Aihearkisto: Luomu, luonnonvarat ja elintarviketuotanto

Lähiruokatiedon äärellä

|
Vastaa

Päivi Töyli toimii Ruralia-instituutissa projektipäällikkönä Seinäjoella.

Vuonna 2007 kokoontui kahdeksan hengen työryhmä pohtimaan, mikä auttaisi sekä ruoka-alan ammattilaisia että kuluttajia löytämään paremmin pientuottajien tuotteita. Tärkeimmäksi asiaksi nousi, että tieto olisi löydettävissä jostakin helposti ja avoimesti.

Ryhmä päätyi siihen, että luodaan verkkosivut, joille kerätään yritystietoa eri alueilta. Aikaisemmin tietoa oli jaettu lähinnä painettujen tuotekatalogien avulla, ja ne olivat hyvin paikallisia ja tietojen päivittäminen oli hidasta.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi-teemaryhmä julkaisi vuonna 2006 strategian ”Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen – valtakunnallinen strategia vuosille 2007-2013”. Sen viitoittamana teemaryhmä loi yhteistyössä laajan verkoston kanssa viestinnän tueksi elintarvikealan pienyrittäjyyden ydinviestin: ”Aitoja makuja”. Tämän ydinviestin ympärille muodostuikin pitkäkestoinen koti lähiruokaviestinnälle.

Ruoka-Suomi-teemaryhmän kautta oli olemassa maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien verkosto. Siksi nähtiin hyväksi, että oman alueensa parhaiten tuntevat asiantuntijat vastaavat verkkosivuille laitettavan yritystiedon lisäämisestä ja päivityksestä.

Tekeminen on silloin koordinoidumpaa ja paikallisten yritysten on helpompaa ottaa yhteyttä jo ennestään tuttuun ja lähellä olevaan henkilöön. Maakunnallista yhteyshenkilöistä muotoutui yhä voimissaan oleva Aitoja makuja -verkosto.

Kyllä ostaisin paikallisten yritysten tuotteita, mutta mistä niitä löydän?

Aitojamakuja.fi avattiin 30.9.2008 ja silloin sivustolla oli noin 500 yrityksen tiedot. Nyt, kun juhlistamme sivuston 15-vuotispäivää, hakupalvelusta löytyy noin 2200 yrityksen tiedot. Sivusto luotiin juuri oikeaan aikaan, sillä lähiruoka lähti nousukiitoon vuonna 2010 ja yritystiedolle ilmeni suuri tarve. Muutaman vuoden sisällä vahvistui ajatus siitä, että sivusto toimisi hakupalvelun ohella lähiruokaan liittyvän tiedon kokoajana.

Elintarvikealan kehittämistoiminta kytkeytyy tiiviisti yritysten kehittämiseen, joten yrittäjille luotiin oma alasivu, jonne kerättiin ennen kaikkea heille suunnattuja oppaita, ohjeita ja vinkkejä. Sivustolla on tietoa myös lähiruoka-alan hanketoiminnasta ja alan tutkimustiedosta. Erittäin hyödylliseksi sidosryhmän piirissä on koettu Aitoja makuja -tapahtumakalenteri, jonne kerätään kattavasti ruoka-alaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilta Suomea.

Kuvakaappaus verkkosivusta, jonka keskellä on iso kuva, jossa rypytetään rönttösiä.

Aitoja makuja -verkkosivu nykymuodossaan.

Aitojamakuja.fi on kotipesä REKO- ja nimisuojatiedolle. 

Heti alkuvuosina oli selvää, että viestinnän tueksi ja tiedonlevittämiseksi tarvitaan toimia, joten Turun yliopiston Brahea-keskus haki ja toteutti valtakunnallisia Aitoja makuja -hankkeita maaseutuohjelman rahoituksella. Hankkeiden puitteissa kehitettiin sivuston sisältöä ja tehtiin monipuolista viestintää tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Sivuston rakennetta ja ilmettä on uudistettu vuosien saatossa useamman kerran. Alun vaaleanpunaisesta värimaailmasta siirryttiin hyvin äkkiä sinivalkoiseen, jota myöhemmin täydennettiin vihreällä.

Yksi kantava ajatus koko ajan on ollut, että pidetään tietty yhtenäisyys Aitoja makuja -ilmeessä, jotta siitäkin saadaan viestintään toistuvuutta ja tunnettuutta.

 

Sivusto otti ensiaskeliaan tämännäköisenä.

Aitojamakuja.fi-sivuston viestintä laajeni myös sosiaalisen median kanaviin ja ensimmäisenä otettiin käyttöön Facebook-sivut. Myöhemmin tiedonvälittämisen kanaviksi tulivat myös X (ent. Twitter), Instagram ja oma YouTube-kanava. Samaa linjaa noudattaen Ruoka-Suomi-tiedotuslehti muuttui nimeltään Aitoja makuja -lehdeksi vuonna 2018.

Edellä mainittuna vuonna yhdistettiin lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden kehittämistoiminnan koordinointi valtakunnallisella tasolla Ruokasektorin koordinaatioksi. Luomulla ja luonnontuotteilla on myös omat viestintäkanavansa (luomu.fi ja aitoluonto.fi), mutta aitojamakuja.fi toimii hankkeen yhteisenä tiedotuskanavana ja se on edelleen myös lähiruoan tietolähde. Yhdistävänä tekijänä lähiruoalla, luomulla ja luonnontuotteilla on muun muassa pienyrittäjyys ja sitä kautta paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen.

Nyt on aika juhlia ja tehdään se nauttimalla paikallista ruokaa ja juomaa. Aika näyttää, millaiseen suuntaan teini-ikäinen aitojamakuja.fi tästä jatkaa.

Kirjoittaja on ollut mukana luomassa aitojamakuja.fi-sivustoa sen alkuhetkistä lähtien. Nykyisin hän koordinoi Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ruokaketjuhankkeista.

Countdown to InnoFood – the international event where food innovators, entrepreneurs and researchers meet

|
Vastaa

Silvia Gaiani.

How does the future of food look like? What is the role that food entrepreneurs can play in shaping it? What is South Ostrobothnia currently doing to support food innovations that combine sustainability with high quality nutrition?

These are just some of the questions that will be at the center of the InnoFood event, taking place in Seinäjoki (Frami) on the 7th and 8th of September 2023 for the second time.

The event is organized by Ruralia Institute which is sponsoring it in collaboration with the University Consortium of Seinäjoki and the Regional Council of South Ostrobothnia.

Partners are a number of national and international organizations, including Into Seinäjoki, FIBAN (Finnish Business Angels Network), Viikki Food Design Factory, Agriventure Finland, Concilio Oy and Kirkenes Innovation Festival in Norway. InnoFood will be part of the Food Days, organized by RDI Institutions in South Ostrobothnia.

The idea of the event came at the end of 2021 when, while doing research on food entrepreneurship and innovations in South Ostrobothnia and interviewing entrepreneurs, I understood that – despite a thriving regional food economy – food start-ups were having a hard time in being established and innovations were happening at a slow speed.

Therefore, I started to think how to possibly contribute to spread and enhance a start-up culture in South Ostrobothnia and attract an international community for cross contamination and exchange of ideas: there was (and still there is) a strong need for the food supply stakeholders to meet, for researchers to discuss project ideas with food companies and for food entrepreneurs to meet with investors and business developers.

Thanks to the support of UCS and Tampere University, a first edition of the event took place in 2022, with a great regional and international participation. This year InnoFood will be even more international, with a strong focus on the Nordic countries and Finland and with a day completely devoted to start-ups promotion.

The event is expected to be a disruptive happening with the main aims to inspire, promote brainstorming and networking, give place to new business initiatives and enhance the Finnish food ecosystem. The event is expected to give place to collaborations among different businesses (large companies, SMEs and start-ups) and between research and potential start-ups.

South Ostrobothnia food ecosystem will be at the centre of an interesting panel conversation that will involve major national and regional stakeholders and will discuss about regional food strategies, the smart food sector renewal and how to promote regional food start-ups.

At the end of the first day, a photo exhibition about the connection between food and different people (farmers, students, entrepreneurs) organized by Katja Juhola with photos taken by Fabio Scito during the ISEAS project, will be shown. The exhibition will represent an additionally mean to think about the future of food and make the audience reflect on the meaning of food.

InnoFood will also serve as a barometer to monitor changes and advancements in the food innovation ecosystem – not only in Finland but in the Nordic countries and Europe –, will respond to the skills needs of the labour market and will attract international, national, regional experts, food start ups and companies in a stimulating and enriching environment.

The event – unique its format and content – is free of charge and only requires registration. It will be opened by Jaakko Kiiskilä, Mayor of Seinäjoki.

Speakers include Paul Iske, Professor of Open Innovation & Business Venturing at the School of Business and Economics of Maastricht University and founder of the Institute for Brilliant Failures, Jan Ameri, Executive Chairman of ArcticStartup and Arctic15, Nima Sophia Tisdall, co-founder of Blue Lobster in Denmark and investor, Jonathan Eng, Project Leader for Healthy and Sustainable Food Systems at the Nordic Council of Ministers, Sara Roversi, founder  of the Future Food Institute in Italy, Laura Forsman, Manager at Viikki Food Design Factory, Elena Inguglia, Business developer at Helsinki Innovation Services, Maja Kruuse, founder of ICE Innovation Festival in Kirkenes, Norway and many others.

Please check the event webpage!

Pelto kestävän tulevaisuuden oppimisympäristönä

|

Sattuipa takavuosina hassu tilanne, kun kysäisin lounasravintolan nuorelta tarjoilijaharjoittelijalta, mistä heidän ruokansa tulee. Keittiöstä, hän vastasi. Kun kysyin, mistä se tulee keittiöön, hän totesi, että ruokavarastosta. Kohtaamiseni nuorukaisen kanssa opetti minulle, että oppimisympäristö on syytä ajatella laveasti.

Lue loppuun →

Respond – Recover – Thrive! Building resilience for South Ostrobothnian food companies

|

Silvia Gaiani

Unlike the effects of global warming, which are still invisible to many, the COVID-19 pandemic has taken center stage and forced many people to change their habits and companies to rethink their business strategies. The connectedness and inherent complexity of the global food system has become a matter of public conversation as consumers and producers have started to question the resilience of many aspects of food systems. Due to the supply-and-demand shocks during the first stages of the pandemic, the food sector had to face the challenge of acknowledging its own vulnerabilities and promoting adaptive actions across the supply chains.

Lue loppuun →

Hiilestä(kö) kiinni?

|

Tutkijatohtori Galina Kallio (yllä) ja väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas (alla)

 

Iltalamppu

Iltalamppu, miksi palat?
Tunne miehen mielialat:
toivotonta kättä kaksi
hioo hiiltä valkeaksi.
-Einari Vuorela-

 

 

 

Ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi aikamme keskeisistä haasteista, johon pyritään löytämään ratkaisuja sekä globaalilla tasolla että paikallisesti, myös Suomessa. Metsätalouden ohella maatalous on erityinen toimiala, jolla nähdään olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa hiilensidontapotentiaalia (1). Onkin alettu puhua hiiliviljelystä (2), jolla viitataan yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin ja toisaalta hiiltä maaperään varastoiviin viljelytoimenpiteisiin.

Lue loppuun →

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

|

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun →

South Ostrobothnia – the next island of innovation in Finland?

|

This is the second post I’m writing for Ruralia blog.

Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.

Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.

I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun →

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä

|

Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun →