Kirjoittajan arkistot:Aapo I Jumppanen

Tuloskunto

|

Eräs tutkimusryhmä, jonka jäsen olen, on saamassa näillä näkymin vain yhden julkaisupisteen kuluvan vuoden aikana, useiden julkaisujen siirtyessä ensi vuoden puolelle osin meistä riippumattomista syistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet läpi vain yhden paperin, vaan niitä lienee ollut kymmenkunta. Ne ovat kuitenkin olleet esimerkiksi vertaisarvioimattomia ”harmaita” tutkimusraportteja ja suurelle yleisölle tarkoitettuja kansantajuisia tekstejä, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö ei rahoitusmallissaan juuri arvosta. Ne eivät ole myöskään hääviä valuuttaa akateemisen meritoitumisen kannalta, joskaan ei niistä haittaakaan liene. Lue loppuun →

Keikalla

|

Ensimmäisen kerran olin opettamassa aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten.  Opetettava aine oli historiaa, vahvinta kouluainettani, jota oli tullut myös harrastettua lapsesta saakka. Pari perusopintojen kurssiakin olin jo yliopistossa suorittanut, joten osaamiseni oli huippuluokkaa. Pidin ensimmäiset tuntini minimaalisella valmistelulla luennoiden. Näin jälkikäteen ajatellen valittu pedagoginen lähestymistapa ei ollut paras mahdollinen opettajalle eikä oppilaille. Oppikirjassa olevat asiat käytiin kyllä läpi, mutta mahtoiko lukiolaisten päähän jäädä mitään noista tunneista? Lue loppuun →

Rantaelämää

|

Yksi työssäkäyvän ihmisen elämän kohokohtia on loma. Koska lomaa on rajallinen määrä, pyritään se hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Monet suuntaavat esimerkiksi ulkomaille maksimoidakseen arjesta irti pääsemisen. Näin tein minäkin osana perheemme pakoa pimeästä Suomesta kohti etelän aurinkoa. Lue loppuun →

Lähtijät

|

Yhdet lähtevät omasta vapaasta tahdosta ja toiset pakon edestä. Osa lähtee nopeasti ja yllättäen. Toisten ääriviivat haalistuvat hitaasti, kunnes eräänä päivänä heitä ei enää ole. Joku lähtijöistä katsoo taakseen pitkään, kun toisen katse on ollut muualla jo vuosia.

Toisten lähteminen lisää myös omia lähtemiseen liittyviä ajatuksia. Miltä se tuntuisi? Uskaltaisiko? Olisiko se helpotus ja uuden alku vai tuhoisaa itsepetosta, jolla sivusta seuraten ei koskaan olisi ollut minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia? Olisiko kuitenkin parempi jäädä ja tyytyä siihen mitä on? Lue loppuun →

Kärpästen herra – ajatuksia lomalta paluusta

|

Aapo_blogiinYleisradion uutisointia useamman vuoden seurattuani olen tullut siihen käsitykseen, että kesäloma on työssäkäyvän ihmisen vaarallisinta aikaa. Elämänhallinta lähtee lapasesta terassilla tai sitten muuten vain havahtuu elävänsä vääränlaista elämää, siis olevansa esimerkiksi väärässä työssä tai asuvansa väärän ihmisen kanssa Lue loppuun →

Päästiin huipulle, ei yhteiskuntaan! Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen yhteiskunnallisesta merkityksestä

|

Aapo_nettiinKuten hyvin tiedetään, Helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin liittyvä toinen infotilaisuus järjestetään keskiviikkona 27. tammikuuta. Miten tähän on tultu, ovat monet yliopistolaiset kysyneet mielessään. Miksi työpaikat ovat vaarassa, miksi yliopistolaitoksen rahoittamista ei nähdä investointina tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kansantalouden kulueränä? Lue loppuun →

“Night seminar is more important than the day seminar” – In the Search of Japanese Wisdom

|

Aapo_nettiin5[1]Ruralia Institute has a cooperation agreement with Hirosaki University situated in Aomori prefecture in the most northern part of Japanese main island Honsu. Our Japanese colleagues have visited us more than ten times. Researchers of Ruralia Institute have also been in Hirosaki numerous times. We have participated in conferences and seminars together and published some joint papers now and then. In the spring of 2014, I was made an interesting offer by Professors Carpenter and Koyata. They would like to see me teaching an intensive course on European integration at the Faculty of Humanities in the department of international society. Lue loppuun →

Onko Suomi jakautunut kahtia? Maaseutututkimuksellinen näkökulma käytävään keskusteluun

|

Aapo_nettiin5[1]Sunnuntaina pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen olemme saaneet lukea mediasta kärkkäitä viestejä siitä, että Suomi olisi viimeisimpien vaalien myötä jotenkin perustavanlaatuisesti jakautunut kahtia: Arvoiltaan liberaaliin kaupunkiin sekä arvokonservatiiviseen maaseutuun. Lue loppuun →

Insinööreistä

|

Aapo_nettiin5[1]Kevättalvella pääsin mukaan erääseen kirjaprojektiin. Kyseessä ei ole kaunokirjallinen teos hanketyön hyvistä, pahoista ja rumista käytännöistä, vaan tekniikan alan koulutuksen kehityshistorian kokoaminen Seinäjoella 1960-luvulta tähän päivään. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan laadintaa siitä, miten Seinäjoen Teknillisestä koulusta muotoutui nykyinen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö ja mitä sitten tapahtuikaan. Oppilaitoshistorian lisäksi tässä TAHKO-hankkeessa tarkastellaan myös alan koulutuksen elinkeinoelämäyhteistyön muotoja eri vuosikymmeninä. Lue loppuun →

Maakuntien mies

|

Aapo_blogiinOlen maakuntien mies. En ole koskaan asunut pääkaupungissa tai sen välittömässä vaikutuspiirissä. Lapsuuden vietin Kymenlaaksossa, opiskeluajan ja työelämän aloittamisen koin Keski-Suomessa ja tänään asun Etelä-Pohjanmaalla. Suurin osa lähisuvustakin on maakuntien väkeä Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, joten tätäkään kautta ei ole pääkaupunkiseutu tullut tutuksi. Toisaalta olen kuitenkin ollut Helsingin yliopiston palveluksessa enemmän tai vähemmän säännöllisesti vuodesta 2006. Tämä tosiasia saattaa hämätä joitakuita luulemaan, että Helsinki olisi tullut kovinkin tutuksi, tai että peräti asuisin Helsingissä. Lue loppuun →