South Ostrobothnia – the next island of innovation in Finland?

This is the second post I’m writing for Ruralia blog.

Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.

Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.

I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun

Matkailussa aitous luo pohjan kestävyydelle

Viime vuoden lokakuussa minua pyydettiin mukaan tutkimushaastatteluiden tekemiseen ja analysoimiseen Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla-hankkeeseen.

Haastatteleminen on aina oppimisprosessi. Niin haastattelijalle kuin haastateltavalle. Se alkaa valmistautumisesta. Haastattelijalla on oltava riittävä esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä, muuten tulee helposti kysyneeksi vääriä asioita, tai ei kykene tyydyttävällä tavalla vastaamaan haastateltavien tarkennuspyyntöihin. Itse palautin kestävän matkailun aihepiirin mieleeni muun muassa instituuttimme aikaisempia julkaisuja lukemalla. Silmäilin myös esimerkiksi alan klassikkoa, YK:n julkaisemaa Brundtlandin raporttia vuodelta 1987.

Haastateltavien valitseminen on aina oman pohdintansa paikka. Millä perusteilla mukaan otettava joukko rajataan? Kuinka monta? Pieniä vai suuria, vanhoja vai uusia, miltä paikkakunnilta, miltä toimialoilta ja niin edelleen. Lue loppuun

Ecological and societal needs are undermined in the preparation of Finnish agricultural policy

 

 

 

 

The EU’s common agricultural policy (CAP) is currently being prepared in negotiations between the Commission, the Council of Ministers and the Parliament and, through national strategic plans, by the Member States. The process is at a crucial phase: The Member States should present their final plans for open review in the summer of 2021. With implementation starting in 2023 the CAP will impact agriculture until 2030s.

Future decade of farming is shaped by decisions made now – but whose voices are being accounted for, who makes the decisions and who benefits from them? Lue loppuun

Asiakas ja asukas – resurssi vai hyödyke?

Kun viisi-kuusivuotiaana nassikkana sain ensimmäisen oman pankkitilini ja sen todistukseksi pankkikirjan, kokemus oli sen verran omanarvontuntoa nostattava, että muistan sen edelleen. Asiakassuhde sai hyvän alun, kun pankin tätikin puheli mukavia lasta huomioiden. Kun myöhemmin ajattelen 1970-luvun lapsuuttani, oli se nykymittapuulla taloudellisesti tiukkaa aikaa. Mummun tekemä takki taisi palvella koko alakoulun ajan ja kirpputorilta hankitut luistimet eivät paljon nilkkaa tukeneet. Lauantaimakkara maistui leivällä hyvältä. Samanaikaisesti Postilla oli varaa lähettää Kultapossukerho-lehteä ja pankissa oli tervetullut olo jatkossakin. Lue loppuun

Työ- ja elämälähtöisyys – Itsereflektoivaa pohdintaa kandikurssin palautteen äärellä

Hiljattain saimme jälleen päätöksen työelämälähtöisen maaseudun kehittämisen kandikurssin. Arvosanojen lisäksi on annettu ja saatu kirjallista palautetta molemmin puolin. Kiitokset vielä kaikille kurssille osallistuneille opettajille ja opiskelijoille.

Silloin kun itse parikymppisenä opiskelin, ei opettajille juuri palautetta annettu kuin korkeintaan epävirallisesti ainejärjestön lehden kautta. Kurssitulokset kiinnitettiin laitoksen seinällä olevalle ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi kuin Lutherin teesit. Tietosi tai tietämättömyytesi tentissä oli kaikkien kiinnostuneiden tiedossa. Toisinaan opettajilta kyllä sai kirjallista palautetta ja joskus sanallistakin. Vanhemmassa professorikaartissa oli vielä yksittäisiä henkilöitä, jotka saattoivat esimerkiksi pyytää luokseen ja vaatia selvennyksiä epäselvästi kirjoittamiisi esseisiin. Yleensä ohjausta kuitenkin annettiin vain seminaaritöiden valmistelun ja niiden käsittelyn yhteydessä. Lue loppuun

Luonnotonta matkailua

Näin korona-ajan jatkuessa alkaa jo kaivata pirtin seiniä pidemmälle, siis matkalle. Monelta on varmaan jossain elämän vaiheessa kysytty, että mitä tekisit, jos voittaisit lotossa. Ihan vastaavanlaisen toiveikkaan unelmoinnin saa aikaan tänä päivänä kysymys ”Minne matkustaisit, jos korona nyt loppuisi?”.

Niin, minne matkustaisit? Ennen kuin vastaat, kerron muutamia asioita matkailusta ennen koronaa, pandemian aikana ja aavistuksia, mitä se voisi olla koronan jälkeen. Lue loppuun

Alustaekosysteeminen kunta- ja aluekehittäminen

Kuinka alusta- ja datatalous valjastetaan palvelemaan yleishyödyllisiä tavoitteita? Alustaekosysteemien tarkastelulla on vakiintunut asema yritystutkimuksessa. Niiden toimintamalleja voisi soveltaa nykyistä enemmän myös yleishyödyllisten järjestelmien suunnittelussa sekä kunta- ja aluekehittämisessä. Lue loppuun

Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun