Muistatko kun saatiin nokkahuilut?

Timo Suutari, Katja Rinne-Koski (vas.) ja Sulevi Riukulehto (oik.).

Vuokra-auto ryömii kyläkoulun pihaan. Lumi on muurannut auton takaosan umpeen. Itä-Suomen talvi.

Koulun piha on hiljainen. Suksien ja sauvojen huoleton rivi nojaa koulun seinään. Kopistelemme ovesta eteiseen epävarmasti ovia vilkuillen. Ulkovaatteet jäävät naulakkoon. Päädymme koulun keittiöön. Ei huono valinta: kahvin jälkeen suuntaamme kohti luokkaa, jossa Juniorille juuret -hankkeen koululaiskeskustelu pidetään.

Oppilaat putoilevat paikalle yksitellen. Osa ei huomaa mitään erityistä, osa pysähtyy niille sijoilleen vilkuilemaan ujosti vieraita. Tunnelma on pysähtynyt ja odottava.

Tutkijoitakin jännittää. Mitä jos kysymyksemme ovat ihan tyhmiä?

Tilaisuus alkaa. Esittelemme itsemme ja kerromme, mistä on kyse. Olemme Juniorille  juuret -hankkeen keskustelutilaisuudessa, jossa teemana on kotiseutu. Keskustelu etenee virikkeiden johdattelemana. Ensimmäinen virike on yksi sana valkokankaalla: kotiseutu. Seuraa hiljaisuus. Muutama pälyilevä katse. Vatsassa alkaa jo hieman kutkuttaa: mitenkähän tässä käy? Sitten joku sanoo: ”se on se paikka, jossa asuu”. Jää on murrettu: muutkin yhtyvät keskusteluun.

Yhdeksän koulun ja kymmenen keskustelun jälkeen meillä on rikas ja kattava aineisto maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukäsityksistä: ”Kun me asutaan maalla, niin siellä on tosi paljon sitä kotiseutua.” ”Siellä rauhottuu. Autot ei herätä, voi nukkua.” ”Ihan parasta sillo, kun menee retkelle…”

Jännitimme turhaan: koululaiset keskustelivat värikkäästi ja innokkaasti. Kotiseutua muisteltiin ja maisteltiin yhdessä ja erikseen. ”Muistatteko sen vanhan punaisen liukumäen?” ”Mä laskisin siitä vieläkin.” ”Ja muistatko silloin, kun saatiin nokkahuilut!”. Välillä puhuttiin yhteen ääneen ja monella puolella luokkaa, muisteltiin ja naurettiin.

Luonto luo paljon tärkeitä merkityksiä kokemuksille omasta kotiseudusta.

Aineistoa tulkittaessa huomasimme, että maaseudun lapset ja nuoret puhuvat paljon luonnonympäristöstä, erityisesti metsästä ja lemmikeistään. Sosiaalisen ympäristön osalta korostuivat perhe, koti, ystävät ja harrastukset. Rakennetun ympäristön ja pihapiirin lisäksi kotiseudussa painottuivat paikat, joissa vietetään aikaa ja asioidaan säännöllisesti. Virtuaalisessa ympäristössä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus on laajentanut lasten ja nuorten kotiseudun rajat kauas lähiyhteisön ulkopuolelle. Digitaaliset kaupat, kirjat, elokuvat ja monenlaiset keskustelu- ja harrastusryhmät ovat myös maaseudun lasten ulottuvilla. Virtuaalinen ympäristö täydentää kotiseudun rakennettua ja sosiaalista ympäristöä.

Keskusteluista jäi hyvä mieli. Aineisto analysoitiin ja tulkittiin kokemuksellisen kotiseututeorian viitekehyksessä. Tarkastelu toi upeasti esiin kotiseudun käsitteen universaalisuuden: jokaisella on kotiseutu – pienimmilläkin. Se on itse eletty, omakohtainen ja erityinen, mutta samalla kertaa myös yhteinen ja yhteisöllinen.

Jokaisella on oikeus omiin kotoisuuden kokemuksiin. On suurenmoista, että kotiseutu on vuosikymmenten jälkeen palannut koulujen opetussuunnitelmiin myös käsitteenä. Vielä on huolehdittava siitä, että kouluissa on tilaa kotiseutujen koko kirjolle, sillä kotiseutu on yhtä tärkeä jokaiselle – myös niille, joiden kotiseutukokemus on erilainen kuin useimmilla muilla. Jokainen tarvitsee juuret. Kokemuksellisuus on hyvä lähtökohta toteuttaa voimauttavaa ja juurruttavaa kotiseutukasvatusta.

Katja Rinne-Koski, Sulevi Riukulehto ja Timo Suutari

Kirjoitus perustuu Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin -tutkimushankkeen tuloksiin. Hanke toteutettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa 2019–2021 Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana valtakunnallisesta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta.

Tutkimuksen julkaisut ovat luettavissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sivuilta:

Juuret juniorille. Maaseudun lasten ja nuorten kotiseututietoisuuden rakentuminen (Suutari, Rinne-Koski & Riukulehto 2021).

Maaseudun lasten ja nuorten kokemuksia ja käsityksiä kotiseudusta (Suutari & Rinne-Koski 2021).

Tutkimuksen tulokset tiivistettiin politiikkasuosituksiksi, jotka ovat luettavissa Maaseutupolitiikan neuvoston verkkosivuilla.

 

 

Kuuluminen käy työstä: maahanmuuttajien kokemuksista maaseudulla

Marja Enbuska

 

”On se vähän vaikea aloittaa kaikki uudelleen, opiskella suomen kieltä, sitten ammatti, se on vaikeaa. Mutta siihen pitää tottua, ja elämä jatkuu.”

Näin totesi mies, joka oli saapunut Suomeen alun perin turvapaikanhakijana ja asui pienellä maaseudun paikkakunnalla. Olin saapunut keväällä 2021 tapaamaan häntä tutkimushaastattelun merkeissä aikomuksenani selvittää, mistä asioista kuulumisen ja kotoisuuden kokemus maahan muuttaneille henkilöille muodostuu. Hänen lausahduksessaan uudelleen aloittamisen vaikeus yhdistyy toteamukseen, että elämä kuitenkin jatkuu.

Lue loppuun

Näin naapurin naapurissa – Valko-Venäjän maaseutu kolhoosien katveessa

Leo Granberg Minusinskissa, Siperiassa.

Suomella on kovin erilaisia naapureita ja mitä maaseutuun tulee, ehkä merkillisin niistä on Valko-Venäjä, valtio vajaan 900 kilometrin päässä Suomen Etelä-rannikolta. Siellä maatalous perustuu edelleen Neuvostoliiton perinteiden mukaisiin kolhooseihin, vaikka maa on muuten siirtynyt varovasti markkinatalouden suuntaan. Viime vuonna ilmestyi kuitenkin mielenkiintoinen tutkimus Valko-Venäjän maaseudusta. Bordeaux’lainen sosiologi Ronan Hervouet (2021) julkaisi tutkimuksen, jota hän kutsuu ”poliittiseksi etnografiaksi” Valko-Venäjän arkielämästä.

Lue loppuun

Respond – Recover – Thrive! Building resilience for South Ostrobothnian food companies

Silvia Gaiani

Unlike the effects of global warming, which are still invisible to many, the COVID-19 pandemic has taken center stage and forced many people to change their habits and companies to rethink their business strategies. The connectedness and inherent complexity of the global food system has become a matter of public conversation as consumers and producers have started to question the resilience of many aspects of food systems. Due to the supply-and-demand shocks during the first stages of the pandemic, the food sector had to face the challenge of acknowledging its own vulnerabilities and promoting adaptive actions across the supply chains.

Lue loppuun

Sata vuotta monipaikkaisen asumisen kehittämistä!

Manu Rantanen

Ajatus monipaikkaisten asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten resurssien merkityksestä aluekehitykselle kuulostaa sellaiselta, jonka voisi kuvitella syntyneen 1980-luvun lopulla maaseutupolitiikan nähdessä päivänvalon. Historialliset sanomalehtiartikkelit osoittavat, että asia oli kuitenkin esillä Mikkelin seudulla jo 1920-luvun alussa.

Lue loppuun

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun

LEADER kasvua Suomessa 25 vuotta

Torsti Hyyryläinen

LEADER on eurooppalainen idea, joka on osoittautunut suomalaiseen maaperään hyvin sopivaksi. LEADER on tähän asti merkittävin maaseutupolitiikan tuloksena syntynyt järjestelmäinnovaatio Suomessa.

LEADER on lyhenne ranskan sanoista Liaison Entre Actions de Développement l’Économie Rurale. LEADER on Euroopan laajuinen toimintamalli, jossa ihmiset ja pienet yritykset pääsevät vaikuttamaan paikallistalouden ja laajemmin kotiseutunsa kehitykseen. Suomessa se on tullut 25 vuodessa tutuksi maaseudun kehittämisohjelmien myötä. Paikallisissa LEADER-ryhmissä (54 kpl) valmistellaan parhaillaan strategioita EU-ohjelmakaudelle 2021-2027. Kyseessä on viides ohjelmakausi, jossa Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana mukana. Kaikkiaan LEADER-ryhmiä on Euroopassa nykyisin noin 2800.

Lue loppuun

Maaseudulle uutta roolia etsimässä

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Lue loppuun