Ruoantuotannon tulevaisuuksia ja ylläpitojärjestelmiä – solumaataloutta ja viljeltyä lihaa

Kansainväliset ruokajärjestelmät rakentuvat monimutkaisista verkostoista. Lisäksi nykyjärjestelmien kanssa kitkaisesti yhteensopivia uusia teknologiota esitellään kiihtyvällä tahdilla. Olemassa olevien ja uusien ruokajärjestelmien yhdistelmissä muokkaantuvien käytäntöjen uskottava kuvaaminen on siten tarpeellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Lue loppuun

Tiede, kriittisyys ja tiedekriittisyys

Nykyään on muotia olla kriittinen. Kriitikkoja löytyy joka asemalle, niillekin joilla ei enää junaa pysähdy. Pelkästään eilen törmäsin ainakin mediakriitikkoon, yhteiskuntakriitikkoon ja maahanmuuttokriitikkoon.

Lue loppuun

Päästiin huipulle, ei yhteiskuntaan! Helsingin yliopiston yt-neuvottelujen yhteiskunnallisesta merkityksestä

Aapo_nettiinKuten hyvin tiedetään, Helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin liittyvä toinen infotilaisuus järjestetään keskiviikkona 27. tammikuuta. Miten tähän on tultu, ovat monet yliopistolaiset kysyneet mielessään. Miksi työpaikat ovat vaarassa, miksi yliopistolaitoksen rahoittamista ei nähdä investointina tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kansantalouden kulueränä? Lue loppuun

Aakeella laakeella toisella kotimaisella

DSC_1095Kielitaito ja kansainvälisyys. Näillä kahdella sanalla olen yleensä kuvaillut vahvuuksiani työnhaussa. Luin kolmea pitkää kieltä peruskoulussa ja lukiossa, yliopistossa siihen lisäksi vielä italian ja espanjan alkeet. Olen aiemmin asunut Saksassa kahdesti, ensimmäisen kerran isäntäperheessä kuukauden minivaihdossa lukioaikana ja 2013 vietin puoli vuotta vaihdossa Stuttgartissa. Syksyllä 2014 suoritin opintoihini kuuluvaa erikoisharjoittelua Suomen suurlähetystössä Roomassa. Vieraiden kielten käyttö arjessa ja työelämässä ei siis koskaan ole tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia ja jo opintojeni alkuvaiheessa oli selvää, että haluan runsaasti ulkomaankokemusta. Pienen ensimmäisen vuoden opiskelijan mielessä siinsivät Brysselin kiillotetut käytävät. Lue loppuun

Kapeammin, vähemmän, harvemmin: suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta

riukulehtoKirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E.F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla. Lue loppuun

Systeemiajattelulla yhteiskuntaa hyödyttäviin tuloksiin

SariYliopistoissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Helsingin yliopistolla on omana strategisena tavoitteena pärjätä maailmalla yliopistojen tutkimuksen tason vertailussa ja sijoittua 50 parhaan yliopiston joukkoon. Joillakin tieteenaloilla tämä tavoite onkin jo saavutettu reippaasti ja siitä voimme olla kaikki yliopistolaiset ylpeitä. Tieteen huipun saavuttaminen edellyttää erittäin korkeatasoista tutkimusta, jota julkaistaan parhaissa sarjoissa etupäässä kansainvälisellä foorumilla. Lue loppuun

Suomikehittää.fi

kurkiAjattele tilanne, jossa tutkimushanketta ideoidessasi et voisi saada selville miten muut tutkijat maailmalla ovat asiaa lähestyneet. Kuulisit huhuja, että joku on sitä kyllä tutkinut, mutta ei siitä varmaan mitään julkaisua löydy. Kovan googlauksen seurauksena onnistuisit kuitenkin paikantamaan tutkijan, mutta puhelinkeskustelussa kävisi ilmi, ettei hän ole kirjoittanut asiasta mitään englanniksi. Hän on myös vaihtanut työpaikkaa ja muistiinpanot ovat hävinneet jotenkin samassa tohinassa. Lue loppuun

Argumentum ad hominem – Kun henkilökohtaisesta tulee henkilökohtaista

Mari, blogiinOlin hyppäämässä bussiin työmatkan alkutohinoissa. Sain puhelun, jossa tutkijan pätevyyteni kyseenalaistettiin kiivaasti. Tutkimukseni perustuu kuuleman mukaan kahteen haastatteluun. Siinähän ei olisi mitään vikaa sinällään, mutta tässä tapauksessa kuultu huhupuhe oli kaukana todellisuudesta. Bussilipun oston kiireet ja laukkujen kanssa käytävällä ähiseminen viidentoista kanssamatkustajan silmien alla eivät olleet syy olla kohtaamatta lankoja pitkin tulevan kansalaisen kritiikkiä. Soittajan mielestä se olisi ollut vain tekosyy. Lue loppuun

Ei mulla mitään mielipidettä ole

Mari, blogiinToimittaja soittaa naakkauutisen merkeissä. Naakat ovat tuhonneet sadon, eikä ainoastaan viljelijä tai toimittaja, vaan myös kirkon väki on kummissaan tilanteesta. Kaupunkipuistoista nauttivat eivät voi enää käyttää puiston penkkejä kun uloste sotkee paikat kerta kerran jälkeen. Ja niistä tarttuu salmonellakin, eikö tartukin? Eikö näille tuholaisille kerta kaikkiaan voi myöntää tappolupia? Muuten alta menevät elinkeino ja yhteisön rauha. Lue loppuun