Mielensäkohottaja

Kyllä minun mieleni taas niin kohosi joululomalla miniän kanssa keskustellessa. Akateemisia ollaan molemmat, niin kiva käydä sivistynyttä keskustelua maailman menosta. Ja hyvältähän se meno näyttää koronasta huolimatta, tai noh, muutaman koronan kanssa vielä paremmalta, hehheh.

Jostain syystä miniä kuitenkin synkisteli, vaikka vuosikin oli juuri vaihtumassa. Hirveästi huolia ja murheita sillä oli, ja niin minun täytyi sitten heti ohjata huomioni muualle: hyviin asioihin. Ilmastoahdistusta ei parane saada nyt kun on uusi vuosi ja uudet kujeet. Ei ennen kuin siihenkin saadaan rokote. Ja onneksi se tulee sitten ekana niille riskiryhmäläisille: naisille, joilla menee helposti tunteisiin nämä jutut. Olenhan minä sitä Gretaakin seurannut, niin näkeehän siitä, miten paljon mielen päällä näillä nuorilla naisilla on. Lue loppuun

Ruoantuotannon tulevaisuuksia ja ylläpitojärjestelmiä – solumaataloutta ja viljeltyä lihaa

Kansainväliset ruokajärjestelmät rakentuvat monimutkaisista verkostoista. Lisäksi nykyjärjestelmien kanssa kitkaisesti yhteensopivia uusia teknologiota esitellään kiihtyvällä tahdilla. Olemassa olevien ja uusien ruokajärjestelmien yhdistelmissä muokkaantuvien käytäntöjen uskottava kuvaaminen on siten tarpeellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Lue loppuun

Tiede, kriittisyys ja tiedekriittisyys

Nykyään on muotia olla kriittinen. Kriitikkoja löytyy joka asemalle, niillekin joilla ei enää junaa pysähdy. Pelkästään eilen törmäsin ainakin mediakriitikkoon, yhteiskuntakriitikkoon ja maahanmuuttokriitikkoon.

Lue loppuun

Päästiin huipulle, ei yhteiskuntaan! Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen yhteiskunnallisesta merkityksestä

Aapo_nettiinKuten hyvin tiedetään, Helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin liittyvä toinen infotilaisuus järjestetään keskiviikkona 27. tammikuuta. Miten tähän on tultu, ovat monet yliopistolaiset kysyneet mielessään. Miksi työpaikat ovat vaarassa, miksi yliopistolaitoksen rahoittamista ei nähdä investointina tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kansantalouden kulueränä? Lue loppuun

Aakeella laakeella toisella kotimaisella

DSC_1095Kielitaito ja kansainvälisyys. Näillä kahdella sanalla olen yleensä kuvaillut vahvuuksiani työnhaussa. Luin kolmea pitkää kieltä peruskoulussa ja lukiossa, yliopistossa siihen lisäksi vielä italian ja espanjan alkeet. Olen aiemmin asunut Saksassa kahdesti, ensimmäisen kerran isäntäperheessä kuukauden minivaihdossa lukioaikana ja 2013 vietin puoli vuotta vaihdossa Stuttgartissa. Syksyllä 2014 suoritin opintoihini kuuluvaa erikoisharjoittelua Suomen suurlähetystössä Roomassa. Vieraiden kielten käyttö arjessa ja työelämässä ei siis koskaan ole tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia ja jo opintojeni alkuvaiheessa oli selvää, että haluan runsaasti ulkomaankokemusta. Pienen ensimmäisen vuoden opiskelijan mielessä siinsivät Brysselin kiillotetut käytävät. Lue loppuun

Kapeammin, vähemmän, harvemmin: suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta

riukulehtoKirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E.F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla. Lue loppuun

Systeemiajattelulla yhteiskuntaa hyödyttäviin tuloksiin

SariYliopistoissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Helsingin yliopistolla on omana strategisena tavoitteena pärjätä maailmalla yliopistojen tutkimuksen tason vertailussa ja sijoittua 50 parhaan yliopiston joukkoon. Joillakin tieteenaloilla tämä tavoite onkin jo saavutettu reippaasti ja siitä voimme olla kaikki yliopistolaiset ylpeitä. Tieteen huipun saavuttaminen edellyttää erittäin korkeatasoista tutkimusta, jota julkaistaan parhaissa sarjoissa etupäässä kansainvälisellä foorumilla. Lue loppuun

Suomikehittää.fi

kurkiAjattele tilanne, jossa tutkimushanketta ideoidessasi et voisi saada selville miten muut tutkijat maailmalla ovat asiaa lähestyneet. Kuulisit huhuja, että joku on sitä kyllä tutkinut, mutta ei siitä varmaan mitään julkaisua löydy. Kovan googlauksen seurauksena onnistuisit kuitenkin paikantamaan tutkijan, mutta puhelinkeskustelussa kävisi ilmi, ettei hän ole kirjoittanut asiasta mitään englanniksi. Hän on myös vaihtanut työpaikkaa ja muistiinpanot ovat hävinneet jotenkin samassa tohinassa. Lue loppuun