Hannele Suvanto on Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija.
Tekoälysovellus ChatGPT (Generative Pre-trained Transformer) on kohauttanut viime viikkoina ja syystäkin. Open AI:n kehittämä ChatGPT –tekoälysovellus on huikea menestys, kuin uusi paranneltu ja luova Google, joka vastaa kysymyksiin chatin tapaan ja tuottaa ihmisen kirjoittaman tekstin kaltaista tekstiä hetkessä kohtalaisen sujuvalla suomen kielellä.
Viime vuoden lokakuussa minua pyydettiin mukaan tutkimushaastatteluiden tekemiseen ja analysoimiseen Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla-hankkeeseen.
Haastatteleminen on aina oppimisprosessi. Niin haastattelijalle kuin haastateltavalle. Se alkaa valmistautumisesta. Haastattelijalla on oltava riittävä esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä, muuten tulee helposti kysyneeksi vääriä asioita, tai ei kykene tyydyttävällä tavalla vastaamaan haastateltavien tarkennuspyyntöihin. Itse palautin kestävän matkailun aihepiirin mieleeni muun muassa instituuttimme aikaisempia julkaisuja lukemalla. Silmäilin myös esimerkiksi alan klassikkoa, YK:n julkaisemaa Brundtlandin raporttia vuodelta 1987.
Haastateltavien valitseminen on aina oman pohdintansa paikka. Millä perusteilla mukaan otettava joukko rajataan? Kuinka monta? Pieniä vai suuria, vanhoja vai uusia, miltä paikkakunnilta, miltä toimialoilta ja niin edelleen. Lue loppuun
Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.
En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.
Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun
Suomessa on juuri järjestetty kahdet vaalit, joissa naiset menestyivät hyvin. Ministereissäkin on nyt naisenemmistö ja uusi komissaari on myös todennäköisesti nainen. Vaikka Etelä-Pohjanmaa on maakuntana ollut lasikattojen murtamisessa hyvin asialla, uusimpaan eduskuntaan lähti Vaasan vaalipiiristä vain kolme naista. Se on erikoinen tulos, kun kansanedustajia on kaikkiaan 16. Jos Jutta Urpilaisesta tulee komissaari, niin tilalle nousee vaasalainen Matias Mäkynen ja suhdeluku on sen jälkeen 2/14. Kyseessä on varmaankin onneton työtapaturma, joka ei heijastele mitään sen suurempaa asennemuutosta. Pitää muistaa, että molemmat naispääministerit ovat kuitenkin olleet lakeuden kasvattamia ja tukemia. Antti Tuurinkin mukaan Etelä-Pohjanmaalla viisaus asuu erityisesti ’vanhoissa’ naisissa. Lue loppuun
Alkuvuodesta päädyin hakemaan harjoittelupaikkaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista opintoihin liittyvän harjoittelun suorittamiseksi. Helsingissä maataloustieteitä opiskeleva kaupunkilainen kaipasi mielestäni näkökulmaa yhdestä maatalouden kannalta merkittävästä maakunnasta. Toukokuun alussa juna sitten toi minut, hämäläisen, tänne lakeuksien keskelle. Jo saapumisiltana havaitsin, että jotenkin erilainen kulttuuri Etelä-Pohjanmaalla oli verrattuna hitaaseen Hämeeseen. Tiet olivat aivan tyhjät ihmisistä ja autoista kahdeksan jälkeen illalla ja katuvalot sammutettiin kello kymmenen. Olin saapunut yli 60 000 asukkaan kaupunkiin, jossa epäilin olevan ulkonaliikkumiskielto iltaisin. Lue loppuun
![kirjastolla[1]](https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2014/01/kirjastolla1.jpg)
Heti aluksi on todettava, että kyse ei ole mistään viikon mittaisesta Provinssirock tai Tangomarkkinat rilluttelusta, josta ei jälkeenpäin muista mitään. Seinäjoen sikaviikossa kyse on oikeista sioista, niistä röhkivistä eläimistä, ja eläinlääkäriopiskelijoiden viikon kestoisesta harjoittelujaksosta. Siis ihan sikana työtä ja oppimista käytännön töissä! Lue loppuun
Olin mukana Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestetyssä ViikkiAreena –työelämätapahtumassa viime marraskuussa. ViikkiAreena on opiskelijoille suunnattu messumainen tapahtuma, jonka järjestää maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteilijät. Päivän aikana yritykset ja organisaatiot voivat esitellä opiskelijoille toimintaansa ja tarjota myös työ- tai harjoittelupaikkoja. Mukana olevat yritykset edustavat luonnollisesti lähinnä elintarviketeollisuutta, koska tapahtumapaikkana on tuo maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Lue loppuun