Viljelty liha ja muuttuvat maaseudut

Viides kansainvälinen viljellyn lihan konferenssi Maastrichtissa 6.–8.10.2019

Konferenssi kokosi paikalle maailmanlaajuisesti alan tutkijoita, joita kiinnosti soluviljelmäteknologiat ja niillä tuotettu liha. Soluviljelytekniikat mahdollistavat eläinperäisten maataloustuotteiden kasvattamisen bioreaktoreissa ilman varsinaisia tuotantoeläimiä. Vaikka ensimmäinen soluviljellystä lihasta paistettu burgeri syötiinkin jo vuonna 2013, ei sen tuottaminen ole vieläkään ongelmatonta. Haasteita ovat esimerkiksi viljellyn lihan korkea tuotantohinta, lopputuotteen rakenne ja siihen vaikuttavien aineosien, kuten rasvan tuottaminen, sekä kuluttajien ennakkoluulot uutta teknologiaa kohtaan. Lue loppuun

Energiaosuuskunnat aluekehittäjinä Saksassa

Kun Saksa päätti luopua ydinenergiasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, se lisäsi uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulienergian, tuotantoa. Huolena on kuitenkin ollut energian tuotannon epätasa-arvoisuus: esimerkiksi tuulienergiasta eivät aina hyödy ne alueet, joilla tuulimyllyt ovat. Tätä tilannetta on ryhdytty korjaamaan energiaosuuskuntien avulla, ja niillä onkin jo tärkeä merkitys Saksan energiatuotannossa. Lue loppuun

Elintarvikesektori paikkaperustaisen biotalouden veturiksi

Biomassaintensiiviset symbioosit tarjoavat järjestelmätason ratkaisun kaupunkiseutujen kestävään kehittämiseen hajautetusti. Lue loppuun

Rautateiden renessanssi

Liikennejärjestelmällä on vaikutusta paitsi eri alueiden saavutettavuuteen myös niiden elinvoimaan. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä alueen menestyksen saavuttaminen on useimmiten haastavaa. Liikenneyhteyksien huonontumisen negatiivisia vaikutuksia on nähty etenkin maaseudulla. Liikennejärjestelmää koskevat ratkaisut voivatkin olla käänteentekeviä maaseutualueiden kehityksen kannalta. Samalla liikenneratkaisut ovat suuressa roolissa puhuttaessa muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Lue loppuun

Luomuviljelijä Siperiassa

Venäjän maatalous on viime vuosikymmenen aikana kasvanut yllättävän nopeasti ja maa on noussut yhdeksi maailman merkittävimmistä maataloustuotteiden viejistä. Tämä on toteutunut keskittämällä maaomaisuudet yhä suuremmassa määrin venäläisten omien yksityisten suurtilojen, ’agro-holdinkien’ käsiin ja toteuttamalla massiivisia investointeja yksityisin ja valtion voimin. Tällä tiellä on jatkettu jo pitkään ja äskettäin hallitus on asettanut uusia määrällisiä tavoitteita viennin kasvattamisesta. Näin halutaan vähentää maan talouden riippuvuutta yksipuolisesti energian viennistä. Lue loppuun

Ehditäänkö sote-soppaa vielä maustaa myös osuuskuntaratkaisuilla?

Kaupallisista vanhusten hoivapalveluista kohistaan. Mutta oikeastaan vielä yllättävämpää on, että asia ei ole noussut jo aiemmin kunnolla esille. Toisaalta varsinaiset kaupalliset osakeyritykset eivät tee toiminnassaan sinänsä automaattisesti ”pahaa”, niiden tehtävähän on jo lainkin mukaan tuottaa tuottoa omistajilleen. Siksi meidän pitäisikin oikeastaan puhua siitä, miksi myös arvo- ja eettispohjainen vanhusten hoiva ja hyvinvoinnin edistäminen ovat näin yleisesti kytkettyjä nykyisiin markkinatalouden patenttiratkaisuihin? Lue loppuun

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun

Vapaa-ajan asumisen kehittämisen mystisyys ja potentiaali

Monesta kehittämishankkeesta voidaan jälkeenpäin todeta, että olisi ollut parempi, ettei kehittämään olisi koskaan alettukaan. Tästä todistavat vaikkapa jotkut peruuttamattomat kaupunkikuvalliset muutokset tai innovatiiviset kemikaalit, joiden puhdistukseen kuluu enemmän rahaa niistä saatuihin hyötyihin verrattuna.

Kehittämistoiminta koskee myös yhteisöjä. Viime vuosina yksi mielenkiinnon kohteena oleva ryhmä on kuntaan muualta tulevat monipaikkaiset asukkaat. He kiinnostavat erityisesti kuntia, joiden väkiluku on vähenemässä ja joissa samanaikaisesti on vapaa-ajan asukkaiden suhteellinen osuus väestöstä jatkuvasti noussut. He tuovat tutkitusti ostovoimaa ja muuta vireyttä erityisesti kesäkautena monen maaseutukunnan elämään. Lue loppuun

Kuka viljelee valkuaiskasveja?

 

Valkuaiskasveille on Suomessa kova tarve. Suomi ja muu Eurooppa ovat riippuvaisia soijasta, jota tuodaan etenkin Amerikoista eläinten rehussa käytettäväksi. Kotoperäisen valkuaiskasvituotannon kasvattaminen on tärkeää maatalouden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen näkökulmista. Tuota valkuaista! eli Tuova -hanke on pureutunut suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon. Hankkeessa on ollut mukana monta osaajaa ja toteuttamassa erilaisia toimia: kenttäkokeita, demoruutuja, pellonpiennarpäiviä, kyselyjä, haastatteluita ja seminaareja sekä tapahtumia. Paljon on tullut tietoa löydettyä ja opittua. Poimin tähän muutaman mielenkiintoisen haarukkapalan valkuaiskasvien viljelijä-tutkimuksesta.

Lue loppuun