Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla

Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun

Roskakalasta ekoinnovaatioksi

Kesätuuli hellii lämpimänä ja puna-valkea koho keinuu auringon kultaamien aaltojen tahtiin. Järven rantaa reunustavat valkokylkiset koivut, jotka ovat juuri kesän vihreimmillään. Veneen pohjalla on vanhassa hillopurkissa kastematoja… Palataanpa kuitenkin keskelle talvea ja rikotaan kesäpäivän kirkkaus ajatuksilla ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemiseen tarvittavista ekoinnovaatioista – sellaisten alkujuuret löytyvät nimittäin sieltä järveltä. Lue loppuun

Feministinen lakeus

Suomessa on juuri järjestetty kahdet vaalit, joissa naiset menestyivät hyvin. Ministereissäkin on nyt naisenemmistö ja uusi komissaari on myös todennäköisesti nainen. Vaikka Etelä-Pohjanmaa on maakuntana ollut lasikattojen murtamisessa hyvin asialla, uusimpaan eduskuntaan lähti Vaasan vaalipiiristä vain kolme naista. Se on erikoinen tulos, kun kansanedustajia on kaikkiaan 16. Jos Jutta Urpilaisesta tulee komissaari, niin tilalle nousee vaasalainen Matias Mäkynen ja suhdeluku on sen jälkeen 2/14. Kyseessä on varmaankin onneton työtapaturma, joka ei heijastele mitään sen suurempaa asennemuutosta. Pitää muistaa, että molemmat naispääministerit ovat kuitenkin olleet lakeuden kasvattamia ja tukemia. Antti Tuurinkin mukaan Etelä-Pohjanmaalla viisaus asuu erityisesti ’vanhoissa’ naisissa. Lue loppuun

Keikalla

Ensimmäisen kerran olin opettamassa aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten.  Opetettava aine oli historiaa, vahvinta kouluainettani, jota oli tullut myös harrastettua lapsesta saakka. Pari perusopintojen kurssiakin olin jo yliopistossa suorittanut, joten osaamiseni oli huippuluokkaa. Pidin ensimmäiset tuntini minimaalisella valmistelulla luennoiden. Näin jälkikäteen ajatellen valittu pedagoginen lähestymistapa ei ollut paras mahdollinen opettajalle eikä oppilaille. Oppikirjassa olevat asiat käytiin kyllä läpi, mutta mahtoiko lukiolaisten päähän jäädä mitään noista tunneista? Lue loppuun

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun

Polku Green Care -palvelujen tuottamiseen

Oletko kiinnostunut tarjoamaan luontoperustaisia, kokemuksellisia ja osallistavia Green Care -palveluja?

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on luonut yhteistyössä Green Care Finland ry:n kanssa polun Green Care -palvelujen tuottamisen tueksi. Polku on suuntaa antava ja voidaan käyttää yhtenä mallina palvelujen tuottamisen suunnittelussa. Polku löytyy kokonaisuudessaan tekstin lopusta.

Lue loppuun

Ruoantuotannon tulevaisuuksia ja ylläpitojärjestelmiä – solumaataloutta ja viljeltyä lihaa

Kansainväliset ruokajärjestelmät rakentuvat monimutkaisista verkostoista. Lisäksi nykyjärjestelmien kanssa kitkaisesti yhteensopivia uusia teknologiota esitellään kiihtyvällä tahdilla. Olemassa olevien ja uusien ruokajärjestelmien yhdistelmissä muokkaantuvien käytäntöjen uskottava kuvaaminen on siten tarpeellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Lue loppuun

Treffeillä kolmatta tehtävää hoitamassa

Wikipedian mukaan treffit tarkoittavat sovittua tapaamista, etenkin seurustelutarkoituksessa. Treffit tekee onnistuneeksi se, että treffikumppaneilla on yhteisiä kiinnostuksen aiheita. Jos intressit eivät kohtaa, toisia treffejä ei todennäköisesti tule.

Olen menossa treffeille, ensimmäisen kerran kai vuosikymmeniin. Vähän jännittää, mutta niin kai treffeille mennessä kuuluukin. Toivottavasti ruoka ei juutu kurkkuun tai juoma läiky rinnuksille. Nämä treffit eivät kuitenkaan toteudu mitenkään romanttisessa mielessä, vaan kyse on tiedetreffeistä. En ole menossa treffeille edes yksinäni, vaan yhdessä kollegani kanssa. Tiedetreffit ovat Seinäjoen yliopistokeskuksen organisoimia vapaamuotoisia tapaamisia esimerkiksi aamupalan, kahvin tai lounaan merkeissä. Tiedetreffien aikana molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan ja parhaimmassa tapauksessa syntyy siemen tulevaa yhteistyötä varten. Joka tapauksessa päästään ainakin tutustumaan uusiin ihmisiin rennossa ympäristössä. Tällaiset treffit ovat siis yksi tapa toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa.

Lue loppuun