Avainsana-arkisto: Tapani Köppä

Maan päällä ja taivaan sinessä – Yhteispelejä ja konkreettisia utopioita

|

Tapani Köppä, valtiotieteen tohtori, dosentti ja vieraileva tutkija Ruralia-instituutissa.

Pelit olivat lapsuuteni ajanvietettä. Tammea, Halmaa, Mustaa Pekkaa ja muita Fortunoita pelattiin kavereiden kanssa ahkerasti. Shakkia opin pelaamaan alakouluikäisenä, kun meillä kortteeria pitäneen Hämeen Sähkön voimalinjan rakentajaporukassa oli taitava shakin harrastaja, hyväntahtoinen ja rauhallinen Pirtti-Karhuksi sanottu iso mies, oikealta sukunimeltään siis Karhu. Opin häneltä, ettei shakissa auta hermoilla, niin kuin vaikka Mustassa Pekassa, jossa huonot kortit toisinaan lensivät kiivaasti nurkkaan tappion häämöttäessä. Lue loppuun →

Uudistetaanko yhteisölainsäädäntöä mahdollistamaan osuustoiminnan uusi aalto?

|

Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Useimmille yrityksille kannattavuus on riittävä tavoite ja monille yrityksen tehtävä ja tarkoitus merkitsevät enemmän kuin raha. Myös tuotteilla ja palveluilla on tarkoitus, sisältö ja arvo tekijälleen. Osuustoiminnalliset yritykset kertovat tehtäväkseen tuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja ja jakaa heille ylijäämää palvelujen käytön mukaan. Säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan yhteiskunnallisin perustein yhteistä hyvää edistäviin tarkoituksiin. Talouden kokonaisuudessa taloustoimijoita ovat myös kotitaloudet, vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhteisöt, joiden tavoitteeksi ja tarkoitukseksi voitontavoittelu sopii varsin huonosti. Lue loppuun →

Pitkällä marssilla perustuloon

|

Hyvinvointi-Suomen rakentamisessa on vuosikymmenten varrella lähestytty perustulon sukuisia ratkaisuja. Kansaneläkkeistä ansioeläkepainotukseen siirtyminen etäännytti sosiaalipolitiikan valtavirta-ajattelua perustulohengestä. Työelämän murros epätyypillisten työtehtävien ja yrittäjyyden myötä on vienyt ajatuksenkulkuja toiseen suuntaan. Tulevaisuuden lyhyet ja pitkät kriisit koettelevat hyvinvointivaltion rakenteita ja nähtäväksi jää, kallistuuko heiluri perustulon suuntaan vai siitä poispäin. Katsaukseni puhunee sen puolesta, että perustulon tarve on aikaisempien vuosikymmenten satunnaisista oivalluksista vahvistunut keskusteluksi ydinasioista. Jatkossa koronakriisin ja tulevien ilmasto- ja ekokriisien jälkeen maailma muuttuu. Tulevaisuus on valmis ottamaan perustulon käyttöön, koska systeemin muutos sitä vaatii. Lue loppuun →