Huutelua korona-katsomosta

Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.

En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.

Lue loppuun

Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä

30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun

Leaderin toinen mahdollisuus on nyt

 

Torsti_HyyrylainenIso-Britannian historiallisen brexit-äänestyksen jälkeen EU-kone nykii. Vanhalla tyylillä ei voida jatkaa. Uudistamisen paine on kova. Uuden EU:n on vahvistettava kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen ja hyötyihin. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia pitäisi lisätä. Paikallisen osallistumisen muotoja voitaisiin vahvistaa kaikissa julkisen rahoituksen EU-ohjelmissa. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen näemme, millaisen asennon Suomi ottaa 2020-luvun eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lue loppuun