Asiakas ja asukas – resurssi vai hyödyke?

Kun viisi-kuusivuotiaana nassikkana sain ensimmäisen oman pankkitilini ja sen todistukseksi pankkikirjan, kokemus oli sen verran omanarvontuntoa nostattava, että muistan sen edelleen. Asiakassuhde sai hyvän alun, kun pankin tätikin puheli mukavia lasta huomioiden. Kun myöhemmin ajattelen 1970-luvun lapsuuttani, oli se nykymittapuulla taloudellisesti tiukkaa aikaa. Mummun tekemä takki taisi palvella koko alakoulun ajan ja kirpputorilta hankitut luistimet eivät paljon nilkkaa tukeneet. Lauantaimakkara maistui leivällä hyvältä. Samanaikaisesti Postilla oli varaa lähettää Kultapossukerho-lehteä ja pankissa oli tervetullut olo jatkossakin. Lue loppuun

Luonnotonta matkailua

Näin korona-ajan jatkuessa alkaa jo kaivata pirtin seiniä pidemmälle, siis matkalle. Monelta on varmaan jossain elämän vaiheessa kysytty, että mitä tekisit, jos voittaisit lotossa. Ihan vastaavanlaisen toiveikkaan unelmoinnin saa aikaan tänä päivänä kysymys ”Minne matkustaisit, jos korona nyt loppuisi?”.

Niin, minne matkustaisit? Ennen kuin vastaat, kerron muutamia asioita matkailusta ennen koronaa, pandemian aikana ja aavistuksia, mitä se voisi olla koronan jälkeen. Lue loppuun

Alustaekosysteeminen kunta- ja aluekehittäminen

Kuinka alusta- ja datatalous valjastetaan palvelemaan yleishyödyllisiä tavoitteita? Alustaekosysteemien tarkastelulla on vakiintunut asema yritystutkimuksessa. Niiden toimintamalleja voisi soveltaa nykyistä enemmän myös yleishyödyllisten järjestelmien suunnittelussa sekä kunta- ja aluekehittämisessä. Lue loppuun

Harjoittelijan syksy Ruralialla – havaintoja etätyöstä ja asiantuntijuudesta

Tieni harjoitteluun Ruralialle alkoi Viikin kampukselta vuosi sitten, jossa osallistuin tuolloin ruralialaisten pitämälle, maatalousylioppilaille suunnatulle ”Maaseudun kehittäminen” nimiselle kandikurssille. Olin jo metsätieteen maisterivaiheen opiskelija, mutta olen aina ollut monitieteellisesti kiinnostunut maailmasta, joten maaseudun kehittämisen kurssi sopi hyvin sekalaiseen opintokokonaisuuteeni. Kurssilla käsiteltiin maaseudun kehittämisaiheiden lisäksi esimerkiksi asiantuntijan roolia työelämässä, verkostoitumista ja asiantuntijajohtamista. Vastaavaa luennointia näistä aiheista en ole koko opiskeluaikanani saanut, ja koen, että kurssi laski kynnystä työelämään siirtymistä ajatellen. Samaistuin kurssilla myös ruralialaisten monitieteellisyyteen, koska opintojeni sekalaisuuden vuoksi olen kokenut joskus ulkopuolisuutta vain metsätieteilijöiden keskuudessa, ja aihepiirit olisivat mielestäni ehdottoman tarpeellisia muillekin kuin maataloustieteen opiskelijoille! Kurssin aikana kävi ilmi, että Ruralia-instituutillakin harjoittelupaikkoja on, ja parin mutkan kautta minulle löytyikin sopivaa, metsiin liittyvää tutkimusavustajan työtä Rikare skog -projektin parissa. Se kuulosti sopivalta, sillä metsien monikäyttö on yksi monista kiinnostuksenkohteistani. Lue loppuun

Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun

Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hankkeen viimeiset vaiheet ovat käynnistymässä, ja on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. Näyttääkö kehityskäytävä vahventuneen hankejakson aikana? Toisin sanoen onko hanketyö edesauttanut todellisten muutosten toteutumista näinkin nopealla aikataululla? Lue loppuun

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä

Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun

Entrepreneurship + Innovation = A Sustainable Food System for Finland

Food plays a central role in our life. It doesn’t matter if we are foodies who love trying multiple dishes at fancy restaurants, or someone who sees food as nothing but fuel: we all have one thing in common – we need to eat to survive.

Meals frame our day. Eating a varied diet can nourish both body and mind, can bring us joy and connect us with others. But there is something we often forget to reflect about: the big, complex mechanisms that allow us to bring food to the table, i.e the food supply chain. Lue loppuun