Luomuluonnontuotteilla puhtia biotalouteen!

partanen”Kyllä nämä meidän metsämarjamme luomua ovat, kun ne ovat niin puhtaita!” Niinpä, puhtaita ovat. Ja ”melkein” luomua. Miksipä emme todistaisi sitä ja sertifioisi niitä virallisesti luomuksi? Tiedämme luonnontuotteidemme puhtauden ja terveellisyyden, mutta emme ymmärrä kertoa sitä muille. Kaikille luontomme puhtautemme ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin meille suomalaisille. Selvää sen sijaan on, että luomusertifiointi on markkinointivaltti ja laadun tae, varsinkin vientimarkkinoilla. Lue loppuun

Osa passiivisista metsänomistajista tilastoharhaa?

Blogiin, Anne ja Merja1Maaseutualueiden sosio-demografisista muutoksista johtuen, metsänomistajakunta on muuttunut Suomessa selvästi viime vuosina. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan myös uhan metsänomistajien ”passivoitumisesta” eli metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus nosti 28.03.2012 ilmestyneessä uutisessaan esiin huolen talousmetsien heikosta käsittelyaktiivisuudesta ja metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Metsänomistajuuden passiivisuudelle on esitetty useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvien muutosten kanssa. Lue loppuun

Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito – jaetaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia

”Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito – hyviä käytäntöjä ja kokemuksia”-seminaarisarja jatkuu syyskuussa Päijät-Hämeessä!

Maisemat, metsät ja viheralueet tarvitsevat hoitamista pysyäkseen monimuotoisina ja vetovoimaisina.  Virkistyskäyttöön rakennetaan yhä enemmän reittejä ja rakenteita, joiden olisi oltava kaikkien käytettävissä. Luonnon- ja maisemanhoitopalvelujen kysyntä kasvaa.

Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke ja Viherympäristöliitto ry. järjestivät kevään 2012 aikana ”Luonnon-, maiseman- ja ympäristönhoito – hyviä käytäntöjä ja kokemuksia” -seminaarit Loimaalla, Mäntsälässä ja Seinäjoella.

Syyskaudella seminaarit jatkuvat. Ensimmäisenä on vuorossa Päijät-Häme, jossa pidetään tuplaseminaari 14.9.2012 Sibeliustalolla Lahdessa. Lue loppuun

Maiseman-, luonnon- ja ympäristönhoito on kannattavaa ja kannatettavaa

Luonto, maisema ja ympäristö ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Onko omaisuudella myös määritettävissä oleva arvo? Maiseman-, luonnon- ja ympäristön hoitotöiden kustannuksia ja töihin käytettävissä olevia rahavaroja tarkastelemalla voi ainakin aloittaa keskustelun arvoista, joita yhteiseen omaisuuteen liittyy.

Maisema Helsingistä © Aana Vainio

Helsinki 2011 © Aana Vainio

Vuoden 2012 alussa valmistuvan kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamat haitat ja riskit Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille ja toiminnalle. Vieraslajien torjuntaan liittyviä jatkuvia kustannuksia Suomessa aiheuttavat muun muassa haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuusujen torjunta sekä Suomeen levinneiden pienpetojen ja muiden eläinten pyynti. Helsingin kaupunki käytti vuoden 2010 aikana noin 0,5 M€ villikanikannan rajoittamiseen ja haittojen torjuntaan. Strategiatyöryhmä arvioi, että Suomessa käytetään vieraslajien hallintaan liittyviin toimiin vähintään kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat taloudelliset vuosittaiset menetykset ovat Suomessa nykyisen arvion mukaan kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Vieraslajeja siis kannattaa torjua ja hävittää.

Maisema Tampereelta © Aana Vainio

Tampere 2011 © Aana Vainio

Tampereen kaupunki käyttää vuosittain viheralueiden hoitoon noin 7,3 M€. Vaikka kunnissa ja kaupungeissa tehdään paljon töitä ”omin voimin”, merkittävä osa palveluista hankitaan yksityisiltä urakoitsijoilta. Yhteisten alueiden ylläpitoon Tamperella käytetään asukasta kohti vuodessa 105 €, josta viheralueiden hoitoon kuluu 35 € / asukas. Vieraskasvilajeista vain jättiputkea torjutaan kaupungissa aktiivisesti, noin 15000 eurolla vuodessa.

Perinnebiotooppien hoitoon tukea voi saada alueen ELY-keskuksista: Maatalouden ympäristötuen erityistukea perinnebiotoopin, arvokkaan viljelysmaiseman tai luonnon monimuotoisuutta ilmentävän kohteen vaalimiseen ja hoitoon, tai ns. ei-tuotannollisten investointien tukea, jolla voi mm. raivata kasvillisuutta sekä kunnostaa rakennelmia kuten latoja ja aitoja. Arvokkaista perinnebiotoopeista ja maatiloilla ympäristötuella hoidettavista perinnebiotoopeista vasta alle puolet, noin 25000 ha on säännöllisten hoitotoimien piirissä.

Virkistyspalveluiden päällikkö Anneli Leivo laskee, että Metsähallituksen luontopalvelut käytti virkistyspalvelujen huolto- ja asiakaspalvelujen ostamiseen yhteensä noin 1 M€ vuonna 2010. Summalla mm. ylläpidettiin retkeilyrakenteita ja tarjottiin asiakaspalveluja. Uus- tai korjausinvestointeja, kuten reittien rakentamista tähän summaan ei laskettu mukaan. Suojelubiologi Katja Raatikainen puolestaan kertoo, että vuonna 2010 Metsähallituksen luontopalvelut käytti luonnonsuojelutöiden ostopalveluihin yli 2,1 M€. Luonnonsuojelutöinä mm. hoidetaan lehtoja ja perinnebiotooppeja sekä ennallistetaan metsiä ja soita.

Life+ on EU:n rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristön hyväksi toteutettavia hankkeita eri jäsenmaissa. Suomessa kaudelle 1.1.2007-31.12.2013 rahoituspuitteet ovat 2143,409 M€, mistä osa ohjautuu konkreettisiin luonnonsuojelullisiin hoitotöihin osa-alueelta “luonto ja biologinen monimuotoisuus”. Parhaillaan toteutetaan esimerkiksi hanketta “Return of rural wetlands”, joka luo pohjaa tulevalle maanomistajalähtöiselle osallistavalle kosteikkoelinympäristöjen kunnostamiseen, hoitoon ja perustamiseen tähtäävälle ohjelmalle.

Maisema © Aana Vainio

Kyrösjärvi Ikaalinen 2010 © Aana Vainio

Ylitarkastaja Hannele Kekäläinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Vesivarojen käytön ja hoidon yksiköstä kertoo, että toiminta-alueella vesiensuojelun, -kunnostuksen ja -hoidon töitä on toteutettu erilaisina EU-hankkeina, joiden yhteissumma on ollut vuosittain kymmeniä tuhansia euroja. Kansallisella rahoituksella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vuosittain toteuttanut ostopalveluna erilaisia vesistöjen kunnostus- ja vesihuoltotöitä valtion budjettimyöntöjen mukaan noin 1-2 M€ edestä. Vuosivaihtelu on ollut suurta ja hankerahoituksen ennakoidaan edelleen pienentyvän. Vesistöjen kunnostustöitä on silti edelleen tehtävä tässä tuhansien järvien maassa. Töistä suurin osa tehdäänkin jo nyt kansallisella rahoituksella ja kuntien panostuksella. ELY-keskukset ovat aiemmin tehneet osan töistä omana työnään, mutta jatkossa kunnostustyöt ulkoistetaan täysin, jolloin urakoiden kilpailuttaminen siirtyy töiden tilaajille eli kunnile tai muille tahoille, joille ELY-keskus myöntää avustuksia mahdollisuuksien mukaan.

ELY-keskusten liikenne ja infrastruktuuri vastuualueet kilpailuttavat Liikenneviraston omistamien alueiden kunnossapitopalvelut. Vuonna 2012 kilpailussa on 15 urakkaa, joilla käytännössä toimii runsaasti aliurakoitsijoita.  Leijonanosan vuosittaisista 400 M€ hoitorahoista vievät talvityöt. Liikenneympäristön, rakenteiden ja laitteiden hoitoon ohjautuu noin 44 M€. Tuo summa sisältää monenlaista, myös mm. kaiken tiealueiden viherhoidon. Destia yhtenä suurista urakoitsijoista hankkii hoitamilleen tiealueille alihankintana mm. viheristutuksia ja niiden hoitoa, riistavaara-alueiden raivauksia, niittoja, taajama-alueiden vihertöitä jne.

Luonto-, maisema- ja ympäristöomaisuuden hoitaminen on siis paitsi kannatettavaa työtä myös kannattavaa liiketoimintaa osaaville työn tekijöille!

Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke – Aana Vainio

Metsänomistajien ja yhteiskunnan tavoitteet pyritään yhdistämään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa nopeasti ja perinteisen puuntuotannon rinnalle nousee myös muita metsiin perustuvia arvoketjuja.

– Näiden muiden tekijöiden mahdollisuuksista tai metsänomistajien kiinnostuksesta niitä kohtaan ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tietoa ja on uhkana, että metsäresurssit jäävät hyödyntämättä, projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa.

Metsää voidaan hyödyntää puun tuotannon lisäksi virkistysmielessä sekä luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevalla otteella.

– Metsänomistajilla ei ole useinkaan tietoa, kuinka viedä omia tavoitteitaan eteenpäin, Matilainen muistuttaa.

Nyt käynnistynyt kaksi ja puolivuotinen hanke pyrkiikin yhdistämään metsänomistajien ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien käytölle. Lisäksi nämä päämäärät kytketään yritysten näkemykseen metsäsektorin liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (MERSU) –hanke jakautuu neljään osahankkeeseen, jossa ensimmäisessä muodostetaan metsäalan innovaatioverstaita. Toisessa osahankkeessa ennakoidaan metsäalan tulevaisuutta ja kehitetään palvelukokonaisuuksia. Kolmannessa arvioidaan metsän arvoketjuja alue- ja kansantaloudellisesti sekä neljännessä tuetaan alueellisen metsäohjelman kriittisten hankkeiden käynnistymistä.

MERSU:n budjetti on noin 350 000 euroa ja sen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta. Hanketta vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka lisäksi sitä ovat toteuttamassa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi sekä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö.