Koronavirus on käännekohta digitalisaation aikaan

Koronapandemia on käännekohta, jonka seurauksena globalisaation kriisistä pelkistyy oleellinen.

Keskustelu globalisaation ajan kriisistä on voimistunut. Teoksessaan The Levelling – What´s next after globalization (2019) amerikkalainen taloustieteilijä Michael O´Sullivan manaa globalisaation loppua: maailmanlaajuisesta talouden, markkinoiden, kansakuntien ja kulttuurien yhdenmukaistumisen ajasta kuljemme hänen mukaansa kohti monen keskuksen (multipolar) valta-asetelmaa, jota ei voi hallita vanhoin konstein. Maailmanlaajuinen vuorovaikutus ei ole loppumassa, mutta sosiaalisen kanssakäymisen muodot ovat muuttuneet.

Globaalille taloudelle ja kaupankäynnille COVID-19 -pandemia on ollut kriisi, jolla on erittäin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tuoreessa kirjoituksessa O´Sullivan (2020) toteaa juuri koronaviruksen paljastaneen globalisaation keskeiset heikkoudet. Pandemian kansainvälinen hallinta on epäonnistunut. Kansakunnat ja isot yritykset muuttavat politiikkaansa ja toimintatapojaan.

Koronapandemia on luonnollisesti uhka, joka on torjuttava. Toisaalta sen kanssa kamppailu tekee näkyväksi järjestelmien heikkouksia. Tilanteessa tulee koetuksi se, miten keskinäisriippuvaisessa verkostojen maailmassa elämme. Verkostojen lähes kaikkialle ulottuva vaikutus tulee näkyväksi. Olemme kaiken keskellä ja saavutettavissa, alttiita niin viruksille kuin muillekin vaikutuksille.

Kriisi on käännekohta, jonka seurauksena globalisaatiosta jää jäljelle se ydin, jota ilman uusikaan maailma ei voi toimia: kykymme viestiä ja toimia yhteistyössä yhteisien päämäärien suuntaisesti. Tulevaisuudessa siihen liittyy yhä tiiviimmin tietoa ja dataa kantavat teknologiat, verkot ja alustat. Seuraava yhteistoiminnallinen ponnistuksemme tuleekin 2020-luvulla kohdistumaan digitalisaation ajan arjen muutoksiin.

”Sattuneista syistä valmisteluryhmien toinen työpajavaihe toteutetaan etänä”

Saamme päivittäin esimerkkejä siitä, miten digitalisaation ajan arki muuttuu käytännössä. Esimerkiksi työrutiineihin etsitään vaihtoehtoja. Suomessa kaikki opettajat miettivät nyt etäopetuksen pedagogiikkaa. Ihmisten kiinnostus vaihtoehtoihin kasvaa: voisin tilata ruokaa verkon kautta, osallistua verkossa järjestettävään konserttiin tai tavata ystäviä virtuaalisessa yhteisötilassa? Sosiaalinen media tukee ihmissuhteiden ylläpitämistä niin kirkon kuin kansalaisjärjestöjen ja perheiden piirissä.

Ihmiset ovat siirtyneet etätyöhön. Pidempänä jaksona se on monille uusi asia. Kokemusta kertyy, mutta ei ole itsestään selvää, että työskentely kotioloissa sujuu yhtä helposti kuin työpaikalla. Varsinkaan, jos siihen ei ole etukäteen valmistautunut. Monipaikkainen työ koskettaa näin yhä useampia ja käsite saa laajasti konkreettista sisältöä.

Tietoliikenneverkot kuormittuvat juuri nyt monista uusista käyttäjistä kaikkialla maailmassa, kun arjen toimia käännetään digitaalisiksi. Tämä puolestaan kiihdyttää palvelujen kehittämistä ja niihin perustuvaa liiketoimintaa. Samalla huomaamme, että alueellisesti kattavat ja käyttäjäkuormaa kantavat tietoverkot ovat keskeistä uuden maailman infraa.

Uskon, että Suomi tulee lähikuukausina osoittamaan muutoskestävyytensä. Laaja ja harvaan asuttu maa on viruksille haastava maasto edetä. Eri tasoilla hyvin organisoitunut yhteiskuntamme pystyy torjumaan pandemian kaltaisia globaaleja vaikutuksia melko tehokkaasti. Meillä on osaamista, kyky toimia yhdessä sekä toimiva infra.

Koronapandemia osoittaa käännekohdan, jonka vaikutuksista opitaan ja kärsitään eri tasoilla ja tahoilla. Poikkeusajan vuosi 2020 painuu sosiaaliseen muistiimme pysyvästi. Samalla päättäväisyydellä, jolla nyt torjumme koronaa, meidän on mahdollista ponnistaa myös digitalisaation aikaan. Tästä tilanteesta voimme ottaa matkaan mukaan ajatuksen yhteistyön ja yhteishengen merkityksestä, mutta myös kaikki ne tärkeät kokemukset ja opit, joita saamme uusista digitaalisista toimintatavoista.

Kirjoittaja Torsti Hyyryläinen työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkimusjohtajana ja varajohtajana.

Lähdeviitteet:
O´Sullivan (2020): Coronavirus reveals globalisation’s weakness: https://www.thearticle.com/coronavirus-reveals-globalisations-weakness
Josephine Wolff (2020): Our Internet Isn’t Ready for Coronavirus:
https://www.nytimes.com/2020/03/17/opinion/coronavirus-broadband-internet-work-from-home.html

2 thoughts on “Koronavirus on käännekohta digitalisaation aikaan

  1. Ajatuksia herättävä blogikirjoitus, kiitos Torsti Hyyryläiselle. Yksi mahdollinen (nyt jo nouseva?) trendi, johon korona-kokemuksen vaikutukset hyvinkin ulottuvat on metropolien purkautuminen. Resilienssi saattaa hyvinkin edellyttää, ja nyt digitalisaation pakotetusti nopea kehitys mahdollistaa, uudenlaisen yhteiskuntarakenteen, jossa kylät ja maaseututaajamat ponnistavat takaisin jaloilleen elinvoimaisen yhteiskunnnan perusrakenteeksi.

  2. Päivitysilmoitus: OmaDigi – Osaamisen mahdollistaminen digitaalisissa hyvinvointipalveluissa – Lumen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *