Viljelty liha ja muuttuvat maaseudut

Viides kansainvälinen viljellyn lihan konferenssi Maastrichtissa 6.–8.10.2019

Konferenssi kokosi paikalle maailmanlaajuisesti alan tutkijoita, joita kiinnosti soluviljelmäteknologiat ja niillä tuotettu liha. Soluviljelytekniikat mahdollistavat eläinperäisten maataloustuotteiden kasvattamisen bioreaktoreissa ilman varsinaisia tuotantoeläimiä. Vaikka ensimmäinen soluviljellystä lihasta paistettu burgeri syötiinkin jo vuonna 2013, ei sen tuottaminen ole vieläkään ongelmatonta. Haasteita ovat esimerkiksi viljellyn lihan korkea tuotantohinta, lopputuotteen rakenne ja siihen vaikuttavien aineosien, kuten rasvan tuottaminen, sekä kuluttajien ennakkoluulot uutta teknologiaa kohtaan. Lue loppuun

Elintarvikesektori paikkaperustaisen biotalouden veturiksi

Biomassaintensiiviset symbioosit tarjoavat järjestelmätason ratkaisun kaupunkiseutujen kestävään kehittämiseen hajautetusti. Lue loppuun

Viljelty liha suomalaisissa verkkokeskusteluissa: kulttuurintutkijaopiskelijan sukellus bioteknologian maailmaan

”Viljellystä lihasta keskusteleminen voi ravistella totuttuja ruokaan ja lihaan liittyviä käsityksiämme, vaikka tuotteita ei ole vielä saatavilla kaupoissa.” Lue loppuun

Mielikuvalihaa lautasellani – osallisena globaalissa lihakiistassa

Ruokaketjun hakkeri, Beyond Meat, ärsyttää ja provosoi meitä muita ruokaketjun toimijoita: viranomaisia, tuottajia, kauppaa ja kuluttajia. Tällä tavalla se on saanut maailmanlaajuista näkyvyyttä. Se pyrkii tekemään meistä osallisia lihakiistassa. Lue loppuun

Luomuviljelijä Siperiassa

Venäjän maatalous on viime vuosikymmenen aikana kasvanut yllättävän nopeasti ja maa on noussut yhdeksi maailman merkittävimmistä maataloustuotteiden viejistä. Tämä on toteutunut keskittämällä maaomaisuudet yhä suuremmassa määrin venäläisten omien yksityisten suurtilojen, ’agro-holdinkien’ käsiin ja toteuttamalla massiivisia investointeja yksityisin ja valtion voimin. Tällä tiellä on jatkettu jo pitkään ja äskettäin hallitus on asettanut uusia määrällisiä tavoitteita viennin kasvattamisesta. Näin halutaan vähentää maan talouden riippuvuutta yksipuolisesti energian viennistä. Lue loppuun

A.I. Virtanen kiertotalouden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen pioneeri

Maatalouden kestävyyden haasteista, kehityksestä ja A.I. Virtasesta kuulimme Ruralia-instituutin 30-vuotisjuhlassa filosofian tohtori Ilkka Herlinin juhlapuheessa. Virtasta voidaan pitää myös kiertotalouden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen pioneerina. Jäinkin pohtimaan, mitä tämän päivän kiertotaloudella on oppimista AIV-järjestelmästä. Mitä virikkeitä Virtasen tutkimus- ja kehittämistyö voi antaa nykyiselle maatalouden ja maaseudun kestävyyden haasteiden kanssa ponnistelevalle Ruralia-instituutille? Lue loppuun

Roskakaloista hyönteisruokaan ja hirvenmetsästykseen – harjoittelijan kokemuksia ELPIS-hankkeessa työskentelystä

Helmikuun lopussa selailin TepJobs-palvelua, kun eräs ilmoitus kiinnitti huomioni heti. En aktiivisesti etsinyt harjoittelupaikkaa, vaan selailin sivustoa tutkiakseni, olisiko siellä minua kiinnostavia paikkoja. Tätä ilmoitusta en voinut kuitenkaan ohittaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti etsi harjoittelijoita hankkeeseen, jossa tutkitaan negatiivisen leiman poistamista ympäristömyönteisestä liiketoiminnasta ja kuluttajakäyttäytymistä.

Lue loppuun

From a seminar room to an oven – a case of societal impact of research

The need of societal impact of research or research project is nowadays highlighted not only by the University but by each and every research funding source. Societal impact has many faces, to the extend, that everyone knows it, but nobody can say how it really looks or should look like. One thing is clear, research or knowledge, must have an impact on people in general, preferably, a positive impact. The number of reads, or attendance could be, and often is, used as a measure of the societal impact of research. However, the actual outcome of how the obtained knowledge has effected a person is, from that numbers, unknown.

Lue loppuun

Ruoantuotannon tulevaisuuksia ja ylläpitojärjestelmiä – solumaataloutta ja viljeltyä lihaa

Kansainväliset ruokajärjestelmät rakentuvat monimutkaisista verkostoista. Lisäksi nykyjärjestelmien kanssa kitkaisesti yhteensopivia uusia teknologiota esitellään kiihtyvällä tahdilla. Olemassa olevien ja uusien ruokajärjestelmien yhdistelmissä muokkaantuvien käytäntöjen uskottava kuvaaminen on siten tarpeellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Lue loppuun

”Suihkussa liian vähän painetta, muuten kaikki hyvää”

Kylmää, loskaa, pimeää… eipä ihme, että juuri nyt, jos milloinkaan, sitä haikailee jonnekin muualle – aurinkoon ja lämpöön. Sakenevan räntäsateen kiihdyttämänä matkahaaveet lähtevät lentoon: matkatoimistojen nettisivujen kuvissa palmut huojuvat, valkoiset rannat hohtavat kutsuen, voi melkein kuulla jääpalojen kolahtavan lasiin ja haistaa aurinkorasvan tuoksun. Ryhdyn selaamaan hotellivaihtoehtoja: merinäköala tai muu kaunis maisema olisi kiva, siisti ja rauhallinen ympäristö myös, ilmastointilaite olisi ihan must, jos on kauhean kuumaa ja jos vielä olisi paikallisia tuotteita aamupalapöydässä, niin sehän olisi siinä. Kuulostaako tutulta? Lue loppuun