Oppi omistajaa myöten – metsänomistajien moninaisuus huomioitava opetuksessa

Iida Viholainen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

Metsää voi tarkastella monella tavalla ja puun tuotannon rinnalle on viime vuosina noussut myös muita arvoja. Monitavoitteinen omistajuus kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa eli puun kasvattamisen lisäksi muutkin tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, marjastus ja muiden luonnontuotteiden keruu, metsästys, virkistys, hiilensidonta, suomalaisuus ja perinteet ovat nousseet tärkeiksi. Näiden tavoitteiden tiedostaminen ja edistäminen omassa metsässä on tärkeää ja oppeja niiden toteuttamiseen haetaan kursseilta ja asiantuntijoilta.

Continue reading

Osa passiivisista metsänomistajista tilastoharhaa?

Blogiin, Anne ja Merja1Maaseutualueiden sosio-demografisista muutoksista johtuen, metsänomistajakunta on muuttunut Suomessa selvästi viime vuosina. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan myös uhan metsänomistajien ”passivoitumisesta” eli metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus nosti 28.03.2012 ilmestyneessä uutisessaan esiin huolen talousmetsien heikosta käsittelyaktiivisuudesta ja metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Metsänomistajuuden passiivisuudelle on esitetty useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvien muutosten kanssa. Continue reading

Metsänomistajien ja yhteiskunnan tavoitteet pyritään yhdistämään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa nopeasti ja perinteisen puuntuotannon rinnalle nousee myös muita metsiin perustuvia arvoketjuja.

– Näiden muiden tekijöiden mahdollisuuksista tai metsänomistajien kiinnostuksesta niitä kohtaan ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tietoa ja on uhkana, että metsäresurssit jäävät hyödyntämättä, projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa.

Metsää voidaan hyödyntää puun tuotannon lisäksi virkistysmielessä sekä luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevalla otteella.

– Metsänomistajilla ei ole useinkaan tietoa, kuinka viedä omia tavoitteitaan eteenpäin, Matilainen muistuttaa.

Nyt käynnistynyt kaksi ja puolivuotinen hanke pyrkiikin yhdistämään metsänomistajien ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien käytölle. Lisäksi nämä päämäärät kytketään yritysten näkemykseen metsäsektorin liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (MERSU) –hanke jakautuu neljään osahankkeeseen, jossa ensimmäisessä muodostetaan metsäalan innovaatioverstaita. Toisessa osahankkeessa ennakoidaan metsäalan tulevaisuutta ja kehitetään palvelukokonaisuuksia. Kolmannessa arvioidaan metsän arvoketjuja alue- ja kansantaloudellisesti sekä neljännessä tuetaan alueellisen metsäohjelman kriittisten hankkeiden käynnistymistä.

MERSU:n budjetti on noin 350 000 euroa ja sen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta. Hanketta vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka lisäksi sitä ovat toteuttamassa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi sekä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö.