Lähiruokatiedon äärellä

Päivi Töyli toimii Ruralia-instituutissa projektipäällikkönä Seinäjoella.

Vuonna 2007 kokoontui kahdeksan hengen työryhmä pohtimaan, mikä auttaisi sekä ruoka-alan ammattilaisia että kuluttajia löytämään paremmin pientuottajien tuotteita. Tärkeimmäksi asiaksi nousi, että tieto olisi löydettävissä jostakin helposti ja avoimesti.

Ryhmä päätyi siihen, että luodaan verkkosivut, joille kerätään yritystietoa eri alueilta. Aikaisemmin tietoa oli jaettu lähinnä painettujen tuotekatalogien avulla, ja ne olivat hyvin paikallisia ja tietojen päivittäminen oli hidasta.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ruoka-Suomi-teemaryhmä julkaisi vuonna 2006 strategian ”Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantaminen ja menekinedistäminen – valtakunnallinen strategia vuosille 2007-2013”. Sen viitoittamana teemaryhmä loi yhteistyössä laajan verkoston kanssa viestinnän tueksi elintarvikealan pienyrittäjyyden ydinviestin: ”Aitoja makuja”. Tämän ydinviestin ympärille muodostuikin pitkäkestoinen koti lähiruokaviestinnälle.

Ruoka-Suomi-teemaryhmän kautta oli olemassa maakunnallisten elintarvikealan kehittäjien verkosto. Siksi nähtiin hyväksi, että oman alueensa parhaiten tuntevat asiantuntijat vastaavat verkkosivuille laitettavan yritystiedon lisäämisestä ja päivityksestä.

Tekeminen on silloin koordinoidumpaa ja paikallisten yritysten on helpompaa ottaa yhteyttä jo ennestään tuttuun ja lähellä olevaan henkilöön. Maakunnallista yhteyshenkilöistä muotoutui yhä voimissaan oleva Aitoja makuja -verkosto.

Kyllä ostaisin paikallisten yritysten tuotteita, mutta mistä niitä löydän?

Aitojamakuja.fi avattiin 30.9.2008 ja silloin sivustolla oli noin 500 yrityksen tiedot. Nyt, kun juhlistamme sivuston 15-vuotispäivää, hakupalvelusta löytyy noin 2200 yrityksen tiedot. Sivusto luotiin juuri oikeaan aikaan, sillä lähiruoka lähti nousukiitoon vuonna 2010 ja yritystiedolle ilmeni suuri tarve. Muutaman vuoden sisällä vahvistui ajatus siitä, että sivusto toimisi hakupalvelun ohella lähiruokaan liittyvän tiedon kokoajana.

Elintarvikealan kehittämistoiminta kytkeytyy tiiviisti yritysten kehittämiseen, joten yrittäjille luotiin oma alasivu, jonne kerättiin ennen kaikkea heille suunnattuja oppaita, ohjeita ja vinkkejä. Sivustolla on tietoa myös lähiruoka-alan hanketoiminnasta ja alan tutkimustiedosta. Erittäin hyödylliseksi sidosryhmän piirissä on koettu Aitoja makuja -tapahtumakalenteri, jonne kerätään kattavasti ruoka-alaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilta Suomea.

Kuvakaappaus verkkosivusta, jonka keskellä on iso kuva, jossa rypytetään rönttösiä.

Aitoja makuja -verkkosivu nykymuodossaan.

Aitojamakuja.fi on kotipesä REKO- ja nimisuojatiedolle. 

Heti alkuvuosina oli selvää, että viestinnän tueksi ja tiedonlevittämiseksi tarvitaan toimia, joten Turun yliopiston Brahea-keskus haki ja toteutti valtakunnallisia Aitoja makuja -hankkeita maaseutuohjelman rahoituksella. Hankkeiden puitteissa kehitettiin sivuston sisältöä ja tehtiin monipuolista viestintää tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Sivuston rakennetta ja ilmettä on uudistettu vuosien saatossa useamman kerran. Alun vaaleanpunaisesta värimaailmasta siirryttiin hyvin äkkiä sinivalkoiseen, jota myöhemmin täydennettiin vihreällä.

Yksi kantava ajatus koko ajan on ollut, että pidetään tietty yhtenäisyys Aitoja makuja -ilmeessä, jotta siitäkin saadaan viestintään toistuvuutta ja tunnettuutta.

 

Sivusto otti ensiaskeliaan tämännäköisenä.

Aitojamakuja.fi-sivuston viestintä laajeni myös sosiaalisen median kanaviin ja ensimmäisenä otettiin käyttöön Facebook-sivut. Myöhemmin tiedonvälittämisen kanaviksi tulivat myös X (ent. Twitter), Instagram ja oma YouTube-kanava. Samaa linjaa noudattaen Ruoka-Suomi-tiedotuslehti muuttui nimeltään Aitoja makuja -lehdeksi vuonna 2018.

Edellä mainittuna vuonna yhdistettiin lähiruoan, luomun ja luonnontuotteiden kehittämistoiminnan koordinointi valtakunnallisella tasolla Ruokasektorin koordinaatioksi. Luomulla ja luonnontuotteilla on myös omat viestintäkanavansa (luomu.fi ja aitoluonto.fi), mutta aitojamakuja.fi toimii hankkeen yhteisenä tiedotuskanavana ja se on edelleen myös lähiruoan tietolähde. Yhdistävänä tekijänä lähiruoalla, luomulla ja luonnontuotteilla on muun muassa pienyrittäjyys ja sitä kautta paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen.

Nyt on aika juhlia ja tehdään se nauttimalla paikallista ruokaa ja juomaa. Aika näyttää, millaiseen suuntaan teini-ikäinen aitojamakuja.fi tästä jatkaa.

Kirjoittaja on ollut mukana luomassa aitojamakuja.fi-sivustoa sen alkuhetkistä lähtien. Nykyisin hän koordinoi Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatio -hanketta, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Luomu ry. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ruokaketjuhankkeista.

Respond – Recover – Thrive! Building resilience for South Ostrobothnian food companies

Silvia Gaiani

Unlike the effects of global warming, which are still invisible to many, the COVID-19 pandemic has taken center stage and forced many people to change their habits and companies to rethink their business strategies. The connectedness and inherent complexity of the global food system has become a matter of public conversation as consumers and producers have started to question the resilience of many aspects of food systems. Due to the supply-and-demand shocks during the first stages of the pandemic, the food sector had to face the challenge of acknowledging its own vulnerabilities and promoting adaptive actions across the supply chains.

Lue loppuun

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun

LEADER kasvua Suomessa 25 vuotta

Torsti Hyyryläinen

LEADER on eurooppalainen idea, joka on osoittautunut suomalaiseen maaperään hyvin sopivaksi. LEADER on tähän asti merkittävin maaseutupolitiikan tuloksena syntynyt järjestelmäinnovaatio Suomessa.

LEADER on lyhenne ranskan sanoista Liaison Entre Actions de Développement l’Économie Rurale. LEADER on Euroopan laajuinen toimintamalli, jossa ihmiset ja pienet yritykset pääsevät vaikuttamaan paikallistalouden ja laajemmin kotiseutunsa kehitykseen. Suomessa se on tullut 25 vuodessa tutuksi maaseudun kehittämisohjelmien myötä. Paikallisissa LEADER-ryhmissä (54 kpl) valmistellaan parhaillaan strategioita EU-ohjelmakaudelle 2021-2027. Kyseessä on viides ohjelmakausi, jossa Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana mukana. Kaikkiaan LEADER-ryhmiä on Euroopassa nykyisin noin 2800.

Lue loppuun

Maaseudulle uutta roolia etsimässä

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Lue loppuun

South Ostrobothnia – the next island of innovation in Finland?

This is the second post I’m writing for Ruralia blog.

Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.

Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.

I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun

Matkailussa aitous luo pohjan kestävyydelle

Viime vuoden lokakuussa minua pyydettiin mukaan tutkimushaastatteluiden tekemiseen ja analysoimiseen Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla-hankkeeseen.

Haastatteleminen on aina oppimisprosessi. Niin haastattelijalle kuin haastateltavalle. Se alkaa valmistautumisesta. Haastattelijalla on oltava riittävä esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä, muuten tulee helposti kysyneeksi vääriä asioita, tai ei kykene tyydyttävällä tavalla vastaamaan haastateltavien tarkennuspyyntöihin. Itse palautin kestävän matkailun aihepiirin mieleeni muun muassa instituuttimme aikaisempia julkaisuja lukemalla. Silmäilin myös esimerkiksi alan klassikkoa, YK:n julkaisemaa Brundtlandin raporttia vuodelta 1987.

Haastateltavien valitseminen on aina oman pohdintansa paikka. Millä perusteilla mukaan otettava joukko rajataan? Kuinka monta? Pieniä vai suuria, vanhoja vai uusia, miltä paikkakunnilta, miltä toimialoilta ja niin edelleen. Lue loppuun

Ecological and societal needs are undermined in the preparation of Finnish agricultural policy

 

 

 

 

The EU’s common agricultural policy (CAP) is currently being prepared in negotiations between the Commission, the Council of Ministers and the Parliament and, through national strategic plans, by the Member States. The process is at a crucial phase: The Member States should present their final plans for open review in the summer of 2021. With implementation starting in 2023 the CAP will impact agriculture until 2030s.

Future decade of farming is shaped by decisions made now – but whose voices are being accounted for, who makes the decisions and who benefits from them? Lue loppuun