Pelto kestävän tulevaisuuden oppimisympäristönä

Eeva Uusitalo. Kuva: Harri Hakala

Sattuipa takavuosina hassu tilanne, kun kysäisin lounasravintolan nuorelta tarjoilijaharjoittelijalta, mistä heidän ruokansa tulee. Keittiöstä, hän vastasi. Kun kysyin, mistä se tulee keittiöön, hän totesi, että ruokavarastosta. Kohtaamiseni nuorukaisen kanssa opetti minulle, että oppimisympäristö on syytä ajatella laveasti.

Lue loppuun

Yhteenveto miljoonasta sivusta

Sulevi Riukulehto

Sulevi Riukulehto

Vuodesta 1988 olen kirjannut muistiin perustietoja kirjoista, jotka olen lukenut kannesta kanteen. Alle satasivuisista en ole pitänyt lukua. Elokuussa 2021 ylittyi miljoonan sivun raja: hyvä tekosyy pysähtyä hetkeksi.

Vaikka olen merkinnyt ylös vain muutaman tiedon, niistä irtoaa monenlaista kummaa. Ainakin itse olen hämmästynyt. Yllätys oli jo se, kuinka suuri luku miljoona oikeasti on: kuvittelin, että moinen sivumäärä olisi ohitettu vuosia sitten.

Miljoonaan sivuun kirjoja upposi 4188, ja niissä oli keskimäärin 239 sivua. Lukuvauhti on ollut noin 120 kirjaa vuodessa. Se on paljon keskivertokansalaista enemmän. Vain joka kymmenes suomalainen lukee yli 20 kirjaa vuodessa. Todelliset suurkuluttajat ahmivat ihan eri mitalla: olen tavannut ihmisiä, jotka lukevat kirjan päivässä.

Lue loppuun

Työ- ja elämälähtöisyys – Itsereflektoivaa pohdintaa kandikurssin palautteen äärellä

Hiljattain saimme jälleen päätöksen työelämälähtöisen maaseudun kehittämisen kandikurssin. Arvosanojen lisäksi on annettu ja saatu kirjallista palautetta molemmin puolin. Kiitokset vielä kaikille kurssille osallistuneille opettajille ja opiskelijoille.

Silloin kun itse parikymppisenä opiskelin, ei opettajille juuri palautetta annettu kuin korkeintaan epävirallisesti ainejärjestön lehden kautta. Kurssitulokset kiinnitettiin laitoksen seinällä olevalle ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi kuin Lutherin teesit. Tietosi tai tietämättömyytesi tentissä oli kaikkien kiinnostuneiden tiedossa. Toisinaan opettajilta kyllä sai kirjallista palautetta ja joskus sanallistakin. Vanhemmassa professorikaartissa oli vielä yksittäisiä henkilöitä, jotka saattoivat esimerkiksi pyytää luokseen ja vaatia selvennyksiä epäselvästi kirjoittamiisi esseisiin. Yleensä ohjausta kuitenkin annettiin vain seminaaritöiden valmistelun ja niiden käsittelyn yhteydessä. Lue loppuun

Harjoittelijan syksy Ruralialla – havaintoja etätyöstä ja asiantuntijuudesta

Tieni harjoitteluun Ruralialle alkoi Viikin kampukselta vuosi sitten, jossa osallistuin tuolloin ruralialaisten pitämälle, maatalousylioppilaille suunnatulle ”Maaseudun kehittäminen” nimiselle kandikurssille. Olin jo metsätieteen maisterivaiheen opiskelija, mutta olen aina ollut monitieteellisesti kiinnostunut maailmasta, joten maaseudun kehittämisen kurssi sopi hyvin sekalaiseen opintokokonaisuuteeni. Kurssilla käsiteltiin maaseudun kehittämisaiheiden lisäksi esimerkiksi asiantuntijan roolia työelämässä, verkostoitumista ja asiantuntijajohtamista. Vastaavaa luennointia näistä aiheista en ole koko opiskeluaikanani saanut, ja koen, että kurssi laski kynnystä työelämään siirtymistä ajatellen. Samaistuin kurssilla myös ruralialaisten monitieteellisyyteen, koska opintojeni sekalaisuuden vuoksi olen kokenut joskus ulkopuolisuutta vain metsätieteilijöiden keskuudessa, ja aihepiirit olisivat mielestäni ehdottoman tarpeellisia muillekin kuin maataloustieteen opiskelijoille! Kurssin aikana kävi ilmi, että Ruralia-instituutillakin harjoittelupaikkoja on, ja parin mutkan kautta minulle löytyikin sopivaa, metsiin liittyvää tutkimusavustajan työtä Rikare skog -projektin parissa. Se kuulosti sopivalta, sillä metsien monikäyttö on yksi monista kiinnostuksenkohteistani. Lue loppuun

Yhteiskoulutushanketta koronan aikaan

Työpaikkani Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (Mikkelin yksikkö) on mukana syksyllä 2019 käynnistyneessä ”Yrittäjyyskasvatuksesta elinvoimaa Etelä-Savoon” -yhteiskoulutushankkeessa. Hanketta ja sen hakua valmisteltiin pitkään, ja sen käynnistyttyä vuosi sitten, ryhdyimme vauhdikkaasti suunnittelemaan monipuolista koulutustoimintaa ja kehittämispilotointeja vuotta 2020 varten.

Lue loppuun

Keikalla

Ensimmäisen kerran olin opettamassa aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten.  Opetettava aine oli historiaa, vahvinta kouluainettani, jota oli tullut myös harrastettua lapsesta saakka. Pari perusopintojen kurssiakin olin jo yliopistossa suorittanut, joten osaamiseni oli huippuluokkaa. Pidin ensimmäiset tuntini minimaalisella valmistelulla luennoiden. Näin jälkikäteen ajatellen valittu pedagoginen lähestymistapa ei ollut paras mahdollinen opettajalle eikä oppilaille. Oppikirjassa olevat asiat käytiin kyllä läpi, mutta mahtoiko lukiolaisten päähän jäädä mitään noista tunneista? Lue loppuun

Tehoa työnhakuun -mentoroinnit jalkautuivat Etelä-Pohjamaalle

Elintarviketieteiden Seuran Tehoa työnhakuun -mentorointitilaisuudet jalkautuivat Etelä-Pohjanmaalle. Ensimmäinen mentorointitapahtuma pidettiin Seinäjoella Atrian Itikanmäen toimitiloissa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa maaliskuun alussa.

Lue loppuun

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun