Sattuipa takavuosina hassu tilanne, kun kysäisin lounasravintolan nuorelta tarjoilijaharjoittelijalta, mistä heidän ruokansa tulee. Keittiöstä, hän vastasi. Kun kysyin, mistä se tulee keittiöön, hän totesi, että ruokavarastosta. Kohtaamiseni nuorukaisen kanssa opetti minulle, että oppimisympäristö on syytä ajatella laveasti.
Silvia Gaiani
Unlike the effects of global warming, which are still invisible to many, the COVID-19 pandemic has taken center stage and forced many people to change their habits and companies to rethink their business strategies. The connectedness and inherent complexity of the global food system has become a matter of public conversation as consumers and producers have started to question the resilience of many aspects of food systems. Due to the supply-and-demand shocks during the first stages of the pandemic, the food sector had to face the challenge of acknowledging its own vulnerabilities and promoting adaptive actions across the supply chains.
Tutkijatohtori Galina Kallio (yllä) ja väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas (alla)
Iltalamppu
Iltalamppu, miksi palat?
Tunne miehen mielialat:
toivotonta kättä kaksi
hioo hiiltä valkeaksi.
-Einari Vuorela-
Ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi aikamme keskeisistä haasteista, johon pyritään löytämään ratkaisuja sekä globaalilla tasolla että paikallisesti, myös Suomessa. Metsätalouden ohella maatalous on erityinen toimiala, jolla nähdään olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa hiilensidontapotentiaalia (1). Onkin alettu puhua hiiliviljelystä (2), jolla viitataan yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin ja toisaalta hiiltä maaperään varastoiviin viljelytoimenpiteisiin.
Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun
This is the second post I’m writing for Ruralia blog.
Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.
Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.
I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun
Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun
Food plays a central role in our life. It doesn’t matter if we are foodies who love trying multiple dishes at fancy restaurants, or someone who sees food as nothing but fuel: we all have one thing in common – we need to eat to survive.
Meals frame our day. Eating a varied diet can nourish both body and mind, can bring us joy and connect us with others. But there is something we often forget to reflect about: the big, complex mechanisms that allow us to bring food to the table, i.e the food supply chain. Lue loppuun
Kyllä minun mieleni taas niin kohosi joululomalla miniän kanssa keskustellessa. Akateemisia ollaan molemmat, niin kiva käydä sivistynyttä keskustelua maailman menosta. Ja hyvältähän se meno näyttää koronasta huolimatta, tai noh, muutaman koronan kanssa vielä paremmalta, hehheh.
Jostain syystä miniä kuitenkin synkisteli, vaikka vuosikin oli juuri vaihtumassa. Hirveästi huolia ja murheita sillä oli, ja niin minun täytyi sitten heti ohjata huomioni muualle: hyviin asioihin. Ilmastoahdistusta ei parane saada nyt kun on uusi vuosi ja uudet kujeet. Ei ennen kuin siihenkin saadaan rokote. Ja onneksi se tulee sitten ekana niille riskiryhmäläisille: naisille, joilla menee helposti tunteisiin nämä jutut. Olenhan minä sitä Gretaakin seurannut, niin näkeehän siitä, miten paljon mielen päällä näillä nuorilla naisilla on. Lue loppuun