Mobiili kansa villiintyy maaseudusta

Mobiilin kansan uusi normaali on entistä monipaikkaisempi arki.

Me suomalaiset innostumme varmasti ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen on uusi jääkiekon maailmanmestaruus. Kun koronan jälkeen päästään pelaamaan MM-kisoja, nauliudumme television ääreen ja repeämme, kun Suomesta tulee taas uusi maailmanmestari. Toinen varma innostumisen, tai suoranaisen villiintymisen syy on sama, joka saa laitumelle päästetyt lehmät kirmaamaan ilosta. Se on kasvuun puhkeavan luonnon tuoksu ja auringon valo. Loputtomalta tuntuvan pimeyden jälkeen tarvitaan muutama hellepäivä, ja olemme sekaisin: alamme pukeutua oudosti – ja puhua iloisesti luonnosta.

Keväällä alkaa puhe lomista ja muista mukavista asioista. Se on otollista aikaa panna liikkeelle myös kyselyjä, joissa tiedustellaan ihmisten käsityksiä maaseudusta: aiotko muuttaa maalle? No tietysti. Ainakin mielikuvissani, tai ehkä jossain vaiheessa tai osa-aikaisesti – kesällä mennään joka tapauksessa mökille.

Lue loppuun

Kestävä kulttuuriperintö elää talovanhuksissa

Jokainen meistä kokee intohimoa johonkin paikkaan tai rakennukseen. Rakennetut kulttuuriympäristöt tarjoavat näyttämön ihmiskohtaloille, joten mitään ympäristöä ei tulisi väheksyä. Onko edes olemassa sellaista rakennusta, joka ansaitsisi tulla unohdetuksi tai joka olisi liian merkityksetön säilytettäväksi? Rumiksi väitetyt 80-luvun betonilaatikotkin ovat olleet ja edelleen ovat joidenkin koteja. Intohimon takana on sosiaalinen tarve yhteisöllisyyteen ja sen ilmaisemiseen. Kotiseutumme on pullollaan kulttuuriperintöä, joka toimii oivallisena kasvualustana minuuden kehittymiselle. Liian usein kuitenkin rakennetun kulttuuriperinnön arvo nähdään kuitenkin vasta pitkän ajan kuluttua – jos ollenkaan. Maire Mattinen toteaa artikkelissaan ”Kulttuuriympäristöön jää aina jälki” (2013), että rakennettu kulttuuriperintö sisältää toki taloudellisia ja käyttöarvoja, mutta samalla on oivallettava, että siihen on taltioituna edellisten sukupolvien taiteelliset ihanteet sekä rakentamisen koko tietotaito.[1] Otammeko tällaisia seikkoja tarpeeksi hyvin huomioon modernissa kehityskulussa? Lue loppuun

Askel kohti muutosjoustavuutta

Hankkeita suunniteltaessa luodaan hankkeelle sekä tavoitteet että toimet ja aikataulu, jotta tavoitteet toteutuisivat. Suunnitelma on selkeä ja johdonmukainen – ja sitten alkaa todellisuus. Monet hankkeet toteutetaan kompleksisessa toimintaympäristössä, yhteiskunnassa, jota ei voi täysin hallita. Siinä toimimista ja hankkeen jouhevaa etenemistä voidaan kuitenkin helpottaa kehittämällä resilienssiä. Resielienssi eli muutosjoustavuus mahdollistaa toiminnan tilanteessa, jossa ennakointi on haastavaa ja emme tiedä, mikä taito tai tieto on tulevan tilanteen kannalta olennainen. Lue loppuun

Koronakriisistä syntyy myös ratkaisuja aikamme haasteisiin

Toni Ryynänen
Torsti Hyyryläinen
Saana Santalahti
Ryo Umeda

Ketterät alustatalouden toimintamallit voivat tukea myös poikkeusajan strategioiden toimeenpanoa

Lue loppuun

Pääsy kielletty MAASEUDULLE / tillträde förbjudet!

Maailmalla leviävä Covid-19 ei ole ensimmäinen kulkutauti laatuaan, mutta voimallinen se on. Taudin ohella kiertävät maailmaa arviot sen vaikutuksista. Tämä pandemia osoittaa Michael O’Sullivanin mukaan miten globalisaatio toimii, mitkä ovat sen heikkoudet (ks. Hyyryläinen tällä palstalla). Göran Therborn katsoo kriisin tekevän yhteiskuntaluokat näkyviksi (Aftonbladet). Tapahtumien kulku nostaakin esiin monenlaisia ongelmia, jotka tavallisesti piilevät yhteiskunnan rakenteissa, myös niitä, jotka liittyvät maaseudun ja kaupungin suhteeseen. Hyödyllinen katsaus tähän on lontoolaisen professorin Nic Gallent’in pohdinta maallepaosta tämän kevään kuukausina (Town and country planning April/May 2020). Britanniassa kaupunkilaiset lähtivät suurella joukolla maaseutuasuntoihinsa tai vuokra-asuntoihin maalle, näin myös USA:ssa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa jne. Esimerkiksi yhden päivän aikana, ennen matkustusrajoitusten astumista voimaan, siirtyi 11 000 italialaista Sardiniaan lentokoneella ja lautoilla. Tällaiset matkailijavirrat ovat tietenkin herättäneet maaseudulla pelkoa sairauden leviämisestä ja halua estää sinne tuloa. Pohjoismaita Gallent ei käsittele, joten lienee paikallaan ottaa esiin Ruotsissa käyty ajankohtainen keskustelu, jota olen seurannut television ja sanomalehtien välityksellä. Lue loppuun

Huutelua korona-katsomosta

Viime viikot ovat tarjonneet meille yhteiskuntatietelijöille ja muille kulttuurin tutkijoille mielenkiintoisia näkyjä ihmisyhteisöjen toimintaan. Medialla näyttää olevan vain yksi aihe, josta voidaan kertoa lukemattomin variaatioin. Erilaiset asiantuntijat ovat kertoneet meille vuolaasti näkemyksiään koronasta. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset kokemusasiantuntijat alkaen naapurin Penasta päätyen Balille koronan takia jumiin jääneisiin ykkösluokan maailmantähtiin.

En usko, että minulla on mitään sen syvällisempää sanottavaa kuin kenelläkään muulla itse sairaudesta. Tämän kirjoituksen kautta haluaisin kuitenkin jakaa joitakin politiikan tutkimuksen näkökulmasta tekemiäni havaintoja viime viikkojen korona-uutisoinneista. Ne ovat enemmänkin vain alustavia kuvaelmia kuin analyysejä. Niitä pohtiessani olen myös palannut tutkijakoulutukseni alkujuurille jonkinlaisen metodologisen selkänojan saamiseksi.

Lue loppuun

Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla

Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun

Raili Nugin: Tallinn University, Estonia

I am Raili Nugin, a researcher in Tallinn University, Centre for Landscape and Culture, Institute of Humanities. I have somewhat interdisciplinary background, gaining my MA degree in history and PhD in sociology: I always tend to look the contemporary social trends in historic perspective. Most of my current colleagues in Centre for Landscape and Culture have human geography background and so I have indulged a bit also into this discipline, as my main research interests are connected with social processes in rural areas. Lue loppuun