisesti Zeigarnik-vaikutukseksi aivojen taipumusta pitää kiinni keskeneräisistä asioista. Legendan mukaan silloinen neiti Bluma Zeigarnik oli ravintolassa ja hämmästeli, kuinka tarjoilija muisti tarkasti kaiken, mitä he olivat syöneet – kunnes he saivat maksettua. Maksutapahtuman jälkeen kysyttäessä tarjoilijalla ei ollut enää käryäkään siitä, mitä seurue oli tovi sitten tilannut. Zeigarnik-vaikutuksen tulokseksi voi ajatella sitä tunnetta, joka keskeyttää ajatuksesi ja kuiskaa ”Pssst, hei! Etkös nyt unohtanut jotain?”.

Tuottavuuden kannalta on paradoksaalista, että asioita pitää aloittaa jotta ne voi lopettaa, mutta mitä enemmän asioita on aloittanut, sitä enemmän ja useammasta asiasta Zeigarnik tökkii aivoja. Koska nykyaikaisen tietotyön maailmassa kiireellisiä asioita saattaa tulla valtavasti päivän aikana, on syytä osata vaihtaa tehtävästä toiseen sulavasti (ei kannata tehdä niitä yhtä aikaa, koska multitasking ei vaan toimi (1)). Sitten kun hoitaa yhtä kiirehommaa pois alta ja alkuperäinen tehtävä on jäänyt kesken, rouva Z keskeyttää ajatuksen virtaa nalkuttamalla alkuperäisestä asiasta, a) vieden resursseja nykyiseltä hommalta ja b) aiheuttaen virheitä nykyisessä tehtävässä.

Jotta voitaisiin keskittyneesti hoitaa yksi vihollinen (työtehtävä) alta pois ja sen jälkeen keskittyä täysillä seuraavaan, on Z vaiennettava. Tämä onnistuu yksinkertaisella niksillä: vakuuttamalla sille, että on olemassa suunnitelma (2). Kun kirjoittaa jonkinlaiselle listalle seuraavan, konkreettisen askeleen jonkin asian edistämiseksi, sitä koskevat ajatukset helpottavat kummasti.

Zeigarnik-vaikutusta voi mielestäni hyvin verrata nalkuttamiseen. Jos sinulle nalkutetaan siitä, kuinka tiskit on pesemättä, saatat pestäkin ne jossain vaiheessa. Jos sen lisäksi nalkutetaan jatkuvasti siitä, että asunto on imuroimatta, pyykit ripustamatta, vatsaläskit sulattamatta ja muutenkin olisi aika hommata oikea työ ja mennä parturiin, helposti noiden väliltä jättää valitsematta ja katsoo vielä yhden tv-ohjelman.

Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että 1. on hyvä ajatella aloittavansa asioita sen sijaan, että ajattelee saavansa ne ”aikaiseksi”, 2. vain yhtä asiaa kerrallaan voi tehdä täysillä, koska moniajo ei toimi (itse asiassa se on vain peräkkäistä fokuksen vaihtamista asiasta toiseen) ja 3. tehtävien edistäminen mahdollisimman nopeasti ja vähin virhein vaatii täysiä resursseja, jolloin muistutukset kannattaa siirtää pään sisältä sen ulkopuolelle. Ainakin itse voin sanoa eläväni aiempaan hosumiseen nähden tuotteliaampaa ja stressittömämpää elämää harjoittamalla näitä periaatteita.

Artikkeliviitteet:

(1) Sanbonmatsu, D. M., Strayer, D. L., Medeiros-Ward, N., & Watson, J. M. (2013). Who Multi-Tasks and Why? Multi-Tasking Ability, Perceived Multi-Tasking Ability, Impulsivity, and Sensation Seeking. PloS one, 8(1), e54402.

(2) Masicampo, E. J., & Baumeister, R. F. (2011). Consider it done! Plan making can eliminate the cognitive effects of unfulfilled goals. Journal of personality and social psychology, 101(4), 667.

 

Evoluutiopsykologian neuvot työolojen parantamiseksi

Aside

Uusi vuosi, vanha työ?

Työpaikan käyttäytymisarkkitehtuurin muutoksilla voidaan lisätä hyvinvointia ja tuottavuutta, kertovat evoluutiopsykologit tuoreessa artikkelissa. Kirjoittajien mukaan työolojen järjestäminen vastaamaan paremmin olosuhteita, joihin olemme kehittyneet, tuo mukanaan monia etuja.

Joitain huomioita artikkelin esittelemistä tutkimustuloksista:

– Ikkunat ja niistä tuleva auringonvalo lisäävät hyvinvointia, keinovalo ei.

– Ilman puhdistamisen lisäksi viherkasvien tuomiin hyötyihin kuuluvat työtyytyväisyyden, fyysisen terveyden, luovuuden ja tuottavuuden lisääminen.

– Torkut keskellä päivää parantavat päättelykykyä ja valppautta, lisäten päivän aikana suoritettujen tehtävien määrää ja tiedonkäsittelyn tehokkuutta. Torkut myös toimivat kofeiinia parempina oppimisen avittajina.

– Liikunnan lisäys esimerkiksi 10 minuutin liikuntatauon muodossa voi parantaa työntekijöiden elämänlaatua.

– Koiran läsnäolo työpaikalla voi parantaa ihmisten sosiaalisia suhteita ja ryhmätyön tuloksellisuutta.

Listan voi kiikuttaa pomolleen.

Hyvinvoivaa alkanutta vuotta!

 

Lähde: Evolution in the Office: How Evolutionary Psychology Can Increase Employee Health, Happiness, and Productivity. (http://www.epjournal.net/wp-content/uploads/EP10770781.pdf)

Millaiset asiat ovat sinulle helppoja? Johdatus käyttäytymisarkkitehtuuriin

Featured

Päivitetty versio tekstistä täällä.

Viime vuosina neurotieteet ovat edenneet suurin harppauksin eteenpäin ja aivojen toiminnasta tiedetään valtavasti enemmän, kuin vielä lyhyt hetki sitten. Yksi tärkeistä löydöksistä koskee aivojen rakennetta: niissä tapahtuu muutoksia – fyysisiä, kokemuksen luomia muutoksia – läpi elämän.

Yksi tapa havainnollistaa asiaa on ajatella, kuinka aivot ovat kuin metsä, jonka paljon kuljetuille alueille muodostuu polkuja, joita pitkin kulkeminen helpottuu. Mitä enemmän jotain asiaa tekee, sitä helpommaksi se tulee – esimerkiksi mitä enemmän kiukuttelee, sitä paremmaksi tulee kiukuttelussa. Moni lienee kuullut myös tutkimuksista, joissa huomattiin lontoolaisten taksikuskien tilan hahmottamista käsittelevien aivoalueiden olevan fyysisesti erilaiset kuin tavallisilla tallaajilla, tai siitä, miten kielten oppiminen kasvattaa aivoja.

Toistaiseksi aivoja voi käyttää vain yksi henkilö, niiden omistaja. Teemme päivittäisessä elämässämme valintoja, joista muovautuu polkuja aivojemme metsään. Toimimme siis paitsi kulkijoina, myös muovaajina – arkkitehteina. Siinä, missä rakennusarkkitehdit muokkaavat fyysistä ympäristöä ja sitä kautta jopa käyttäytymistä, käyttäytymisarkkitehdit muuttavat käyttäytymistä mielensisäisten rakenteiden avulla. Kun tulet tietoiseksi omasta käyttäytymisestäsi ja pyrit aktiivisesti muuttamaan sitä haluamaasi suuntaan, muutut satunnaisesta kulkijasta käyttäytymisarkkitehdiksi.

Käyttäytymisarkkitehtuurilla tässä blogissa viitataan sellaisten mielensisäisten käyttäytymismallien luomiseen, jotka tilannetekijöihin yhdistettynä saavat yksilöt, tiimit ja yhteisöt voimaan ja toimimaan paremmin niin suorituskyvyn, kuin hyvinvoinninkin kannalta.

Käyttäytymisarkkitehtuurin taustatieteinä voi nähdä psykologian ja erityisesti sosiaalipsykologian, mutta se ei rajaa itseään yksittäiseen tieteenalaan. Sen tuntemuksesta voi hyötyä niin oman itsensä hallitsemisessa kuin muiden käyttäytymisen ymmärtämisessä, ennustamisessa ja muuttamisessa.

Mitä teet, siksi muutut. Mitä aiot tehdä huomenna?

 

Kirjallisuutta:

  • John B. Arden – Rewire Your Brain: Think Your Way to a Better Life
  • Richard H. Thaler & Cass R. Sunstein – Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness
  • Bruce Hood – The Self Illusion: How the Social Brain Creates Identity