Olin kutsuttuna puhujana aluehistorian tutkijoiden ensimmäisessä maailmankongressissa, joka järjestettiin webinaarina syyskuussa 2023. Kaksipäiväistä tapahtumaa (ISRH 2023) isännöi eteläafrikkalainen North-Westin yliopisto.

Osallistujia oli yli sata ja alustuksia kuultiin jokseenkin tasapainoisesti neljältä mantereelta, vaikka tapahtuman aikaikkuna oli hankala esimerkiksi japanilaisille ja kiusallisen epäedullinen amerikkalaisille.

Tämä on aidosti globaalien verkkotapahtumien varjopuoli: lauteille voi joutua keskellä yötä. Mutta nousevathan penkkiurheilijatkin ruudun ääreen tarvittaessa vaikka pikkutunneilla. Itse olen valmis epämukavuuksiin, sillä ISRH on vähän kuin oma lapsi: osa tutkimusryhmäni kansainvälistä perhettä.

Tiede on kansainvälistä

Kansainvälisyys on tieteentekijän perusominaisuuksia: On seurattava ulkomaista kirjallisuutta. Kongressit, hankkeet ja verkostot ylittävät kansallisuuksien rajat. Käydään tutkijavaihdossa ja otetaan vastaan vieraita. Tutkimuskohteet, aiheet ja ilmiöt noudattavat harvoin valtiollisia rajoja.

Ruralia-instituutin tärkein kansainvälistymistyökalu on oma vaihto-ohjelma, Ruralia Visiting Scholar. Sen avulla työyhteisömme vieraaksi on vuodesta 2011 otettu tähän mennessä ainakin 44 kollegaa, yleensä noin kuukauden jaksolle. Osa on ollut vanhoja tuttuja. Jotkut ovat tienneet Ruraliasta, vaikka meillä ei ole ollut heihin yhteyttä. Joukkoon mahtuu myös villejä kortteja: vierailijan kiinnostus on virinnyt hakuilmoituksesta tai silkasta uteliaisuudesta.

Kaikki kontaktit eivät johda pitkälle, mutta joskus tuloksena on elävä ja monipuolinen yhteistyö. Omat kokemukseni aluehistorian parista ovat kannustavia.

Sosiologian professori Derya Nizam Izmirin taloustieteellisestä yliopistosta Turkista on viimeisin vieraamme. Hän keräsi aineistoa muun muassa Nurmon traktorimuseossa syksyllä 2023. Kuva: Sulevi Riukulehto.

Kansainvälisyys sopii aluehistoriaan

Aluehistorialla tarkoitetaan kaikkea sellaista historian tutkimusta, jossa tilallisuudella on olennainen merkitys ja jossa alue tarkoittaa jotakin muuta kuin (kansallis-)valtiota. Mittakaava voi siis vaihdella paikallisyhteisöistä kansainvälisiin suuralueisiin asti.

Harvoin aluehistorialla tarkoitetaan paikallishistoriaa eikä koskaan kansallista historiankirjoitusta. Kun valtioille ei anneta erityisasemaa, tutkimus avartuu sekä mikrotasolle että valtiolliset rajat ylittäviin kansainvälisiin ilmiöihin.

Aluehistoria ei ole eriytynyt omaksi tieteenalaksi eikä se sellaiseksi pyrikään. Alueita tullaan vastakin tutkimaan historian perinteisillä osa-alueilla. Omat aluehistorian tutkimusinstituutiot ovat kuitenkin vahvistumassa, ja tähän myös Ruralian kansainvälisellä työllä on ollut oma osuutensa.

International Society for Regional History (ISRH), on juuri toimintansa aloittanut aluehistorian tieteellinen seura, joka on järjestäytymässä myös aluetieteen maailmanjärjestön, Regional Studies Associationin (RSA), verkostokumppaniksi. Julkaisuyhteistyö on avattu arvostetun brittiläisen tiedekustantajan Taylor & Francisin kanssa. Uusi lehti, Histories of People and Place, lähtee nöyrästi Julkaisufoorumin alimmalta portaalta.

Ruralia-instituutti on ollut tärkeä solmukohta aluehistorian järjestäytymisessä. Voi jopa sanoa, että ISRH on syntynyt Ruralian verkostoista. Ohjausryhmän seitsemästä jäsenestä kolme on ollut Ruraliassa vierailevana tutkijana. Yksi heistä on seuran puheenjohtaja, North-Westin yliopiston (NWU) aluehistorian professori Elize S. Van Eeden.

Kansainvälisen aluehistorian järjestön ISRH:n puheenjohtaja professori Elize S. Van Eeden North-Westin yliopistosta, varapuheenjohtaja Sulevi Riukulehto ja ohjausryhmän jäsen professori Marijn Molema Groningenin yliopistosta RSA:n maailmankongressin yhteydessä järjestetyssä aluehistorian tutkijatapaamisessa Ljubljanassa kesäkuussa 2023. Kuva: Sulevi Riukulehto.

Yhteyksiä Etelä-Afrikkaan

Yhteistyö Van Eedenin kanssa alkoi vuonna 2014 aluetieteen maailmankongressiin (RSA 2014) järjestämästäni aluehistorian työryhmästä. Afrikkalainen kollega innostui hakuilmoituksesta siinä määrin, että etsi käsiinsä aiempia julkaisujani. Hän oli yksi kirjoittajista, kun toimitin tapaamisen tuotoksista kirjan Between Time and Space (CSP 2015).

Seurasivat kuukauden pituiset tutkijavierailut puolin ja toisin. Niihin sisältyi muun muassa luentoja, hankesuunnittelua, kirjoitus- ja kenttätyöjaksoja sekä jatko-opiskelijoiden kirjoitusleiri.

North-Westin yliopisto vahvisti yhteistyötämme nimittämällä minut sosiaalisen transformaation ylimääräiseksi professoriksi vuonna 2018. Nyt menossa on toinen 3-vuotiskausi. Se on tuonut mukanaan arviointitehtäviä afrikkalaisissa lehdissä ja rahoitusorganisaatioissa.

DoLE-hankkeessa tutkitaan paikallisyhteisöjen ja yritysten kohtalonyhteyttä maaseudulla. Aineistoja on kerätty muun muassa eteläafrikkalaisessa kaivosyhteisössä, Merafongissa. Keskellä paljain kasvoin siniasuinen tutkimusavustaja, muut henkilöt ovat laittomia kullankaivajia. Kuva: Sulevi Riukulehto.

Yhteistyöstä on syntynyt ainakin kuusi yhteistä kongressiesitelmää, viisi tieteellistä artikkelia ja yksi suomenkielinen tutkimusraportti (Kaiken takana kaivos. Merafongin kotiseutukeskustelut Etelä-Afrikassa, 2020) NWU on ollut avustajana kahdessa Ruralian hankehakemuksessa, joista toinen (Yritysten ja paikallisyhteisöjen kohtalonyhteys, DoLE, päätös numero 333447) sai Suomen Akatemian rahoituksen vuonna 2020. Hankkeessa tutkitaan myös eteläafrikkalaisia kaivosyhteisöjä.

Kenties vaikuttavinta Ruralian ja North-Westin yhteistyö on kuitenkin ollut aluehistorian järjestössä, ISRH:ssa, johon olen osallistunut alusta lähtien. Seuraava aluehistorian maailmankongressi järjestetään ensi marraskuussa Jawaharlal Nehru -yliopistossa New Delhissä, ja alustavan suunnitelman mukaan Suomessa tavataan vuonna 2026.

Kirjoittaja Sulevi Riukulehto on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja.