Viikko 3: Timantteja ja tulvia

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin tietokantojen monipuolisempaa käsittelyä ja yhdistämistä. Ensimmäiset pari tuntia antoivat minulle tunteen, että aiempien tehtävien parissa puurtaminen olisi mahdollisesti jo tuottanut tulosta, sillä ohjelman käyttö sujui ongelmitta ja jotkin toiminnot alkoivat tulla jo selkärangasta. Kahvitauon aikana ehdin jopa huolestua siitä, etten saa enää blogiani väritettyä erilaisilla kommelluksilla QGIS:n käytöstä. Onnekseni tämä huolenaihe osoittautui pian turhaksi, sillä tauolta palattuani ruudulleni ilmestyi säännöllisesti tuo iki-ihana pyörivä sininen rengas, joka nostaa verenpaineeni hetkessä korkeammalle kuin makkaraa ja olutta kittaavalla keskivartalolihavalla suomalaisella miehellä. Kirosanoissa oli pidättelemistä, kun QGIS kaatuu jokaista pientäkin operaatiota tehdessään ja muu ryhmä menee vauhdilla eteenpäin minun pyöriessä hermostuneena takapulpetin ääressä.

Päivän ensimmäinen karttaharjoitus koski mannerta, joka on minulta vielä henkilökohtaisesti kokematta, mutta jonne matkakuume on jatkuva ja kova, nimittäin Afrikkaa. Tein koropleettikartan koskien internetin käyttöastetta valtioittain vuonna 2017 ja toisena teemana havainnollistin myös timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijoittumista. Havaitaan, että erityisesti timanttikaivokset ja konfliktialueet ovat melko yhteneviä keskenään.  Vaikka toisaaalta Itä-Afrikassa on paljon konflikteja, vaikkei siellä timantteja olekaan ja Etelä-Afrikassa puolestaan on runsaasti timantteja, mutta ei monia konflikteja. Myös Pohjois-Afrikan ja Guineanlahden rannikon öljyesiintymien läheisyydessä esiintyy huomattava määrä konflikteja, mutta nämä alueet eivät mene yksi yhteen yhtä selkeästi kuin timanttikaivokset ja konfliktit. Aineisto oli laaja ja siitä olisi voinut tuottaa vaikka mitä teemakarttoja. Mielenkiintoista olisi esimerkiksi konfliktien tapahtumisvuoden sekä timanttikaivosten perustamisvuoden ja öljykenttien poraamisajankohdan yhtäläisyyksien tutkiminen, mikä antaisi tarkempaa informaatiota näiden muuttujien yhteyksistä toisiinsa. Kiinnostavaa olisi myös tutkia esimerkiksi timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuusluokittelua selvittääkseen tarkemmin Afrikan luonnonvarojen jakautumista. Myös internetin käyttöaste oli aineistossa eri vuosina, mistä voisi luoda karttasarjan havainnollistamaan sen kehittymistä.

Toinen valmistettava kartta koski kotimaamme vesistöjä. Laskin jokaiselle Suomen valuma-alueella tulvaindeksin ja esitin ne koropleettikartalla. Odotetusti tulvien riski merkittävin on Pohjan- ja Suomenlahden rannikoilla, muualla maassa tulvaindeksi on melko alhainen. Lisäksi kartalta tulee ilmi Suomen ylpeydenaiheen eli tietenkin järvien jakautuminen. Kartasta voidaan tehdä nopea johtopäätös, että alueen järvisyys näyttää vähentävän sen tulvariskiä. Järvisyyttä on kuvattu pylväillä, joiden saaminen näkyviin aiheutti päänvaivaa kerrakseen. Onneksi meitä oli monta avutonta kurssilaista samassa liemessä pähkäilemässä asiaa ja olipa mukana pohdinnoissa myös joitakin ylempien vuosikurssien opiskelijoita. Lopulta ratkaisin ongelman muuttamalla varmaankin jokaista mahdollista muuttajaa yksitellen ja jostakin maagisesta nappulasta sain vihdoin pylväät näkyviin. Itse tosin koen, ettei niihin tuhlattu aika ollut ihan lopputuloksen arvoista, sillä mielestäni niistä on melko hankalaa tulkita ilmiötä. Järvisyyden olisi mahdollisesti voinut tuoda esille ymmärrettävämmin ympyrädiagrammeja hyödyntäen, mutta niiden laatimiseen minulla ei valitettavasti enää riittänyt aikaa eikä kärsivällisyyttä. Pikaisella selailulla en löytänyt tätä toteutustapaa myöskään muiden kurssilaisten blogeista, mutta Anttonin blogista löysin hienon kaavion järvisyyden havainnollistamiseksi.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/2019/01/29/tietokantaliitoksia-ynna-muuta/ (luettu 14.2.2019)