Kuuluminen käy työstä: maahanmuuttajien kokemuksista maaseudulla

Marja Enbuska

 

”On se vähän vaikea aloittaa kaikki uudelleen, opiskella suomen kieltä, sitten ammatti, se on vaikeaa. Mutta siihen pitää tottua, ja elämä jatkuu.”

Näin totesi mies, joka oli saapunut Suomeen alun perin turvapaikanhakijana ja asui pienellä maaseudun paikkakunnalla. Olin saapunut keväällä 2021 tapaamaan häntä tutkimushaastattelun merkeissä aikomuksenani selvittää, mistä asioista kuulumisen ja kotoisuuden kokemus maahan muuttaneille henkilöille muodostuu. Hänen lausahduksessaan uudelleen aloittamisen vaikeus yhdistyy toteamukseen, että elämä kuitenkin jatkuu.

Lue loppuun

Näin naapurin naapurissa – Valko-Venäjän maaseutu kolhoosien katveessa

Leo Granberg Minusinskissa, Siperiassa.

Suomella on kovin erilaisia naapureita ja mitä maaseutuun tulee, ehkä merkillisin niistä on Valko-Venäjä, valtio vajaan 900 kilometrin päässä Suomen Etelä-rannikolta. Siellä maatalous perustuu edelleen Neuvostoliiton perinteiden mukaisiin kolhooseihin, vaikka maa on muuten siirtynyt varovasti markkinatalouden suuntaan. Viime vuonna ilmestyi kuitenkin mielenkiintoinen tutkimus Valko-Venäjän maaseudusta. Bordeaux’lainen sosiologi Ronan Hervouet (2021) julkaisi tutkimuksen, jota hän kutsuu ”poliittiseksi etnografiaksi” Valko-Venäjän arkielämästä.

Lue loppuun

Respond – Recover – Thrive! Building resilience for South Ostrobothnian food companies

Silvia Gaiani

Unlike the effects of global warming, which are still invisible to many, the COVID-19 pandemic has taken center stage and forced many people to change their habits and companies to rethink their business strategies. The connectedness and inherent complexity of the global food system has become a matter of public conversation as consumers and producers have started to question the resilience of many aspects of food systems. Due to the supply-and-demand shocks during the first stages of the pandemic, the food sector had to face the challenge of acknowledging its own vulnerabilities and promoting adaptive actions across the supply chains.

Lue loppuun

Sata vuotta monipaikkaisen asumisen kehittämistä!

Manu Rantanen

Ajatus monipaikkaisten asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten resurssien merkityksestä aluekehitykselle kuulostaa sellaiselta, jonka voisi kuvitella syntyneen 1980-luvun lopulla maaseutupolitiikan nähdessä päivänvalon. Historialliset sanomalehtiartikkelit osoittavat, että asia oli kuitenkin esillä Mikkelin seudulla jo 1920-luvun alussa.

Lue loppuun

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun

LEADER kasvua Suomessa 25 vuotta

Torsti Hyyryläinen

LEADER on eurooppalainen idea, joka on osoittautunut suomalaiseen maaperään hyvin sopivaksi. LEADER on tähän asti merkittävin maaseutupolitiikan tuloksena syntynyt järjestelmäinnovaatio Suomessa.

LEADER on lyhenne ranskan sanoista Liaison Entre Actions de Développement l’Économie Rurale. LEADER on Euroopan laajuinen toimintamalli, jossa ihmiset ja pienet yritykset pääsevät vaikuttamaan paikallistalouden ja laajemmin kotiseutunsa kehitykseen. Suomessa se on tullut 25 vuodessa tutuksi maaseudun kehittämisohjelmien myötä. Paikallisissa LEADER-ryhmissä (54 kpl) valmistellaan parhaillaan strategioita EU-ohjelmakaudelle 2021-2027. Kyseessä on viides ohjelmakausi, jossa Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana mukana. Kaikkiaan LEADER-ryhmiä on Euroopassa nykyisin noin 2800.

Lue loppuun

Maaseudulle uutta roolia etsimässä

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Lue loppuun

South Ostrobothnia – the next island of innovation in Finland?

This is the second post I’m writing for Ruralia blog.

Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.

Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.

I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun