Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä

Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun

Entrepreneurship + Innovation = A Sustainable Food System for Finland

Food plays a central role in our life. It doesn’t matter if we are foodies who love trying multiple dishes at fancy restaurants, or someone who sees food as nothing but fuel: we all have one thing in common – we need to eat to survive.

Meals frame our day. Eating a varied diet can nourish both body and mind, can bring us joy and connect us with others. But there is something we often forget to reflect about: the big, complex mechanisms that allow us to bring food to the table, i.e the food supply chain. Lue loppuun

Mielensäkohottaja

Kyllä minun mieleni taas niin kohosi joululomalla miniän kanssa keskustellessa. Akateemisia ollaan molemmat, niin kiva käydä sivistynyttä keskustelua maailman menosta. Ja hyvältähän se meno näyttää koronasta huolimatta, tai noh, muutaman koronan kanssa vielä paremmalta, hehheh.

Jostain syystä miniä kuitenkin synkisteli, vaikka vuosikin oli juuri vaihtumassa. Hirveästi huolia ja murheita sillä oli, ja niin minun täytyi sitten heti ohjata huomioni muualle: hyviin asioihin. Ilmastoahdistusta ei parane saada nyt kun on uusi vuosi ja uudet kujeet. Ei ennen kuin siihenkin saadaan rokote. Ja onneksi se tulee sitten ekana niille riskiryhmäläisille: naisille, joilla menee helposti tunteisiin nämä jutut. Olenhan minä sitä Gretaakin seurannut, niin näkeehän siitä, miten paljon mielen päällä näillä nuorilla naisilla on. Lue loppuun

Tiedesynteesien säveltäjät ja kapellimestarit

Heti alkuun täytyy todeta, että tiedän klassisesta musiikista aivan liian vähän ja käyn konserteissakin turhan harvoin. Silti olen viime aikoina huomannut pohtivani useasti sinfoniaorkesterin ja monitieteisen tutkimuskonsortion analogiaa. Ehkä alitajuntaani on salakavalasti tunkeutunut konsulttien uusi muotitermi orkestrointi, jossa kuka ties onkin edeltäjiään enemmän sisältöä. Lue loppuun

On the Edge of the Food Futures: The Third Annual Cultured Meat Symposium

Toni Ryynänen, Senior Researcher, Leader of the Human in Digital and Sustainable Economies research group, Ruralia Institute

Niko Räty, Grant-funded Researcher, Ruralia Institute (The Finnish Cultural Foundation)

Jana Moritz, Grant-funded Researcher, Ruralia Institute (The Kone Foundation)

The annual Cultured Meat Symposium 2020 (CMS20) gathered more than 700 people interested in the recent developments of cultured meat from all over the world. Despite the online format, the conference atmosphere was positive, the attendees were active, and networking was successfully realised via the Slack communication platform. Lue loppuun

Minne menet ruoantuotanto?

Eksoottisia hedelmiä, lammasta Uudesta-Seelannista, ranskalaista patonkia ja hyllymetreittäin eurooppalaisia juustoja. Kauppojen ruokahyllyt notkuvat tuotteita ympäri maailmaa ja tarjonta onkin runsaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Sesongista riippumatta. Kuluttajat ovat tottuneet, että mitä tahansa ruokaa on saatavilla lähes vuorokauden ympäri. Myös oman kylän kaupasta. Entä kotimaiset tuotteet? Valion kevytmaito, arkijuusto, HK:n sininen lenkkimakkara ja Vaasan ruispalat ovat tuttuja tuotteita läpi maan. Keskittynyt elintarvikkeiden jalostus ja kauppa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa samat tuotteet löytyvät kauppojen hyllyiltä Hangosta Utsjoelle ja kansalaisen täytyy valita ostopaikka kahden kirjaimen väliltä. Lue loppuun

Kuntaelinvoiman palapeli

Pasi Saukkonen, projektitutkija, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Palapelissä on useita, tiiviisti tosiinsa nivoutuvia paloja. Jos niitä puuttuu, se särkee arvoituksen ratkeamisen ja kuvan muodostumisen. Kuntien elinvoimassa on analogiaa tähän historialliseen peliin. Kuntaelinvoiman palapelin kokoamiseen tarvitaan nyt uutta lähestymistapaa ja innokkaita rakentajia. Lue loppuun