Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun

”Perunaa voi syödä”

suutariOsallistuin taannoin seminaariin, jossa kuultiin innostuneita puheenvuoroja Seinäjoen seudun kasvusta ja kehityksestä. Esimerkkinä käytettiin laajenevaa teknologia- ja innovaatiokeskus Framia, jonka ensimmäiset rakennukset alkoivat kohota Seinäjokivarren pelloille 2000-luvun alussa. Eräs puhuja havainnollisti nopeaa muutosta ja samalla viihdytti yleisöä kertomalla, että vielä joitain vuosia sitten teknologiakeskuksen paikalla viljeltiin perunaa! Vieressäni istunut kollega kuiskasi minulle: ”niin, mutta perunaa voi syödä”. Lue loppuun

Minä ja luomu markkinoilla – mihin kohtaamisemme johtaakaan?

mikkolaSuomalainen luomutuottaja ja kuluttaja tuntuvat usein putoavan johonkin kummalliseen välitilaan kun puhutaan siitä, miten markkinat pelittävät luomutuotannon ja –kulutuksen kohtaamiseksi. Luomutuotannolla ei ole tukenaan tuotantotapaa korostavaa mediaa, joka havahduttaisi kuluttajia erilaisten ympäristö- ja ruokaskandaalien avulla ottamaan kantaa ruokaketjun toimintaan. Useimmiten tällaiset uutiset koskevat Keski-Euroopassa tavanomaista tuotantoa mutta myös luomutuotantoa. Lue loppuun