Oppi omistajaa myöten – metsänomistajien moninaisuus huomioitava opetuksessa

Iida Viholainen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

Metsää voi tarkastella monella tavalla ja puun tuotannon rinnalle on viime vuosina noussut myös muita arvoja. Monitavoitteinen omistajuus kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa eli puun kasvattamisen lisäksi muutkin tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, marjastus ja muiden luonnontuotteiden keruu, metsästys, virkistys, hiilensidonta, suomalaisuus ja perinteet ovat nousseet tärkeiksi. Näiden tavoitteiden tiedostaminen ja edistäminen omassa metsässä on tärkeää ja oppeja niiden toteuttamiseen haetaan kursseilta ja asiantuntijoilta.

Lue loppuun

Asiantuntijaksi kasvamassa

Kuluvan vuoden alussa meillä oli täällä Ruralia-instituutissa ilo ja kunnia olla käynnistämässä järjestyksessään jo kolmatta Atria Trainee -ohjelmaa. Atrian valitsemat trainee-opiskelijat suorittavat osana ”atrialaista kasvatusohjelmaansa” Elintarviketalouden PD-ohjelman, jonka toteuttamisesta vastaamme me täällä Ruraliassa. Elintarviketalouden PD-ohjelmassa tavoitteenamme on perehdyttää traineet pellolta pöytään -ketjuun ja tarjota tietopuolista opetusta muun muassa elintarviketeollisuuden toimialasta ja osaamisverkostoista, lihateknologiasta, myynnistä ja markkinoinnista, johtamisesta ja monesta muusta elintarvikealan yritystoiminnassa keskeisestä asiasta. Lue loppuun

SHAKE – kestävän paikallisen koulutuksen puolesta

hytinkoskiItä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ympärillä viime aikoina käyty keskustelu kuvaa hyvin sitä, että koko suomalainen koulutuskenttä elää nyt läpi suurta muutosta kasvavien vaatimusten ja vähentyvien resurssien polttopisteessä. Tämä muutos on ajankohtainen eri koulutustasoilla niin suomalaisissa kaupungeissa kuin maaseutualueillakin.

Kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme, mutta viimeistään nyt on selvää, että alueellisen koulutusyhteistyön lisääminen on yksi keskeisimmistä toimintaratkaisuista vastauksena nykyisiin suomalaisen opetus- ja koulutuskentän sekä kansallisiin että näin ollen samalla myös paikallisiin haasteisiin. Lue loppuun

Tutkimustulokset käytäntöön – ammatillisella koulutuksella rooli välittäjäorganisaationa?

Anne_blogiinTutkimustiedon heikko välittyminen käytäntöön on ollut jo pitkään tunnistettu, olemassa oleva pullonkaula tiedon hyödyntämisessä. Tutkijan rooli päättyy valitettavan usein tulosten julkaisemiseen lähes pelkästään tieteellisellä foorumilla, eivätkä käytännön toimijat juurikaan seuraa näitä foorumeita. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, mutta tutkimuksen tulosmittarit ovat kuitenkin puhtaasti tieteellisiin julkaisuihin liittyviä. Lue loppuun

Tarvitaanko oppimiseen yhteisö?

Blogiin1, IMG_7028Useimmat lukijat tuntenevat afrikkalaisen sananlaskun, jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mutta kuinka ollakaan, kun lapsi varttuu ja pääsee yliopistoon, on vastuu hänen kouluttamisestaan langennut vuosien kuluessa useammalle opettajalle yksinään. Urheilutermein ilmaistuna joukkuelaji on muuttunut lapsen kasvaessa yksilölajiksi. Nyt kun oppimista on yliopistoissakin nostettu näkyvämmäksi, ja tavoitteena on paras mahdollinen oppimistuloskokemus, voidaan pohtia myös sitä, onko opetus parhaimmillaan yksilö- vai joukkuesuoritus. Nostetaanpa tässä lähempään tarkasteluun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja kohdennetaan katse tärkeiden työelämätaitojen oppimiseen. Lue loppuun

Insinööreistä

Aapo_nettiin5[1]Kevättalvella pääsin mukaan erääseen kirjaprojektiin. Kyseessä ei ole kaunokirjallinen teos hanketyön hyvistä, pahoista ja rumista käytännöistä, vaan tekniikan alan koulutuksen kehityshistorian kokoaminen Seinäjoella 1960-luvulta tähän päivään. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan laadintaa siitä, miten Seinäjoen Teknillisestä koulusta muotoutui nykyinen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö ja mitä sitten tapahtuikaan. Oppilaitoshistorian lisäksi tässä TAHKO-hankkeessa tarkastellaan myös alan koulutuksen elinkeinoelämäyhteistyön muotoja eri vuosikymmeninä. Lue loppuun

Mitä kuuluu, Green Care -hankemaailma?

Blogiin1 kuva_Ritva MMitä kuuluu Green Care -maailmaan? Ai niiden lannoitteiden kauppaanko – vai tarkoitetaanko sittenkin luontolähtöistä toimintaa, jota alettiin kutsua Green Care -toiminnaksi vain hetkeä ennen kuin näyttävät Green Care -ravinnemainokset lävähtivät messuille ja markkinoille? Hyvää kuuluu ja haasteitakin, vastattiin kun eteläsavolaisen Luontohoiva-hankkeen väki haastatteli vertaisoppimismielessä keväällä 2014 meneillään olevia, aiheen ympärillä työskenteleviä hankkeita. Tavoitteena oli muodostaa yleiskuva Green Care -hankkeiden tilanteesta, saada ajatusta tulevasta ja jakaa saatua tietoa takaisin alan toimijoille. Lue loppuun

Rohkeasti erilainen

 

hytinkoskiTaloudellisesti vaikeina aikoina säästetään kuluissa ja vähennetään riskejä. Toimintaa sopeutetaan tulovirtoihin ja hyvä niin. Uutta nousua rakennettaessa on kuitenkin vaara, että sekä investoinneista että oman päätyön, esimerkiksi työtehtävien, palvelujen ja tuotteiden kehittämisestä, tingitään. Valitettavasti tämä saattaa vain syventää ongelmia, sillä kaikki eivät voi tarjota ”sitä samaa”. Tämä lisää haasteita myös sivistyspuolella, esimerkiksi jos useat kansalliset koulutusorganisaatiot tarjoavat keskenään hyvin samankaltaista opetusta. Sama pätee uskoakseni myös yliopistojen tutkimukseen. Lue loppuun