Sata vuotta monipaikkaisen asumisen kehittämistä!

Manu Rantanen

Ajatus monipaikkaisten asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten resurssien merkityksestä aluekehitykselle kuulostaa sellaiselta, jonka voisi kuvitella syntyneen 1980-luvun lopulla maaseutupolitiikan nähdessä päivänvalon. Historialliset sanomalehtiartikkelit osoittavat, että asia oli kuitenkin esillä Mikkelin seudulla jo 1920-luvun alussa.

Lue loppuun

Asiakas ja asukas – resurssi vai hyödyke?

Kun viisi-kuusivuotiaana nassikkana sain ensimmäisen oman pankkitilini ja sen todistukseksi pankkikirjan, kokemus oli sen verran omanarvontuntoa nostattava, että muistan sen edelleen. Asiakassuhde sai hyvän alun, kun pankin tätikin puheli mukavia lasta huomioiden. Kun myöhemmin ajattelen 1970-luvun lapsuuttani, oli se nykymittapuulla taloudellisesti tiukkaa aikaa. Mummun tekemä takki taisi palvella koko alakoulun ajan ja kirpputorilta hankitut luistimet eivät paljon nilkkaa tukeneet. Lauantaimakkara maistui leivällä hyvältä. Samanaikaisesti Postilla oli varaa lähettää Kultapossukerho-lehteä ja pankissa oli tervetullut olo jatkossakin. Lue loppuun

Kuntaelinvoiman palapeli

Pasi Saukkonen, projektitutkija, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Palapelissä on useita, tiiviisti tosiinsa nivoutuvia paloja. Jos niitä puuttuu, se särkee arvoituksen ratkeamisen ja kuvan muodostumisen. Kuntien elinvoimassa on analogiaa tähän historialliseen peliin. Kuntaelinvoiman palapelin kokoamiseen tarvitaan nyt uutta lähestymistapaa ja innokkaita rakentajia. Lue loppuun

Kaksoiskuntalaisuudelle ei – monipaikkaisuudelle kyllä

Kaksoiskuntalaisuus on sana, joka aika ajoin ponnahtaa toiveita herättäen julkiseen keskusteluun. Itse tunnistan sen 1990-luvun keskusteluista, mutta idea on varmasti vanhempi. Pelkistetysti kyse on ajatuksesta, että ihmisillä olisi omaan valintaan perustuen mahdollisuus identifioitua yhden kotikunnan sijaan kahden kunnan asukkaaksi. Tästä esimerkkinä esitetään mökkipaikkakunnalla aikaansa viettävä henkilö. Kutkuttava ajatus on, että mökkiläiset voisivat halutessaan ohjata osan verotuloistaan ”toiseen kotikuntaansa” ja siten tukea sen palveluja ja kehittämistä, siis osoittaa konkreettisesti sympatiaa mökkikuntaa kohtaan. Lue loppuun

Maaseutuasuminen muuttuu, Ruralia on maaseutuasumisen moniosaaja

 

Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, FT Sulevi Riukulehto

Asumista on tutkittu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erillisyksikön perustamisesta saakka. Kuitenkin suurin kiinnostuksen aalto on hyökymässä päällemme juuri nyt. Kertooko se jotain omasta ajastamme? Lue loppuun