Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun

Julkiset hankinnat – uhka vai mahdollisuus?

Julkisten hankintojen arvo on Suomessa lähes 35 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa kohdistuu sellaisiin tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoihin, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisilla hankinnoilla on siis merkittävä kansantaloudellinen ja työllistävä rooli.

Lue loppuun

Taantuvat maaseutukeskustat – tulevaisuuden kulttuuripankit

Autioituvien suomalaisten maaseutupitäjien väestökadossa, niukkuudessa ja kehityksen kelkasta tipahtamisessa nähdään harvemmin mitään positiivista. Väestönkasvun pysähtymisessä ja taantumisessa voi kuitenkin piillä oma tulevaisuuden potentiaalinsa. Samalla, kun jotain uudistetaan ja kehitetään, sitä usein myös yksipuolistetaan vanhan tuhoutumisen kustannuksella. Vanhat unohdetut kirkonkylät ja pitäjäkeskustat sen sijaan ovat väestökadon myötä turvassa uudistumisen paineelta. Rappion myötä säilyy sellaista kulttuuriperintöä ja maisemaa, jonka arvoa ei vielä tässä ajassa osata edes tunnistaa. Lue loppuun

Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä

30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun

Pöytäkirjojen pauloissa

On tullut vietetyksi päiviä päästätysten Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien aluejohtokuntien kokouspöytäkirjojen seurassa. Luen ja erittelen pöytäkirjoja ja muita dokumentteja päästäkseni jyvälle kuntaliitosalueilla toimineiden aluejohtokuntien tekemisistä vuosina 20132017. Tällainen askare liittyy maaseutualueiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja selvittävään Oppia aluevaikuttamisesta – aluejohtokunnat maaseutualueiden osallistumiskäytäntönä -hankkeeseen. Lue loppuun

Itse pilattu maaseutu?

Olin elokuussa Leppävirralla Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen järjestämässä maaseutututkijatapaamisessa, joka toimi samalla ennakkotapahtumana vuoden 2017 maaseutuparlamentille, joka kokosi paikkakunnalle kuutisensataa maaseudun sydämenasiakseen tuntevaa ihmistä. Kävimme kylällä pitsalla tutkijatapaamista edeltävänä iltana ja silmäilin einettä odotellessa paikallislehteä. Maaseutuparlamentti oli siinä näkyvästi esillä. Viikonloppuna olisi tiedossa ruuhkia, joten kuntalaisia pyydettiin jättämään lauantaina autot kotiin. Ilmassa oli odotuksen tuntua. Kylpylähotelli Vesileppiksen pihassa oli kova kuhina kunnan yhdistysaktiivien pystyttäessä tapahtumalle puitteita ja rakenteita. Perjantaina heidän panostaan tarvittiin ainakin liikennettä ohjaamaan. Tiedossa oli merkittävä tapahtuma leppävirtalaisille. Lue loppuun

Kun tavanomainen ei riitä

Hannele SuvantoVielä hetki sitten tiedotus oli tyypillisimmällään seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia, joihin tiedotettavat tulivat fyysisesti kuulemaan tieteen ilosanomaa. Tulijoita riitti ainakin kohtalaisesti, jos aihe oli heitä kiinnostava. Nykyään tuntuu kiire lisääntyneen niin kovasti, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa lähteä enää mihinkään. Tieteen ilosanoman on mentävä ihmisten luo, heidän keskelleen. Lue loppuun

Osuustoiminnan pelipaikkoja sotessa

Niina KuuvaToisinaan kannattaa sukeltaa vieraisiin vesiin. Itse tein näin työkavereideni innoittamana ja lähdin tutkimusmatkalle Pellervo-seuran järjestämään Sote ja osuustoiminta -seminaariin. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella, miten osuustoimintamalli voisi olla rakentamassa kansalaislähtöisiä, toimivia ja tehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Lue loppuun