Minne menet ruoantuotanto?

Eksoottisia hedelmiä, lammasta Uudesta-Seelannista, ranskalaista patonkia ja hyllymetreittäin eurooppalaisia juustoja. Kauppojen ruokahyllyt notkuvat tuotteita ympäri maailmaa ja tarjonta onkin runsaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Sesongista riippumatta. Kuluttajat ovat tottuneet, että mitä tahansa ruokaa on saatavilla lähes vuorokauden ympäri. Myös oman kylän kaupasta. Entä kotimaiset tuotteet? Valion kevytmaito, arkijuusto, HK:n sininen lenkkimakkara ja Vaasan ruispalat ovat tuttuja tuotteita läpi maan. Keskittynyt elintarvikkeiden jalostus ja kauppa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa samat tuotteet löytyvät kauppojen hyllyiltä Hangosta Utsjoelle ja kansalaisen täytyy valita ostopaikka kahden kirjaimen väliltä. Lue loppuun

Yhteiskoulutushanketta koronan aikaan

Työpaikkani Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (Mikkelin yksikkö) on mukana syksyllä 2019 käynnistyneessä ”Yrittäjyyskasvatuksesta elinvoimaa Etelä-Savoon” -yhteiskoulutushankkeessa. Hanketta ja sen hakua valmisteltiin pitkään, ja sen käynnistyttyä vuosi sitten, ryhdyimme vauhdikkaasti suunnittelemaan monipuolista koulutustoimintaa ja kehittämispilotointeja vuotta 2020 varten.

Lue loppuun

Uudistetaanko yhteisölainsäädäntöä mahdollistamaan osuustoiminnan uusi aalto?

Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Useimmille yrityksille kannattavuus on riittävä tavoite ja monille yrityksen tehtävä ja tarkoitus merkitsevät enemmän kuin raha. Myös tuotteilla ja palveluilla on tarkoitus, sisältö ja arvo tekijälleen. Osuustoiminnalliset yritykset kertovat tehtäväkseen tuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja ja jakaa heille ylijäämää palvelujen käytön mukaan. Säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan yhteiskunnallisin perustein yhteistä hyvää edistäviin tarkoituksiin. Talouden kokonaisuudessa taloustoimijoita ovat myös kotitaloudet, vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhteisöt, joiden tavoitteeksi ja tarkoitukseksi voitontavoittelu sopii varsin huonosti. Lue loppuun

Askel kohti muutosjoustavuutta

Hankkeita suunniteltaessa luodaan hankkeelle sekä tavoitteet että toimet ja aikataulu, jotta tavoitteet toteutuisivat. Suunnitelma on selkeä ja johdonmukainen – ja sitten alkaa todellisuus. Monet hankkeet toteutetaan kompleksisessa toimintaympäristössä, yhteiskunnassa, jota ei voi täysin hallita. Siinä toimimista ja hankkeen jouhevaa etenemistä voidaan kuitenkin helpottaa kehittämällä resilienssiä. Resielienssi eli muutosjoustavuus mahdollistaa toiminnan tilanteessa, jossa ennakointi on haastavaa ja emme tiedä, mikä taito tai tieto on tulevan tilanteen kannalta olennainen. Lue loppuun

Koronakriisistä syntyy myös ratkaisuja aikamme haasteisiin

Toni Ryynänen
Torsti Hyyryläinen
Saana Santalahti
Ryo Umeda

Ketterät alustatalouden toimintamallit voivat tukea myös poikkeusajan strategioiden toimeenpanoa

Lue loppuun

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden soppaa hämmentämässä

Prologi
Olemme Nopankylän kylätalolla Ilmajoella. Seison hieman hermostuneena yleisöni edessä ja odotan, että saisin suunvuoron. Paikalla on Nopankylän kyläyhdistyksen edustajien lisäksi osallistujia Ylistaron Kainastolta. Tila hiljenee pikkuhiljaa, katseet kääntyvät puoleeni. Hengitän syvään ja varmistan vielä kerran, että takanani näkyy oikea aloitusdia. Korotan ääntäni, muistan kerrankin esitellä itseni ja kertoa, mitä tahoa edustan. Aloitan puheeni, samalla seuraan yleisöni ilmeitä. Lue loppuun

Viljelty liha ja muuttuvat maaseudut

Viides kansainvälinen viljellyn lihan konferenssi Maastrichtissa 6.–8.10.2019

Konferenssi kokosi paikalle maailmanlaajuisesti alan tutkijoita, joita kiinnosti soluviljelmäteknologiat ja niillä tuotettu liha. Soluviljelytekniikat mahdollistavat eläinperäisten maataloustuotteiden kasvattamisen bioreaktoreissa ilman varsinaisia tuotantoeläimiä. Vaikka ensimmäinen soluviljellystä lihasta paistettu burgeri syötiinkin jo vuonna 2013, ei sen tuottaminen ole vieläkään ongelmatonta. Haasteita ovat esimerkiksi viljellyn lihan korkea tuotantohinta, lopputuotteen rakenne ja siihen vaikuttavien aineosien, kuten rasvan tuottaminen, sekä kuluttajien ennakkoluulot uutta teknologiaa kohtaan. Lue loppuun

Energiaosuuskunnat aluekehittäjinä Saksassa

Kun Saksa päätti luopua ydinenergiasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, se lisäsi uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulienergian, tuotantoa. Huolena on kuitenkin ollut energian tuotannon epätasa-arvoisuus: esimerkiksi tuulienergiasta eivät aina hyödy ne alueet, joilla tuulimyllyt ovat. Tätä tilannetta on ryhdytty korjaamaan energiaosuuskuntien avulla, ja niillä onkin jo tärkeä merkitys Saksan energiatuotannossa. Lue loppuun