Kuva: Rodeo.
Ikääntyvien ei tarvitse vain istua kiikkustuolissa kutomassa sukkaa, sanoo esimerkiksi professori Taina Rantanen (STT 9.3.2024). He ovat potentiaalisia työntekijöitä, joilla voisi olla mielenkiintoisia rooleja työelämässä. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla.
Tilastot kertovat Etelä-Pohjanmaan osalta tuttua tarinaa: väki vähenee ja vanhenee. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan kuntien huoltosuhteen, eli sen kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta henkilöä on suhteessa sataan työssäkäyvään, keskiarvo oli 85,1, kun koko maan huoltosuhde oli 62,3.
Maakunnasta muuttaa vuosittain opiskeluikäisiä nuoria pois prosentin verran maakunnan väestöstä ja alle puolet heistä palaa. Samaan aikaan maakunta ei houkuttele myöskään maahanmuuttajia; vuonna 2022 maahanmuutosta 1,7 % kohdistui Etelä-Pohjanmaalle.
Ikääntyvillä työntekijöillä olisi maakunnalle sellaista annettavaa, jota nuoremmilta ei löydy. He voivat olla dynaamisia ja uudistavia voimia työelämässä, koska he tuovat mukanaan ainutlaatuisen yhdistelmän kokemusta, joustavuutta, luovuutta ja sitoutumista. Lisäksi toimintakyky pysyy suurimmalla osalla ikääntyvistä ennallaan.
Ikääntyvistä työntekijöistä on siis syytä pitää kiinni ja houkutella heitä yrityksiin. Apuna tässä on ikäjohtaminen. Siinä otetaan huomioon työntekijän ikä ja ikäsidonnaiset tekijät eri osa-alueissa, kuten työn suunnittelussa ja organisoinnissa yksilön ja yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Maaseudun pienissä yrityksissä on erityisen tärkeää huomioida ikäjohtaminen. Se on oleellista osaamisen säilymisen, tiedon siirtymisen, hyvinvoinnin ja yrityksen elinvoiman näkökulmasta. Ikäjohtaminen täytyy soveltaa maaseutuympäristöön ja sen eri kokoisiin yrityksiin sopivaksi.
Ruralia-instituutissa ikäjohtamiseen pureudutaan yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa hankkeessa nimeltä ”Monimuotoinen työyhteisö rakentamassa paikallista innovaatioympäristöä, MONI-INNO”. Haastamme alueen yrittäjiä osallistumaan hankkeen työpajoihin ja oppimaan ikäjohtamisesta.
Ikääntyvissä työntekijöissä on näkemyksemme mukaan hyödyntämätöntä potentiaalia, jota Etelä-Pohjanmaalla ei ole varaa hukata.
Ada Trogen, Merja Lähdesmäki, Toni Ahvenainen, Marja Enbuska ja Markku Mattila
Kirjoittajat ovat MONI-INNO-hankkeessa työskenteleviä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Siirtolaisuusinstituutin asiantuntijoita.