Uudistetaanko yhteisölainsäädäntöä mahdollistamaan osuustoiminnan uusi aalto?

Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Useimmille yrityksille kannattavuus on riittävä tavoite ja monille yrityksen tehtävä ja tarkoitus merkitsevät enemmän kuin raha. Myös tuotteilla ja palveluilla on tarkoitus, sisältö ja arvo tekijälleen. Osuustoiminnalliset yritykset kertovat tehtäväkseen tuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja ja jakaa heille ylijäämää palvelujen käytön mukaan. Säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan yhteiskunnallisin perustein yhteistä hyvää edistäviin tarkoituksiin. Talouden kokonaisuudessa taloustoimijoita ovat myös kotitaloudet, vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhteisöt, joiden tavoitteeksi ja tarkoitukseksi voitontavoittelu sopii varsin huonosti. Lue loppuun

Pitkällä marssilla perustuloon

Hyvinvointi-Suomen rakentamisessa on vuosikymmenten varrella lähestytty perustulon sukuisia ratkaisuja. Kansaneläkkeistä ansioeläkepainotukseen siirtyminen etäännytti sosiaalipolitiikan valtavirta-ajattelua perustulohengestä. Työelämän murros epätyypillisten työtehtävien ja yrittäjyyden myötä on vienyt ajatuksenkulkuja toiseen suuntaan. Tulevaisuuden lyhyet ja pitkät kriisit koettelevat hyvinvointivaltion rakenteita ja nähtäväksi jää, kallistuuko heiluri perustulon suuntaan vai siitä poispäin. Katsaukseni puhunee sen puolesta, että perustulon tarve on aikaisempien vuosikymmenten satunnaisista oivalluksista vahvistunut keskusteluksi ydinasioista. Jatkossa koronakriisin ja tulevien ilmasto- ja ekokriisien jälkeen maailma muuttuu. Tulevaisuus on valmis ottamaan perustulon käyttöön, koska systeemin muutos sitä vaatii. Lue loppuun

Aikuinen – tule opiskelemaan osuustoiminnan ja yhteisötalouden kursseillemme

Monet aikuiset täydennyskouluttautuvat ja opiskelevat. Niin minäkin. Näyttäisi yhä selvemmältä, että tämä trendi ei ole laantumassa, sillä vaikka suomalainen peruskoulutus, ammattikoulutus sekä korkeakoulutus vievätkin pitkälle, niin työ- ja yrityselämän osaamisen ja taitojen tarpeet muuttuvat. Toisaalta opiskella voi myös sekä itsensä että yhteisen hyvän vuoksi – ilman erillistä suoraa hyvitystä. Osaamista täydentävän aikuiskoulutuksen lisäksi myös sivistävällä aikuiskasvatuksella on merkitystä. Parhaimmillaan voi olla vaikeaa sanoa, mihin aikuiskoulutus loppuu ja mistä aikuiskasvatus alkaa. Lue loppuun

YTYÄ kylätoimintaan – mietteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla

Ruralia-instituutissa on käynnissä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanke, jonka tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoiden valmiuksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Hanke on alkanut noin vuosi sitten ja jatkuu vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lue loppuun

Osuustoiminnan pelipaikkoja sotessa

Niina KuuvaToisinaan kannattaa sukeltaa vieraisiin vesiin. Itse tein näin työkavereideni innoittamana ja lähdin tutkimusmatkalle Pellervo-seuran järjestämään Sote ja osuustoiminta -seminaariin. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella, miten osuustoimintamalli voisi olla rakentamassa kansalaislähtöisiä, toimivia ja tehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Lue loppuun

Rohkeasti erilainen

 

hytinkoskiTaloudellisesti vaikeina aikoina säästetään kuluissa ja vähennetään riskejä. Toimintaa sopeutetaan tulovirtoihin ja hyvä niin. Uutta nousua rakennettaessa on kuitenkin vaara, että sekä investoinneista että oman päätyön, esimerkiksi työtehtävien, palvelujen ja tuotteiden kehittämisestä, tingitään. Valitettavasti tämä saattaa vain syventää ongelmia, sillä kaikki eivät voi tarjota ”sitä samaa”. Tämä lisää haasteita myös sivistyspuolella, esimerkiksi jos useat kansalliset koulutusorganisaatiot tarjoavat keskenään hyvin samankaltaista opetusta. Sama pätee uskoakseni myös yliopistojen tutkimukseen. Lue loppuun

YVI yhdisti suomalaiset yrittäjyyskasvattajat ja osuustoimintaväen

 hytinkoskiRuralia-instituutin verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski

YVI-hanke on valtakunnallinen hanke, jossa vuosina 2010 – 2014     kehitetään yrittäjyyskasvatusta ammatillisessa ja yleissivistävässä opettajankoulutuksessa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on ollut mukana suunnittelemassa jo ensimmäistä YVI-hanketta – Yvistä energiaa yrittäjyyskasvatukseen! (2009-2012), joka oli Varsinais-Suomen alueellinen kehittämisprojekti. YVI:ä on siis kehitetty kahden eri hankkeen päällekkäisenä yhteistyönä. Lue loppuun

Kilpailutalous karu maaperä yhteistoiminnalle

 


 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja Tapani Köppä  on Ruralia-instituutista eläkkeelle jäänyt osuustoiminnan tutkimusjohtaja ja professori.

Kapitalistiseen markkinatalousfundamentalismiin taloudellinen yhteistoiminta ei kuulu, mutta se voidaan hyväksyä poikkeustapauksena silloin, kun teorian oletukset täydellisen kilpailun toimivuudesta eivät toteudu. Elävän elämän markkinataloudessa yhteistoiminta teorioiden vastaisesti kuitenkin sitkeästi toimii ja jopa kukoistaa. Suomessa voimme ylpeillä tilastoista, joissa sijoitumme osuustoiminnan kärkeen koko maailmassa. Olemme oppineet laajasti hyödyntämään taloudelliseen yhteistoimintaan perustuvaa organisoitumista ja luoneet siitä kestävää liiketoimintaa. Arjen yhteistyökyvyt ja -halut ovat kuitenkin hukassa osuustoiminnan maailmanmestarikansalta. Lue loppuun